Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Väärässä olemisen taito

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Olen ammatiltani taiteilija ja koulutukseltani luonnontieteilijä. Tiede ja taide ovat aina merkinneet minulle samaa asiaa. Tieteellinen tutkimus on aivan erityisen luovaa työtä, siis taidetta. Taiteellinen toiminta on parhaimmillaan tutkimusta, siis tiedettä.

Teatterinäyttämö on laboratorio, jossa kartoitetaan ihmisten välisten relaatioiden mahdollisuuksia; vuorovaikutuksen ja kommunikaation lakeja sekä sanallisen että kehollisen viestinnän alueilla. Se on hauska, viihdyttävä, kodikas ja viisas laboratorio. Silti se tutkii usein ääritapauksia, tulehtunutta, katkeilevaa kommunikaatiota. Häiriöitä viestinnässä, yksilön ja yhteisön kriisejä, hälytystiloja, epäjatkuvuuskohtia.

Huijaus, petos, hulluus, valhe, harhautus ja väärinkäsitys ovat klassisen draaman peruselementit. Ne ovat myös modernin draaman peruselementit.

On opittava havaitsemaan virheet, ja mikä vielä vaikeampaa, myöntämään ne. Elämä on korjausliike.

Roolihahmot tuppaavat olemaan järkkyneessä tilassa, sekoilevat, kompastelevat, tekevät traagisia virheitä tai koomisia kömmähdyksiä ja ovat enimmäkseen väärässä. Sofokles, Shakespeare, Moliére, Maria Jotuni ja Samuel Beckett ovat muiden muassa opettaneet meille tämän.

Nämä vinksahtaneet ja tärähtäneet roolihahmot muistuttavat siten erittäin paljon meitä oikeita, eläviä ihmisiä.

Ne muistuttavat meitä oikeita ihmisiä myös taiteen ja tieteen eli kulttuurin perimmäisestä viestistä: muista aina, että voit olla väärässä.

Ja me olemme aina vähän väärässä, joka asiassa. Suunnitelmamme eivät pidä kutiaan. Kaikki menee aina hiukan pieleen. Kosmos on liikkeessä ja se kiihdyttää yhä. Arvioita on tarkistettava joka hetki. On opittava havaitsemaan virheet, ja mikä vielä vaikeampaa, myöntämään ne. Elämä on korjausliike. Ihmisen tietoisuus on biologinen, elävä systeemi, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

Tämän meille vahvistaa vanha kunnon maalaisjärki, mutta myös nykytiede.

Vaarallisimpia Suomessa, Euroopassa ja pallonmuotoisen maanviljelyksemme kaikilla pinnoilla ovat ne ääliöt, jotka luulevat olevansa oikeassa

Näkökulmamme vaatii alinomaista avartamista. Siksi meillä on tiede ja taide, kvanttifysiikka ja sekatekniikalla navetan porstuaan väkerretty installaatio. Molemmilla sama viesti: ainoa varmuutemme on, että varmuutta ei ole.

Vaarallisimpia Suomessa, Euroopassa ja pallonmuotoisen maanviljelyksemme kaikilla pinnoilla ovat ne ääliöt, jotka luulevat olevansa oikeassa. Jotka kuvittelevat ahtaissa pyöräily- tai sotilaskypärän kiristämissä kalloissaan, että heillä on varma tieto, puhdas oppi ja erehtymätön maku. Heidän kohdallaan maailma pysähtyy. Pysähtynyt maailma on kuollut maailma. Ja kuoliolla on aina sama luonne: se leviää nopeasti.

”Aito tieto on tietämystämme kohdannut häiriö”, muistuttaa Samuli Paronen ja täsmentää: ”Joka hetki on poikkeus”. Ajatuksissaan vapaa, viisas ja monipuolinen Jaakko Juteini, suomenkielisen sanataiteen perustaja ja valistustaistelija, ymmärsi jo 200 vuotta sitten, että ihminen on asetettu suunnistamaan arvelun ja erehdyksen välimaastoon. Vain typerys pitää itseään erehtymättömänä.

Me olemme ihmisiä, pielessä-olijoita, ja siksi niin inhimillisiä. Iankaikkisesti, aamen.

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri