Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan pilapiirrokset pilkkasivat ryssää

Jussi Karjalainen, Stradan Joonatan ja Ville Hänninen puhuvat sota-ajan pilapiirroksista
Jussi Karjalainen, Stradan Joonatan ja Ville Hänninen puhuvat sota-ajan pilapiirroksista Kuva: Olli Kangassalo/Yle stradan joonatan ja ville hänninen

Tiesittekö, että muumien luoja Tove Jansson piirsi toisen maailmansodan aikana pilapiirroksia? Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen uusi kirja Sarjatulta! kokoaa yhteen sodan ajan pilapiirroksia. Esiin nousee hämmästyttävän rikas kulttuuri.

Sodan aikana venäläinen oli ryssä ja pilapiirroksia hallitsi rasistinen pohjavire. Jopa Tove Jansson osallistui tähän omalla siveltimellään. Suomalaiset pilapiirtäjät hyödynsivät vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana syntynyttä ryssävihaa. Neuvostosotilas oli apinan näköinen, tyhmä, haiseva ja saamaton.

Jännittävää oli että venäläiset pilapiirtäjät eivät luoneet suomalaisista rasistisia mielikuvia, vaikka Mannerheimia pilkattiin häijysti.

Pilapiirrokset saattoivat olla nykymittapuin arvioituna varsin mauttomia, esimerkiksi sadistisia, kuten Erkki Tantun sarjakuva, jossa supersotilas Rymy-Eetu pahoinpitelee sotavankia.

Itse ylipäällikkö Mannerheim puuttui vihollisen halventavaan pilkkaamiseen jatkosodan aikana.

Etukäteen pelkäsimme, että arkistoista saattaa löytyä mitä vain.

Suomi oli välttämättömyyden pakosta Hitlerin Natsi-Saksan liittolainen jatkosodassa. Keskitysleireistä täällä ei tiedetty jatkosodan aikana. Natsien julma juutalaisviha ei matkannut sellaisenaan suomalaisiin pilapiirroksiin, mutta kyllä rasistisia piirroksia löytyy. ”Onneksi suomalaiset piirtäjät osasivat olla maltillisia tämän asian kanssa. Etukäteen pelkäsimme, että arkistoista saattaa löytyä mitä vain,” toteaa Jussi Karjalainen.

Rymy-Eetu pahoinpitelee neuvostosotilasta
Rymy-Eetu pahoinpitelee neuvostosotilasta Kuva: Erkki Tanttu propagandistinen sarjakuva rymy-eetu

Mannerheimia ei sopinut pilkata. Suomalaisnaisten ja saksalaisten suhteet tai suomalaissotilaiden piristehuumeiden käyttö eivät selkeästi myöskään inspiroineet piirtäjiä. Päämaja ei halunnut, että epäsotilaallista käytöstä esitettäisiin. Sodan ahdistavuus, suru, kuolemanvaara, vammautumiset ja pula-aika näkyvät piirroksissa huumorin läpi, ja Tove Janssonin rohkea pasifismi. Sotauho väheni jatkosodan kestettyä kauan.

19. syyskuuta vuonna 1944 sota Neuvostoliittoa vastaan oli hävitty ja tuli korkea aika vaihtaa huumorin suuntaa. Tunnetuimman propagandasarjakuvan Rymy-Eetun piirtäjä Erkki Tanttu pelkäsi, että Neuvostoliiton valvontakomissio pidättää hänet.

Stradassa H. Paakkasen sarjakuvakirja Saksa-Suomi im Bunde
Stradassa H. Paakkasen sarjakuvakirja Saksa-Suomi im Bunde Kuva: Pekka Suvinen/Yle stradassa h. paakkasen sarjakuvakirja saksa-suomi im bunde

Mutta lopulta ketään suomalaista pilapiirtäjää ei viety keskitysleirille eikä teloituskomppanian eteen. Jatkosodan jälkeen pääsivät vasemmistolaiset näkemykset esiin ja entistä johtoa, kuten Rytiä, ruoskittiin pilapiirroksilla.

Suomalaiset sotapilapiirrokset eivät loppuneet jatkosotaan. Nimittäin juuri tällä viikolla ilmestyi H. Paakkasen Saksa-Suomi im Bunde. Nämä ovat hyvän maun rajoilla kompastelevia sotapilapiirroksia Suomen ja Natsi-Saksan toisesta maailmansodasta, ikään kuin sotahistoriaa leikkimielellä esitettynä. Suomalainen sotilas lähtee Mannerheimin käskystä Hitlerin henkilääkäriksi.

Jotkut asiat eivät muutu. Paakkasen kirjassa elää voimakkaasti suomalaisen sotilaan kuriton jermuhahmo, sama kurittoman sankarisotilaan stereotyyppi joka luotiin jo sodan ajan huumorissa.

Kiitokset: Sotamuseo (haastattelujen kuvauslokaatio)

Kommentit
  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

  • Miksi opettelisin ranskaa?

    Ranskan kielen osaamisesta on paljon hyötyä ja iloa.

    Kaksikielisessä Suomessa saattaa tuntua ylivoimaiselta, että pitäisi vielä jaksaa opiskella useampia vieraita kieliä. Ranskalla on vaikean kielen maine. Ja mihin sitä edes nykyään tarvitsee? Englanti vaikuttaa välttämättömältä yleiskieleltä, jota kaikkien pitää osata, ja jolla pärjää missä vaan.

  • Avaruusromua: Mene ulos ja etsi hevosvaunut!

    Etsi hevosvaunujen ajaja! Miksi? Mihin tämä liittyy?

    Näin neuvottiin nuorta kirjailijanalkua 1800-luvun Pariisissa. Guy De Maupassant kysyi vanhemmalta kirjailijakollegalta neuvoa kirjoittamiseen. Miten minusta tulisi kirjailija? Miten opin kirjoittamaan? Kirjoittamaan niin, että se kiinnostaa lukijoita? Mene ulos. Mene Pariisin kaduille. Etsi hevosvaunujen ajaja, neuvoi vanhempi kirjailija. Miksi? Mihin tämä liittyy? Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri