Hyppää pääsisältöön

Mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Vuodesta 2012 alkaen on eduskunnan pitänyt ottaa käsittelyyn yli 50 000 allekirjoittajaa saaneet kansalaisaloiteet joko laista tai toimeenpiteestä. Ensimmäisenä kansanedustajien käsittelyyn ehti kansalaisaloite turkistarhattomasta Suomesta. Eduskunnan ja lainsäätäjien nihkeän vastaanoton vuoksi heräsi kysymys, mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Kansalaisaloitteen voi tehdä yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. 50 000 kannattajan nimen keräämisen tulee tapahtua kuuden kuukauden aikana. Muita vastaavia kanavia ovat kuntalaisaloite, jolla kunnan asukas voi tehdä aloitteita kunnan toimintoihin liittyen ja eurooppalainen kansalaisaloite, jolla miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa Euroopan komissiolle uutta lakiehdotusta.

Kansalaisaloitetta varten oikeusministeriö avasi kansalaisaloite.fi -palvelun, jossa nimien kerääminen käy sähköisesti. Lisäksi syntyi vapaaehtoisorganisaatio Avoin ministeriö, jossa kansalaisaloitteen tekijät voivat sparrata toisiaan ja saada apua sekä ideoita toisiltaan ja asiantuntijoilta.

"Avoin ministeriö syntyi, kun kansalaisaloitelaki tuli voimaan ja aloin miettiä, että miten siitä saisi sellaisen laajasti käytössä olevan osan suomalaista demokraattista järjestelmää. Sehän on aika mullistavaa, Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa on kansalaisaloitejärjestelmä", Avoimen ministeriön Joonas Pekkanen kertoi Aamu-tv:n haastattelussa kesällä 2012.

Menestyäkseen aloite vaatii näkyvän kampanjan

Vaikka yksittäinen kansalainenkin voi ryhtyä ajamaan lakialoitetta, tarvittavan nimimäärän saaminen vaatii laajaa julkisuutta ja jatkuvaa kampanjointia, kertoi yksi ensimmäisenä eduskunnan käsittelyyn päätyneen kansalaisaloitteen laatijoista toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta tammikuussa 2013. Hänen mukaansa jo ennen aloitteen tekemistä, on mietittävä paljon asioita.

"Pitää pystyä perustelemaan se mitä halutaan. Mitä vaaditaan? Onko se sellainen asia, mistä eduskunta voi päättää, ettei sinne viedä ihan vääriä asioita. Sitten sitä on nostettava kerta toisensa jälkeen julkisuudessa", Ylisirniö sanoi ja muistutti, että työ ei suinkaan pääty siihen, kun nimet on kasassa, vaan sen jälkeen on vielä muun muassa lobattava kansanedustajia.

Kansalaisaloitelaki aiheutti hämmennystä myös sen säätäneessä eduskunnassa. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen näkemys oli, että eduskunnan ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn kansalaisaloitteita. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kokoomus) puolestaan ilmaisi huolensa siitä, että oliko lailla tarkoitus luoda lainsäädännön ohituskaista.

"Ehdottomasti oli. Sehän on tämä koko ajatus, että demokratia kuuluu meille kaikille eikä se toteudu vain äänestämällä neljän vuoden välein eduskunta- tai kuntavaaleissa. Se on kansalaisten oma ääni, enkä ymmärrä, kuinka on mahdollista, että siihen ei suhtauduta vakavasti", kommentoi entinen SDP:n kansanedustaja, Ydin-lehden toimittaja Arja Alho Pressiklubissa.

Tahdon 2013 -kampanja keräsi jättimäärän tukijoita

Vaikka ensimmäinen eduskuntaan asti päätynyt ja siellä torpattu lakialoite oli Turkistarhaton Suomi, huomattavasti enemmän mediahuomiota sai Tahdon 2013 -kampanjan aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Se saavutti huiman allekirjoitustahdin ja ylitti vaaditun 50 000 jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Kaikkiaan aloite keräsi 166 851 nimeä. Tahdon 2013 -kampanja paljastikin monia ongelmia kansalaisaloitelaissa.

Aloite meni saman valiokunnan käsiteltäväksi, joka oli saman vaalikauden aikana hylännyt samankaltaisen lain. Näin vaikka kansalaisaloitteen oli tarkoitus lisätä suoraa demokratiaa, olivat lainsäätäjän samat. Monet päättäjät tuntuivatkin suhtautuvan nihkeästi kansalaisaloitetta kohtaan.

"Tällä hetkellä tuhannet ihmiset innoissaan kerää nimiä ja keskustelee, pyrkii vaikuttamaan ja sitten jos sellaiset vähän perinteisemmät jäärät vetävät maton alta koko tältä tekemiseltä, niin onhan se kansallinen katastrofi", kommentoi SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner A-studiossa.

Se sama valiokunta, joka jo aiemmin oli torpannut samankaltaisen lain, oli kahtiajakautunut myös kansalaisaloitteen kohdalla.

Etukäteen pelättiin, että kansalaisaloitemahdollisuus jumiuttaisi eduskunnan suurilla massoilla suorastaan mahdottomia lakialoitteita. Näin ei kuitenkaan käynyt ja se johtui nimenomaan siitä, että kerätäkseen yli vaaditun 50 000 nimeä, vaati aloite tuekseen näkyvän kampanjan. Harvalla toimijalla on tällaiseen resursseja. Kansalaisaloitteita kuitenkin tehtailtiin, varsinkin alkuinnostuksessa, muun muassa ruotsin opiskelun valinnaisuudesta, kannabiksen laillistamisesta ja vanhemmuuden kustannuksien jakamisesta kaikkien työnantajien kesken.

Tahdon 2013 tuli ensimmäinen laiksi asti päätynyt kansalaisaloite, kun se meni 28.11.2014 läpi eduskunnan täysistunnon äänestykssä.

Skip Twitter post

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.