Hyppää pääsisältöön

Karpo Mäkelänkadun kolhoosissa

Vuonna 1966 Helsingin asuntopula oli saavuttanut kriittisen pisteen. Asuntojen omistajat löivät rahoiksi asunnontarvitsijoiden kustannuksella ja kaupungissa oli useita asuntoja, joihin majoittautui suhteettoman suuria asukasmääriä kerrallaan. Hannu Karpo vieraili tällaisessa tuolloin kolhoosiksi kutsutussa huoneistossa Helsingin Mäkelänkadulla. Asunto oli taloyhtiön yleisen saunan vanha pukuhuone.

Kahden huoneen asunnossa asui talon kirjojen mukaan 18 henkeä, joista viisi oli naisia. Huoneiston omistajalle toimitusjohtaja Veikko Paavolalle järjestely oli tuottoisa. Perimillään vuokrilla hän saisi asuntoon sijoittamansa rahan vain vajaassa kahdessa vuodessa takaisin. Toiminta herätti epäilyn asunnontarvitsijoiden hyväksikäytöstä.

Paavola puolustautuu kertomalla, että ostovaiheessa huoneisto oli ollut "täysi slummi". Hän oli itse kunnostanut tilan "niin hienoksi kuin sen saa" ja tehneensä näin palveluksen taloyhtiölle sekä asuntoa kipeästi tarvitseville ihmisille.

Karpon raportissa tämän alle 190 senttimetrin korkuisen kommuunihuoneiston mukavuudet kyseenalaistetaan. Asuntoon oli saatavilla vain kylmää vettä, eikä lämmitystä ollut. Tämän virkaa toimitti pieni sähkölämmitin, jota ei kuitenkaan voinut käyttää öisin. Viranomaisten mukaan huoneisto ei soveltunut lainkaan asumiseen.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka kannattavaa huoneistojen rakentaminen ja hallitseminen on lain puitteissa.― Veikko Paavola

Lisäksi asumismuoto oli Paavolan mukaan vuokralaisen sosiaaliselle elämälle loisto juttu. Paavola kertoo vierailleensa asunnossa ja ettei hän ollut malttanut lähteä sieltä ollenkaan pois, koska ”siellä on keskustelukumppaneita”.

Huoneiston asukas kertoo toimitusjohtajan tosiaan kerran vierailleen asunnossa, ei kuitenkaan keskustelemassa, vaan vasara kädessä, naulaamassa seiniin nauloja asukkaiden vaatteiden ripustamista varten.

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto