Hyppää pääsisältöön

Historian erottamat sisarukset löysivät toisensa

Matti Ikävalko näki televisiossa naisen, joka etsi isäänsä valokuvan perusteella. Valokuvan mies oli Itävalkolle tuttu: "Ei helkkari, kyllä tää näin on, ei kysymystäkään – kyllä siinä faija oli." Kuvaa pitelevä nainen oli siis hänen siskonsa, sekä yksi sadoista suomalaisille sotilaille jatkosodan aikaan syntyneistä aviottomista lapsista. Vuonna 2011 sotamies-Erkin lapset kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa Karjalan Aunuksessa.

Vuonna 1941 suomalaissotilaat hyökkäsivät Neuvostoliittoon ja onnistuivat miehittämään Itä-Karjalan. Kolmen miehitysvuoden aikana sotilaat seurustelivat karjalaisten ja venäläisten naisten kanssa. Näistä suhteista syntyi tutkimuksien mukaan jopa noin 900 lasta. Kun Itä-Karjalasta sitten jouduttiin luopumaan 1944, suurin osa naisista ei päässyt evakuoinnin mukana Suomeen vaan jäi lapsineen Karjalaan.

Suomalaisnaisten suhteista saksalaissotilaiden ja neuvostovankien kanssa on puhuttu julkisuudessa, mutta suomalaissotilaan univormu pidettiin puhtaana. Karjalan-suhteet haudattiin arkistoihin ja totuudesta vaiettiin paitsi ystävien kesken.

Niin olivat vaienneet isiensä henkilöllisyydestä myös Aleksander Gerasimov, Eino Vasilijev ja Valentina Nikitina. Kunnes maaliskuussa 2011 he etsivät suomalaisia isiään Ajankohtaisessa kakkosessa.

Gerasimovin äiti Anna Utitsina oli seurustellut jatkosodan aikana suomalaisen Erik Helenin kanssa. Sodan päättyessä hänen oli tarkoitus lähteä miehen mukana Suomeen, mutta tämä oli muualla lomailemassa, ja nainen jäi Itä-Karjalaan. Ajankohtaisen kakkosen erikoisjaksossa Gerasimov yhdessä äitinsä kanssa näki ensimmäistä kertaa velipuolensa kuvan.

Vasiljeville paljastui totuus hänen oikeasta isästään, kun hänen venäläinen isänsä Pavel kuoli. Vasiljevillen sisaruksista maksettiin leskeneläkettä, mutta hänestä itsestään ei. Kävikin ilmi, että asiakirjat, joissa hänet oli merkitty Pavelin pojaksi, olivat virheellisiä. Toiset asiakirjat paljastivat Vasiljevin oikeaksi isäksi suomalaisen Frans Vilosen.

Aunuksessa suomalaissotilaiden yhtenä tehtävänä oli rakentaa puolustuslinjoja ja korsuja. Työmaalla heitä auttoivat myös paikalliset, kuten Nikitinan äiti Natalia. Hän oli töissä ruokalassa, jossa sotilaat söivät töiden lomassa. Kaikki, mitä nainen isästään tiesi, oli vain äidin kertomaa. Tilanne muuttui, kun Nikitina sai puhelun Matti Ikävalkolta Suomesta.

Ajankohtainen kakkonen seurasi Nikitinan koskettavaa ensimmäistä tapaamista velipuolensa Ikävalkon kanssa. Samalla Nikitina tutustui myös serkkuunsa ja veljentyttäreensä. Ilo yhdistyneestä perheestä on rajaton.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.