Hyppää pääsisältöön

Olen erilainen nuorisoidoli – Danny, Lasse Liemola, Cay Karlsson, Antti Einiö ja Frank Robson

Suomirockin sensuroimattomasta arkistosta kaivetaan tällä kertaa esiin Suomen ensimmäisiä nuorisotähtiä: Lasse Liemola, Danny, Cay Karlsson, itsekin levyttänyt promoottori Antti Einiö ja vuonna 1967 kaupungistuvaa Suomea ihmettelemään muuttanut britti Frank Robson. Suurin osa haastatteluuista tehtiin suomirockin varhaisvaiheita käsittelevään Olet paha -sarjaan.

Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen, eli Danny on arvonsa tietävä legenda. Haastattelun sopiminen hänen kanssaan oli tarkkaa puuhaa. Danny halusi tietää tarkkaan studion lavastuksen, valaistuksen ja tavoittelemamme 'rock-asteen'. Haastatteluasun hän valitsi näiden mukaan. Hiukset ja kasvojen kuvausmeikin hän oli laittanut valmiiksi jo studiolle saapuessaan.

Toinen nyt julkaistava Danny-haastattelu kuvattiin iskelmämusiikin outouksia käsitelleeseen Leirintäalue-sarjaan. Siinä puhutaan käännösiskelmästä ja musiikkineuvos pääsee syväanalysoimaan mm. länsi- ja itäeurooppalaisen musiikkimaun eroja.

Iso Dee on julkisen kuorensa alla herkkä mies, joka saattaa liikuttua aina kyyneliin asti omista puheistaan. Erityiseksi Dannyn tämän haastattelun teki se, että pääsimme kuvaamaan sen Dannyn ja Liisa Lipsasen silloiseen Kuusisaaren kotiin Helsingissä, suomalaisen pophistorian legendaarisimpaan ja kadehdituimpaan palatsiin.

Toisin kuin edelleen aktiivinen Danny, Suomen ensimmäinen todellinen nuorisotähti, jo 18-vuotiaana levyttänyt Lasse Liemola jätti musiikkiuran varsin aikaisin ja oli haastattelun aikaan aktiivinen kunnallispoliitikko ja liikemies, vaikka harrastuksekseen hän keikkaili ja keikkailee edelleen jonkin verran.

Dannyn tapaan Lasse Liemolalla on hyvin vahva itsetunto. Se kävi selvästi ilmi haastattelussa, jossa hän pohti sitä, miksi häntä lahjattomammat artistit saivat jatkaa siitä, mihin hän ensimmäisenä suomalaisen pop-tähtenä lopetti.

Cay and the Scaffolds -yhtyeen solisti Cay Karlsson oli haastateltavana hieman toisen tyyppinen Dannyyn ja Liemolaan verrattuna. Pitkän uran Yleisradion toimittajana tehnyt Karlsson katseli niin itseään kuin haastattelun käsittelemää aikakautta hieman analyyttisemmin ja vähemmän kiihkeästi.

Historiallisesti Cay Karlsson on kiinnostava hahmo, sillä hän liittyi laulusolistiksi 1963 suosittuun rautalankayhtye The Scaffoldsiin vaiheessa, jolloin puhtaan rautalangan suosio laski nopeasti.

Cay Karlssonin kohdalla kiteytyy usein unohdettu tosiseikka, että suomirockin historian ja nuorisokulttuurin keskeisenä vaiheena pidetty rautalankabuumi kesti alle kaksi vuotta, suurin piirtein vuoden 1961 lopulta vuoden 1963 puoleen väliin. Silloin radiosta kaikuivat ensimmäiset Beatlesin biisit ja puhtaan instrumentaalimusiikin aikakausi oli ohitse.

Antti Einiö yhdessä veljensä Paavon kanssa oli yksi keskeisimpiä 1960-luvun rock- ja popkulttuurimme takapiruja Leksa Heinosen ja Jorma Weneskosken kaltaisten managerimogulien rinnalla. Hän oli mukana tuomassa useita suuria tähtiä, mutta tunnetumpi rooli oli juontaja. Antti Einiö juonsi sekä useita jazz- että pop- ja rockkonsertteja. Hän oli myös ensimmäisiä suomalaisia tv-tähtiä juontaessaan Nuorten tanssihetki -ohjelmaa.

Juontajasuosio johti myös kokeiluun levylaulajana. Antti Einiön Andy and the Islanders nimellä julkaistu Farmer John -single on pidäkkeettömyydessään suomirockin historian villeimpiä esityksiä. Tarinan mukaan Abba-pomo Benny Andersson vaikuttui Einiön tulkinnasta niin, että hänen Hep Stars -yhtyeensä otti kappaleen ohjelmistoonsa. On kuitenkin vaikea nähdä Einiön vaikuttaneen enää Abbaan musiikillisesti.

Haastattelussa vuosikymmenten uran stadionkonsertit suomeen tuoneena promoottorina tehnyt Antti Einiö pystyi erittelemään vastauksiaan harvinaisen pitkän perspektiivin kautta.

Suomeen vuonna 1967 muuttanut britti Frank Robson oli yllättäen yksi riemastuttavimpia haastateltavia koko Olet paha -sarjassa. Naisen perässä tänne saapunut, Mosaic-yhtyeessä laulanut ja sittemmin Blues Sectionin loppuvaiheessa toisen britin, Jim Pembroken korvannut ja siitä Tasavallan presidenttiin jatkanut Robson tarkasteli omasta kulmastaan suomalaista 1960-luvun poptodellisuutta. Hänen tarinoistaan aukesi itseironinen näkymä hellyttävän kömpelöön popsuomeen, jossa amatöörit sähläsivät. Tuo näkymä oli vähemmän säihkyvä kuin Dannyn värivalojen valaisema supertähden valtakunta.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto