Hyppää pääsisältöön

Meri ja valaat veivät savolaisen miehen sydämen

Kaskelotti kalastusaluksen lähellä Norjassa
Kaskelotti kalastusaluksen lähellä Norjassa Kuva: Lauri Pietikäinen kaskelotti vesterålen 2014

Maanviljelijästä ammattikalastajaksi ja takaisin

-Tulin tänne sattumalta vuonna 2000. Maanviljelyhommat Suomessa eivät menneet toivomallani tavalla ja päätin hakea töitä Norjasta. Kaverini tunsi Støssä kalastajan, joka tarvitsi siimankoukuttajaa. Minulla ei ollut etukäteen mitään käsitystä ammattikalastuksesta tai siiman koukuttamisesta, Lauri Pietikäinen kertoo.
Ennen Laurin muuttoa Stø oli tavallinen norjalaisten asuttama kalastajakylä Vesterålenin saariryhmän pohjoiskärjessä. Ulkomaalaisten määrä oli vähäinen, Laurin lisäksi vain yksi suomalainen ja kaksi ruotsalaista. Laurin työpanos siimankoukuttajana teki kuitenkin ilmeisen vaikutuksen kalastajiin. Seuraavana vuonna suomalaisia työskenteli Støssä neljä ja siitä seuraavana vuonna jo parisen kymmentä. Viime vuosina kylään on tullut myös muita kansalaisuuksia.
-Olen tyytyväinen, että tänne on muodostunut monikansallinen yhteisö. Tällä hetkellä Støssä asuu tai työskentelee ihmisiä 13 eri maasta. Se pitää kylän hengissä. Stø oli onnekseen avoin muutokselle verrattuna moneen muuhun kylään. Ne, jotka eivät avanneet ovia ulkomaiselle työvoimalle, kuihtuivat ja jäivät tukien ulkopuolelle. Norjan valtio on lakkauttanut monia syrjäseuduille suunnattuja tukia ja kylät käyvät jatkuvaa eloonjäämiskamppailua.
YLE: Siimankoukuttajan työ koukuttaa suomalaisia

Kalaa merestä, ruokaa omalta tilalta

Lauri Pietikäinen Støn satamassa.
Lauri Pietikäinen Lauri Pietikäinen Støn satamassa. Kuva: yle, Elina Toivonen lauri pietkäinen
Lauri Pietikäinen rapsuttaa sikojaan
Lauri Pietikäisen siat Jaksu, Greta ja Kultapossu Lauri Pietikäinen rapsuttaa sikojaan Kuva: yle, Elina Toivonen norja

Ensimmäisen talven jälkeen Lauri siirtyi töihin kalastusalukselle ja on viimeiset kahdeksan vuotta toiminut kalastajana Morgenstjerna laivalla. Poika Erik aloitti niin ikään kalastajana hyvin nuorena ja on nyt 22-vuotiaana on tutkinnon suorittanut kalastaja samalla aluksella. Laurin polvivamma ilmeisesti pakottaa hänet jälleen uramuutokseen. -Opiskelen aikuiskoulutuksen kautta agronomiksi.
Lauri asuu pienellä maatilalla Gisløyan saarella. Jääkausi, maan hidas kohoaminen ja vuoroveden vaihtelu ovat muovanneet maiseman alavaksi ja maaperän hedelmälliseksi. Golfvirta pitää ilmaston yllättävän leutona ympäri vuoden, vaikka ollaankin lähes kolmesataa kilometriä napapiirin yläpuolella. Omin tarpeisiinsa Lauri ja naisystävänsä pispalalainen Tea-Mari kasvattavat vihanneksia ja juureksia sekä kolmea sikaa. Erityisen innostuneita tilalla ollaan villivihanneksista ja perunoista. Lauri tekeekin perunoilla koeistutuksia, joissa hän testaa vanhoja maatiaislajikkeita ja erilaisten maaperien ja luomulannoitteiden vaikutusta kasvuun. Hänen perunoitaan voi löytää muun muassa Støn betonisen aallonmurtajan kupeesta.

Valloittavat valaat

-Meri on mun juttu, on aina ollut. Kalastajana näin valaita usein, mutta raskaan työn ohessa niiden tarkkailuun ei jäänyt aikaa, Lauri pohtii.
Lauri on työskennellyt muutamana vuonna valassafareilla oppaana ja toivoo voivansa sitä myös jatkaa. Siellä valaisiin saa kontaktin ja elämys on aina yhtä hieno.
Yleisimmät näillä vesillä kesällä nähtävät valaat ovat kaskelotteja. Ne syövät normaalisti jättiläismustekalaa 600-1000 metrin syvyydestä. Kaskelotit tarvitsevat ruokaa noin 1000kg vuorokaudessa. Normaalisti ne sukeltavat 20-40 minuutiksi pohjaan syömään ja nousevat välillä pintaan 5-10 minuutiksi hengittämään.

Kaskelottien käytös muuttui tänä kesänä

Kaskelotti
Kaskelotti kesällä 2014. Kaskelotti Kuva: Lauri Pietikäinen kaskelotti vesterålen 2014_2
Heinäkuun lopulla paikalliset siimakalastajat huomasivat kaskelottien käytöksessä jotain ennen näkemätöntä. Valaat alkoivat seurata aluksia useita tunteja, koko siiman noston ajan. Ne sukelsivat korkeintaan 10 minuutiksi, nousivat pintaan ja uivat taas laivan viereen. Koko ikänsä merellä käyneille kalastajille se oli täysin uusi kokemus. Koskaan aiemmin kaskelotteja ei olla havaittu kyseisellä sinipallaksen kalastusalueella. Tapahtumaa todistettiin useita kertoja myös Laurin valassafareilla ja on aivan selvää, että kaskelotit olivat siellä sinipallaksen takia. Kun siimaa nostetaan, kaskelotti sukeltaa ja syö kalan kerrallaan siimasta.
Suomalaisen valastutkijan Tiu Similän mukaan valaiden uuden käyttäytymisen syiksi voi olla parikin vaihtoehtoa.
-Joko niiden ekosysteemissä on tapahtunut muutos eli niiden pääasiallinen ravinto on vähentynyt tai sitten kyseessä on opittu käyttäytymismalli. Valaat ovat älykkäitä erityisesti ravinnonhankinnassa ja on mahdollista, että ne ovat nyt oivaltaneet helpon tavan saada ruokaa, Tiu kertoo.

Kalastajien loppukesän saalismäärät ovat tämän vuoksi jonkin verran vähentyneet, mutta he eivät ole siitä lainkaan pahoillaan.
- Täällä on totuttu talvisin ryhä-ja miekkavalaiden vierailuihin, kun ne tulevat silliparvien perässä. Valaita ei Støssä pidetä kilpailijoina, vaan kollegoina. Kalastajat kertovat innokkaasti valashavainnoistaan safariyrittäjille ja jakavat kuvia facebookissa, kertoo Lauri mielissään.

Kalastuksessa on tulevaisuutta

Lauri, Peltsi ja Tiu tähyävät merelle
Lauri, Mikko Peltola ja Tiu Similä tähyävät merelle Lauri, Peltsi ja Tiu tähyävät merelle Kuva: yle, Elina Toivonen tiu similä
Kalastusalus tulossa satamaan.
Kalastusalus tulossa satamaan. Kalastusalus tulossa satamaan. Kuva: yle, Elina Toivonen kalastusalus norja

Ristiriidat kalastajien, valaiden ja luonnonsuojelijoiden välillä ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana lähes hävinneet. Joskus vuonot kalastettiin tyhjiksi uusilla menetelmillä, mutta ei enää. Kalastajat ymmärtävät, että kiintiöitä, rajoituksia ja tutkimuksia tarvitaan kalakantojen turvaamiseksi.
- Kaikille meidän kalastamille kaloille myönnetään kestävän kalastuksen ympäristömerkki MSC.
Pelkästään Vesterålenissa kalastettiin vuonna 2013 sata miljoonaa tonnia kalaa. Norjassa kalastus on yhä tavoiteltu ammatti. Sillä tienaa hyvin ja sosiaaliedutkin ovat hyvät. Työ on kuitenkin edelleen fyysisesti raskasta, sosiaalisesti haastavaa ja vaarallistakin. Meren voima ei ole kadonnut minnekään. Nuoria ja kokemattomia kalastajia onneksi hukkuu hyvin harvoin. Sen sijaan yllättävän moni eläköitynyt kalastaja hukkuu, kun ikänsä isoilla aluksilla työskenneltyään hankkii pienemmän veneen harrastuskäyttöön. Ilmeisesti ikääntyminen ja väärään turvallisuuden tunteeseen nojaaminen johtaa valitettaviin onnettomuuksiin.
Lauri ennustaa kalastuksen Norjassa kestävän nykymuodossaan, pienillä aluksilla vielä yhden sukupolven, poikansa iän. Tulevaisuudessa ollaan ehkä säännöllisemmissä kuukausitöissä isommilla troolareilla.
Misema kunigattaren reitiltä
Maisema Kuningattaren reitiltä Misema kunigattaren reitiltä Kuva: yle, Elina Toivonen maisema norjassa
Syksyn ERÄTULILLA-sarjan kolmessa ensimmäisessä jaksossa (alkaen 2.10.14) tutustutaan Vesterålenin upeaan luontoon kalastellen, retkeillen sekä valaitakin tähyillen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto