Hyppää pääsisältöön

Mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Vuodesta 2012 alkaen on eduskunnan pitänyt ottaa käsittelyyn yli 50 000 allekirjoittajaa saaneet kansalaisaloiteet joko laista tai toimeenpiteestä. Ensimmäisenä kansanedustajien käsittelyyn ehti kansalaisaloite turkistarhattomasta Suomesta. Eduskunnan ja lainsäätäjien nihkeän vastaanoton vuoksi heräsi kysymys, mikä on kansalaisaloitteen arvo?

Kansalaisaloitteen voi tehdä yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. 50 000 kannattajan nimen keräämisen tulee tapahtua kuuden kuukauden aikana. Muita vastaavia kanavia ovat kuntalaisaloite, jolla kunnan asukas voi tehdä aloitteita kunnan toimintoihin liittyen ja eurooppalainen kansalaisaloite, jolla miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa Euroopan komissiolle uutta lakiehdotusta.

Kansalaisaloitetta varten oikeusministeriö avasi kansalaisaloite.fi -palvelun, jossa nimien kerääminen käy sähköisesti. Lisäksi syntyi vapaaehtoisorganisaatio Avoin ministeriö, jossa kansalaisaloitteen tekijät voivat sparrata toisiaan ja saada apua sekä ideoita toisiltaan ja asiantuntijoilta.

"Avoin ministeriö syntyi, kun kansalaisaloitelaki tuli voimaan ja aloin miettiä, että miten siitä saisi sellaisen laajasti käytössä olevan osan suomalaista demokraattista järjestelmää. Sehän on aika mullistavaa, Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa on kansalaisaloitejärjestelmä", Avoimen ministeriön Joonas Pekkanen kertoi Aamu-tv:n haastattelussa kesällä 2012.

Menestyäkseen aloite vaatii näkyvän kampanjan

Vaikka yksittäinen kansalainenkin voi ryhtyä ajamaan lakialoitetta, tarvittavan nimimäärän saaminen vaatii laajaa julkisuutta ja jatkuvaa kampanjointia, kertoi yksi ensimmäisenä eduskunnan käsittelyyn päätyneen kansalaisaloitteen laatijoista toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta tammikuussa 2013. Hänen mukaansa jo ennen aloitteen tekemistä, on mietittävä paljon asioita.

"Pitää pystyä perustelemaan se mitä halutaan. Mitä vaaditaan? Onko se sellainen asia, mistä eduskunta voi päättää, ettei sinne viedä ihan vääriä asioita. Sitten sitä on nostettava kerta toisensa jälkeen julkisuudessa", Ylisirniö sanoi ja muistutti, että työ ei suinkaan pääty siihen, kun nimet on kasassa, vaan sen jälkeen on vielä muun muassa lobattava kansanedustajia.

Kansalaisaloitelaki aiheutti hämmennystä myös sen säätäneessä eduskunnassa. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen näkemys oli, että eduskunnan ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn kansalaisaloitteita. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kokoomus) puolestaan ilmaisi huolensa siitä, että oliko lailla tarkoitus luoda lainsäädännön ohituskaista.

"Ehdottomasti oli. Sehän on tämä koko ajatus, että demokratia kuuluu meille kaikille eikä se toteudu vain äänestämällä neljän vuoden välein eduskunta- tai kuntavaaleissa. Se on kansalaisten oma ääni, enkä ymmärrä, kuinka on mahdollista, että siihen ei suhtauduta vakavasti", kommentoi entinen SDP:n kansanedustaja, Ydin-lehden toimittaja Arja Alho Pressiklubissa.

Tahdon 2013 -kampanja keräsi jättimäärän tukijoita

Vaikka ensimmäinen eduskuntaan asti päätynyt ja siellä torpattu lakialoite oli Turkistarhaton Suomi, huomattavasti enemmän mediahuomiota sai Tahdon 2013 -kampanjan aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Se saavutti huiman allekirjoitustahdin ja ylitti vaaditun 50 000 jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Kaikkiaan aloite keräsi 166 851 nimeä. Tahdon 2013 -kampanja paljastikin monia ongelmia kansalaisaloitelaissa.

Aloite meni saman valiokunnan käsiteltäväksi, joka oli saman vaalikauden aikana hylännyt samankaltaisen lain. Näin vaikka kansalaisaloitteen oli tarkoitus lisätä suoraa demokratiaa, olivat lainsäätäjän samat. Monet päättäjät tuntuivatkin suhtautuvan nihkeästi kansalaisaloitetta kohtaan.

"Tällä hetkellä tuhannet ihmiset innoissaan kerää nimiä ja keskustelee, pyrkii vaikuttamaan ja sitten jos sellaiset vähän perinteisemmät jäärät vetävät maton alta koko tältä tekemiseltä, niin onhan se kansallinen katastrofi", kommentoi SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner A-studiossa.

Se sama valiokunta, joka jo aiemmin oli torpannut samankaltaisen lain, oli kahtiajakautunut myös kansalaisaloitteen kohdalla.

Etukäteen pelättiin, että kansalaisaloitemahdollisuus jumiuttaisi eduskunnan suurilla massoilla suorastaan mahdottomia lakialoitteita. Näin ei kuitenkaan käynyt ja se johtui nimenomaan siitä, että kerätäkseen yli vaaditun 50 000 nimeä, vaati aloite tuekseen näkyvän kampanjan. Harvalla toimijalla on tällaiseen resursseja. Kansalaisaloitteita kuitenkin tehtailtiin, varsinkin alkuinnostuksessa, muun muassa ruotsin opiskelun valinnaisuudesta, kannabiksen laillistamisesta ja vanhemmuuden kustannuksien jakamisesta kaikkien työnantajien kesken.

Tahdon 2013 tuli ensimmäinen laiksi asti päätynyt kansalaisaloite, kun se meni 28.11.2014 läpi eduskunnan täysistunnon äänestykssä.

Skip Twitter post

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto