Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan pilapiirrokset pilkkasivat ryssää

Jussi Karjalainen, Stradan Joonatan ja Ville Hänninen puhuvat sota-ajan pilapiirroksista
Jussi Karjalainen, Stradan Joonatan ja Ville Hänninen puhuvat sota-ajan pilapiirroksista Kuva: Olli Kangassalo/Yle stradan joonatan ja ville hänninen

Tiesittekö, että muumien luoja Tove Jansson piirsi toisen maailmansodan aikana pilapiirroksia? Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen uusi kirja Sarjatulta! kokoaa yhteen sodan ajan pilapiirroksia. Esiin nousee hämmästyttävän rikas kulttuuri.

Sodan aikana venäläinen oli ryssä ja pilapiirroksia hallitsi rasistinen pohjavire. Jopa Tove Jansson osallistui tähän omalla siveltimellään. Suomalaiset pilapiirtäjät hyödynsivät vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana syntynyttä ryssävihaa. Neuvostosotilas oli apinan näköinen, tyhmä, haiseva ja saamaton.

Jännittävää oli että venäläiset pilapiirtäjät eivät luoneet suomalaisista rasistisia mielikuvia, vaikka Mannerheimia pilkattiin häijysti.

Pilapiirrokset saattoivat olla nykymittapuin arvioituna varsin mauttomia, esimerkiksi sadistisia, kuten Erkki Tantun sarjakuva, jossa supersotilas Rymy-Eetu pahoinpitelee sotavankia.

Itse ylipäällikkö Mannerheim puuttui vihollisen halventavaan pilkkaamiseen jatkosodan aikana.

Etukäteen pelkäsimme, että arkistoista saattaa löytyä mitä vain.

Suomi oli välttämättömyyden pakosta Hitlerin Natsi-Saksan liittolainen jatkosodassa. Keskitysleireistä täällä ei tiedetty jatkosodan aikana. Natsien julma juutalaisviha ei matkannut sellaisenaan suomalaisiin pilapiirroksiin, mutta kyllä rasistisia piirroksia löytyy. ”Onneksi suomalaiset piirtäjät osasivat olla maltillisia tämän asian kanssa. Etukäteen pelkäsimme, että arkistoista saattaa löytyä mitä vain,” toteaa Jussi Karjalainen.

Rymy-Eetu pahoinpitelee neuvostosotilasta
Rymy-Eetu pahoinpitelee neuvostosotilasta Kuva: Erkki Tanttu propagandistinen sarjakuva rymy-eetu

Mannerheimia ei sopinut pilkata. Suomalaisnaisten ja saksalaisten suhteet tai suomalaissotilaiden piristehuumeiden käyttö eivät selkeästi myöskään inspiroineet piirtäjiä. Päämaja ei halunnut, että epäsotilaallista käytöstä esitettäisiin. Sodan ahdistavuus, suru, kuolemanvaara, vammautumiset ja pula-aika näkyvät piirroksissa huumorin läpi, ja Tove Janssonin rohkea pasifismi. Sotauho väheni jatkosodan kestettyä kauan.

19. syyskuuta vuonna 1944 sota Neuvostoliittoa vastaan oli hävitty ja tuli korkea aika vaihtaa huumorin suuntaa. Tunnetuimman propagandasarjakuvan Rymy-Eetun piirtäjä Erkki Tanttu pelkäsi, että Neuvostoliiton valvontakomissio pidättää hänet.

Stradassa H. Paakkasen sarjakuvakirja Saksa-Suomi im Bunde
Stradassa H. Paakkasen sarjakuvakirja Saksa-Suomi im Bunde Kuva: Pekka Suvinen/Yle stradassa h. paakkasen sarjakuvakirja saksa-suomi im bunde

Mutta lopulta ketään suomalaista pilapiirtäjää ei viety keskitysleirille eikä teloituskomppanian eteen. Jatkosodan jälkeen pääsivät vasemmistolaiset näkemykset esiin ja entistä johtoa, kuten Rytiä, ruoskittiin pilapiirroksilla.

Suomalaiset sotapilapiirrokset eivät loppuneet jatkosotaan. Nimittäin juuri tällä viikolla ilmestyi H. Paakkasen Saksa-Suomi im Bunde. Nämä ovat hyvän maun rajoilla kompastelevia sotapilapiirroksia Suomen ja Natsi-Saksan toisesta maailmansodasta, ikään kuin sotahistoriaa leikkimielellä esitettynä. Suomalainen sotilas lähtee Mannerheimin käskystä Hitlerin henkilääkäriksi.

Jotkut asiat eivät muutu. Paakkasen kirjassa elää voimakkaasti suomalaisen sotilaan kuriton jermuhahmo, sama kurittoman sankarisotilaan stereotyyppi joka luotiin jo sodan ajan huumorissa.

Kiitokset: Sotamuseo (haastattelujen kuvauslokaatio)

Kommentit
  • Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

    Sosiolingvistit tallentavat tämän päivän puheet

    Sitä voisi luulla, että aikuistuessa myös kieli vakiintuu. Puhuttu kieli kuitenkin muuttuu koko elämän ajan. Se kertoo asiasisällön lisäksi myös mm. puhujan asuinpaikoista, sosiaalisesta verkostosta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri