Hyppää pääsisältöön

Aarno Raninen ja Monica Aspelund tulkitsivat toistensa kappaleet viisukarsinnoissa 1978

Aarno Raninen on tunnettu euroviisusävellyksistä Lapponia ja Huilumies, mutta vuoden 1978 Eurovision ja Intervision laulukilpailujen edustuskarsinnassa muusikko nähtiin myös itse lavalla esittämässä Monica Aspelundin säveltämän kappaleen "Kättä Lyö". Aspelund puolestaan esitti Ranisen sävellyksen "Kultaa, hopeaa".

Aarno Raninen ja Monica Aspelund olivat yhdistäneet voimansa jo vuonna 1977 ja menestyneet kappaleella "Lapponia". Seuraavana vuonna molemmat nähtiin kisoissa sekä esiintyjinä että säveltäjinä.

Aarno Raninen esitti karsinnoissa itse sovittamansa kappaleen "Kättä Lyö", jonka oli säveltänyt Monica Aspelund ja sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen piti alunperin esittää Erkki Liikanen, mutta sairastumisen vuoksi tilalle tuli viime hetkillä Raninen. Esityksen alussa kuullaan Aspelundin haastattelu.

Aspelund puolestaan esitti kappaleen "Kultaa, hopeaa", joka oli Ranisen sävellys ja sovitus. Ennen esitystä kuultavassa haastattelussa Raninen kertoo säveltäneensä kappaleen jo aiemmin Aspelundin LP:lle. Sanat olivat alunperin ruotsinkieliset ja Aspelundin käsialaa, suomennoksen teki Pertti Reponen.

Interviisujen edustajaksi valikoitui Taiska kappaleella "Miksi näin" ja toiseksi tuli Reijo Karvonen & Ikaros kappaleella "Muille maille". Euroviisuedustajaksi valittiin Seija Simola kappaleella "Anna rakkaudelle tilaisuus".

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto