Hyppää pääsisältöön

Mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Vuodesta 2012 alkaen on eduskunnan pitänyt ottaa käsittelyyn yli 50 000 allekirjoittajaa saaneet kansalaisaloiteet joko laista tai toimeenpiteestä. Ensimmäisenä kansanedustajien käsittelyyn ehti kansalaisaloite turkistarhattomasta Suomesta. Eduskunnan ja lainsäätäjien nihkeän vastaanoton vuoksi heräsi kysymys, mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Kansalaisaloitteen voi tehdä yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. 50 000 kannattajan nimen keräämisen tulee tapahtua kuuden kuukauden aikana. Muita vastaavia kanavia ovat kuntalaisaloite, jolla kunnan asukas voi tehdä aloitteita kunnan toimintoihin liittyen ja eurooppalainen kansalaisaloite, jolla miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa Euroopan komissiolle uutta lakiehdotusta.

Kansalaisaloitetta varten oikeusministeriö avasi kansalaisaloite.fi -palvelun, jossa nimien kerääminen käy sähköisesti. Lisäksi syntyi vapaaehtoisorganisaatio Avoin ministeriö, jossa kansalaisaloitteen tekijät voivat sparrata toisiaan ja saada apua sekä ideoita toisiltaan ja asiantuntijoilta.

"Avoin ministeriö syntyi, kun kansalaisaloitelaki tuli voimaan ja aloin miettiä, että miten siitä saisi sellaisen laajasti käytössä olevan osan suomalaista demokraattista järjestelmää. Sehän on aika mullistavaa, Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa on kansalaisaloitejärjestelmä", Avoimen ministeriön Joonas Pekkanen kertoi Aamu-tv:n haastattelussa kesällä 2012.

Menestyäkseen aloite vaatii näkyvän kampanjan

Vaikka yksittäinen kansalainenkin voi ryhtyä ajamaan lakialoitetta, tarvittavan nimimäärän saaminen vaatii laajaa julkisuutta ja jatkuvaa kampanjointia, kertoi yksi ensimmäisenä eduskunnan käsittelyyn päätyneen kansalaisaloitteen laatijoista toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta tammikuussa 2013. Hänen mukaansa jo ennen aloitteen tekemistä, on mietittävä paljon asioita.

"Pitää pystyä perustelemaan se mitä halutaan. Mitä vaaditaan? Onko se sellainen asia, mistä eduskunta voi päättää, ettei sinne viedä ihan vääriä asioita. Sitten sitä on nostettava kerta toisensa jälkeen julkisuudessa", Ylisirniö sanoi ja muistutti, että työ ei suinkaan pääty siihen, kun nimet on kasassa, vaan sen jälkeen on vielä muun muassa lobattava kansanedustajia.

Kansalaisaloitelaki aiheutti hämmennystä myös sen säätäneessä eduskunnassa. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen näkemys oli, että eduskunnan ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn kansalaisaloitteita. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kokoomus) puolestaan ilmaisi huolensa siitä, että oliko lailla tarkoitus luoda lainsäädännön ohituskaista.

"Ehdottomasti oli. Sehän on tämä koko ajatus, että demokratia kuuluu meille kaikille eikä se toteudu vain äänestämällä neljän vuoden välein eduskunta- tai kuntavaaleissa. Se on kansalaisten oma ääni, enkä ymmärrä, kuinka on mahdollista, että siihen ei suhtauduta vakavasti", kommentoi entinen SDP:n kansanedustaja, Ydin-lehden toimittaja Arja Alho Pressiklubissa.

Tahdon 2013 -kampanja keräsi jättimäärän tukijoita

Vaikka ensimmäinen eduskuntaan asti päätynyt ja siellä torpattu lakialoite oli Turkistarhaton Suomi, huomattavasti enemmän mediahuomiota sai Tahdon 2013 -kampanjan aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Se saavutti huiman allekirjoitustahdin ja ylitti vaaditun 50 000 jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Kaikkiaan aloite keräsi 166 851 nimeä. Tahdon 2013 -kampanja paljastikin monia ongelmia kansalaisaloitelaissa.

Aloite meni saman valiokunnan käsiteltäväksi, joka oli saman vaalikauden aikana hylännyt samankaltaisen lain. Näin vaikka kansalaisaloitteen oli tarkoitus lisätä suoraa demokratiaa, olivat lainsäätäjän samat. Monet päättäjät tuntuivatkin suhtautuvan nihkeästi kansalaisaloitetta kohtaan.

"Tällä hetkellä tuhannet ihmiset innoissaan kerää nimiä ja keskustelee, pyrkii vaikuttamaan ja sitten jos sellaiset vähän perinteisemmät jäärät vetävät maton alta koko tältä tekemiseltä, niin onhan se kansallinen katastrofi", kommentoi SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner A-studiossa.

Se sama valiokunta, joka jo aiemmin oli torpannut samankaltaisen lain, oli kahtiajakautunut myös kansalaisaloitteen kohdalla.

Etukäteen pelättiin, että kansalaisaloitemahdollisuus jumiuttaisi eduskunnan suurilla massoilla suorastaan mahdottomia lakialoitteita. Näin ei kuitenkaan käynyt ja se johtui nimenomaan siitä, että kerätäkseen yli vaaditun 50 000 nimeä, vaati aloite tuekseen näkyvän kampanjan. Harvalla toimijalla on tällaiseen resursseja. Kansalaisaloitteita kuitenkin tehtailtiin, varsinkin alkuinnostuksessa, muun muassa ruotsin opiskelun valinnaisuudesta, kannabiksen laillistamisesta ja vanhemmuuden kustannuksien jakamisesta kaikkien työnantajien kesken.

Tahdon 2013 tuli ensimmäinen laiksi asti päätynyt kansalaisaloite, kun se meni 28.11.2014 läpi eduskunnan täysistunnon äänestykssä.

Skip Twitter post

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.