Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Väärässä olemisen taito

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Olen ammatiltani taiteilija ja koulutukseltani luonnontieteilijä. Tiede ja taide ovat aina merkinneet minulle samaa asiaa. Tieteellinen tutkimus on aivan erityisen luovaa työtä, siis taidetta. Taiteellinen toiminta on parhaimmillaan tutkimusta, siis tiedettä.

Teatterinäyttämö on laboratorio, jossa kartoitetaan ihmisten välisten relaatioiden mahdollisuuksia; vuorovaikutuksen ja kommunikaation lakeja sekä sanallisen että kehollisen viestinnän alueilla. Se on hauska, viihdyttävä, kodikas ja viisas laboratorio. Silti se tutkii usein ääritapauksia, tulehtunutta, katkeilevaa kommunikaatiota. Häiriöitä viestinnässä, yksilön ja yhteisön kriisejä, hälytystiloja, epäjatkuvuuskohtia.

Huijaus, petos, hulluus, valhe, harhautus ja väärinkäsitys ovat klassisen draaman peruselementit. Ne ovat myös modernin draaman peruselementit.

On opittava havaitsemaan virheet, ja mikä vielä vaikeampaa, myöntämään ne. Elämä on korjausliike.

Roolihahmot tuppaavat olemaan järkkyneessä tilassa, sekoilevat, kompastelevat, tekevät traagisia virheitä tai koomisia kömmähdyksiä ja ovat enimmäkseen väärässä. Sofokles, Shakespeare, Moliére, Maria Jotuni ja Samuel Beckett ovat muiden muassa opettaneet meille tämän.

Nämä vinksahtaneet ja tärähtäneet roolihahmot muistuttavat siten erittäin paljon meitä oikeita, eläviä ihmisiä.

Ne muistuttavat meitä oikeita ihmisiä myös taiteen ja tieteen eli kulttuurin perimmäisestä viestistä: muista aina, että voit olla väärässä.

Ja me olemme aina vähän väärässä, joka asiassa. Suunnitelmamme eivät pidä kutiaan. Kaikki menee aina hiukan pieleen. Kosmos on liikkeessä ja se kiihdyttää yhä. Arvioita on tarkistettava joka hetki. On opittava havaitsemaan virheet, ja mikä vielä vaikeampaa, myöntämään ne. Elämä on korjausliike. Ihmisen tietoisuus on biologinen, elävä systeemi, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

Tämän meille vahvistaa vanha kunnon maalaisjärki, mutta myös nykytiede.

Vaarallisimpia Suomessa, Euroopassa ja pallonmuotoisen maanviljelyksemme kaikilla pinnoilla ovat ne ääliöt, jotka luulevat olevansa oikeassa

Näkökulmamme vaatii alinomaista avartamista. Siksi meillä on tiede ja taide, kvanttifysiikka ja sekatekniikalla navetan porstuaan väkerretty installaatio. Molemmilla sama viesti: ainoa varmuutemme on, että varmuutta ei ole.

Vaarallisimpia Suomessa, Euroopassa ja pallonmuotoisen maanviljelyksemme kaikilla pinnoilla ovat ne ääliöt, jotka luulevat olevansa oikeassa. Jotka kuvittelevat ahtaissa pyöräily- tai sotilaskypärän kiristämissä kalloissaan, että heillä on varma tieto, puhdas oppi ja erehtymätön maku. Heidän kohdallaan maailma pysähtyy. Pysähtynyt maailma on kuollut maailma. Ja kuoliolla on aina sama luonne: se leviää nopeasti.

”Aito tieto on tietämystämme kohdannut häiriö”, muistuttaa Samuli Paronen ja täsmentää: ”Joka hetki on poikkeus”. Ajatuksissaan vapaa, viisas ja monipuolinen Jaakko Juteini, suomenkielisen sanataiteen perustaja ja valistustaistelija, ymmärsi jo 200 vuotta sitten, että ihminen on asetettu suunnistamaan arvelun ja erehdyksen välimaastoon. Vain typerys pitää itseään erehtymättömänä.

Me olemme ihmisiä, pielessä-olijoita, ja siksi niin inhimillisiä. Iankaikkisesti, aamen.

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Egenland palkittiin vuoden 2018 matkailutekona

    Ohjelma täynnä suomalaista sisua ja jääräpäistä intohimoa.

    Matkailutoimittajien Kilta on valinnut Egenlandin vuoden 2018 matkailuteoksi. Kilta kiittää Egenlandia siitä, että ohjelma on tehnyt tuntemattomia matkailuhelmiä ja niiden taustavaikuttajia tutuksi, sekä innostanut kotimaan matkailijaa kokemaan jotain odottamatonta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Green Book -elokuvan tähti Mahershala Ali: "Rasismi elää edelleen voimakkaana"

    Elokuvat voivat avata oven keskustelulle.

    Näyttelijä Mahershala Ali on ensimmäinen muslimi, joka on palkittu Oscar-patsaalla. Hänen voittokulkunsa jatkuu lahjakkaana pianistina Green Book -elokuvassa. Tuoreimmat voitot ovat tulleet Critics Choice ja Golden Globe -gaaloista. Hän loistaa myös The True Detective -sarjan kolmannella kaudella. Molempien töiden ytimessä on rasismi, jonka kohteeksi Ali myöntää joutuvansa edelleen.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Elviksestä?

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti."

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti." Elvis Presleylle omistetun Teemalauantain pitkä dokumentti saa Pekka Laineen – sittenkin – innostumaan.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teema tanssii talvella 2019

    Teeman jokavuotinen tanssifestivaali 20.1.–17.2.

    Teema tanssii taas! Tanssia ruudussa sunnuntai-iltapäivisin 20.1.–17.2.

  • Semanttinen häly lisääntyy – huomasin etten ymmärrä emojeita ympärilläni

    Onko matka hieroglyfeistä emojeihin sittenkään niin pitkä?

    Vanhimmat tunnetut kirjoitukset ovat noin 7000 vuoden takaa. Sumerilaiset keksivät tuntemamme kirjoitustaidon viitisen tuhatta vuotta sitten, ja siitä katsotaan alkaneeksi kulttuurin kirjallinen kehitys. Siitä alkoivat tarinat. Tiedon määrä kasvaa nopeammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Olemme tilanteessa, jossa tietoa kertyy niin paljon, että sen louhimiseen tarvitaan tekoälyä.

  • Tästä ateljeesta tulivat tuhannet koululuokkien täytetyt lokit ja oravat – Sakari Häggin lapsuudessa kemikaalit höyrysivät ja hirvenkalloja keitettiin pihalla

    Häggin eläintäyttämön museo kertoo preparaattorin työstä.

    Arvoisasti toivotamme Teidät tervetulleeksi Häggin eläintäyttämön museoon Asikkalaan. Tahtonette kanssamme ihastella tätä Suomen vanhimman eläintäyttämön historiaa ja tutustua yritykseen, joka on monen koulun hyllyyn ja vitriiniin aikoinaan ketut, harakat ja jänikset toimittanut.