Hyppää pääsisältöön

Siimankoukuttajan työ koukuttaa suomalaisia

Kalastajakylä Stø
Støn kalastajakylä vetää suomalaisia. Kalastajakylä Stø Kuva: yle, Elina Toivonen kalastajakylä

Siimankoukuttajien kylä

Satamarakennus Støssä.
Satamarakennus Støssä. Satamarakennus Støssä. Kuva: yle, Elina Toivonen satamarakennus norja stø
Kilinä esittelee valmiita siimapönttöjä.
Kilinä esittelee valmiita siimapönttöjä. Kilinä esittelee valmiita siimapönttöjä. Kuva: yle, Elina Toivonen kilinä
Elokuinen aamupäivä pohjoisnorjalaisessa Støn kalastajakyläsässä on pilvinen. Satama-altaassa kaikenkirjavat kalastusveneet odottavat nöyrinä merelle lähtöä. Sen aika ei ole vielä, sillä ulapalla aallot nousevat tuulen voimasta liian korkeiksi. Turistikauden huippu on jo ohitettu ja kylä vaikuttaa hiljaiselta. Vaalean satamarakennuksen uumenissa käy kuitenkin kuhina. Sinipallakselle saatu lisäkiintiö odottaa pyyntiään ja koukutustuvilla häärää sekalainen, kansainvälinen siimankoukuttajien joukko, osa harjoittelemassa, osa jo konkareina. Tamperelainen ”Kilinä” jäi Suomessa työttömäksi viime huhtikuussa. Poika on jo aikuinen, joten "Kilinällä" oli mahdollisuus lähteä katsomaan, mitä maailmalla olisi hänelle tarjottavana. Asiakas-ja markkinointityön ammattilainen tuli kesällä Vesterålenin saaristoon alunperin ystävänsä talo-ja kissavahdiksi tämän ulkomaan matkan ajaksi. Paikan päällä ilmeni mahdollisuus harjoitella siimankoukuttajan hommia. Tuleva talvi on vielä avoin. "Kilinän" pitää päättää, jääkö koukuttajan töihin vai jatkaako matkaa. Vaihtoehtoina on palata Suomeen tai lähteä Espanjaan ravintola-alan hommiin.

Koukutustuvalla haisee kala

Siimapyydyksen koukkuja
Siimapyydyksen koukkuja Kuva: yle, Elina Toivonen koukut
Sillisyötti laitetaan koukkuun.
Sillisyötti laitetaan koukkuun. Kuva: yle, Elina Toivonen siiman syötittämistä

Siimankoukuttaja eli syötittäjä vastaanottaa kalastajalta käytetyt siimapöntöt. Siima on vähän harhaanjohtava sana, kyseessä on paremminkin järeähkö köysi. Työn tärkeimmät elementit ovat ehjät koukut, pilkotut sillisyötit ja iso kasa sopiviksi paloiksi leikattua sanomalehteä. Lehtipalat asetellaan erottamaan selkäsiimat ja syötit erilleen toisistaan, jotta lopputulos ei olisi yhtä sotkuista vyyhtiä. Kerros kerrokselta valmis, syötitetty siima siirtyy toiseen pönttöön.
Sinipallasta kalastetaan ulapalla melko pienellä alueella usean sadan metrin syvyydestä 20 siimalla kerrallaan. Kun paras pyyntikausi on päällä touko-, kesä ja elokuussa, kalastajat palaavat rantaan noin vuorokauden urakan jälkeen ja lähtevät takaisin merelle mahdollisimman pian. Tällaisina ruuhkahuippuina on tärkeää, että pönttöjä on valmiina, mutta ei ole poikkeuksellista, että niitä urakoidaan lisää myös yöaikaan.
-Kiireaikoina on tärkeää pitää koko työn ketju katkeamattomana. Syöttikalat on osattava ottaa sulamaan ajoissa, etteivät työt pysähdy syöttien puutteeseen, kertoo Leila Koivuranta, siimankoukuttajien monivuotinen organisaattori ja äitihahmo.

Kilinä töissä koukutustuvassa.
Kilinä työssään koukutustuvassa Kilinä töissä koukutustuvassa. Kuva: yle, Elina Toivonen kilinä (helena lindström) koukutustuvassa
Leila Koivurannalla on pitkä kokemus siiman koukuttamisesta.
Leila Koivurannalla on vuosien kokemus siiman koukuttamisesta Norjassa. Leila Koivurannalla on pitkä kokemus siiman koukuttamisesta. Kuva: yle, Elina Toivonen leila koivuranta

-Koukuttajan työ on likaista, raskasta, tarkkaa ja haasteellista, mutta myös kivaa, "Kilinä" kertoo.
-Kotioloissa Suomessa minullakin on meikit ja rakennekynnet, mutta kaikkeen tottuu. Enää en edes käytä useita kumihanskoja päällekäin, hän nauraa.
Työn ehdoton plussa on vapaus. Määräävää ei ole kuinka monta pönttöä päivässä saa valmiiksi, vaan kuinka kauan jaksaa työn ääressä seistä. Palkkaa maksetaan per valmis pönttö noin 250 Norjan kruunua eli reilut 30 euroa. Yhden pöntön tekemiseen menee rauhallisella tahdilla 1,5 – 2 tuntia ja ahkerimmat saattavat saada valmiiksi jopa viidestä seitsemään pönttöä päivässä. Työajat voi valita melko vapaasti ja tauottaa sitä miten itselle parhaiten sopii. Tuloista maksetaan verot Norjaan asetusten mukaisesti http://www.skatteetaten.no/en/Person/. Joskin byrokratiaa löytyy Norjastakin ja verokortin saaminen saattaa kestää.

-Ei tänne rekrytoida. Tänne tullaan kuulopuheiden tai tuttujen kautta, kertoo Leila Koivuranta. Kerran työtä kokeilleet tulevat usein uudelleen ja tuovat kaverinsakin.
Monelle suomalaisnuorelle viikon parin reissu Støhön on ollut samalla ensimmäinen työkokemus.
-Eihän 15-16-vuotias nuori pääse Suomessa töihin juuri minnekään, toteaa "Kilinä". Edes lemuava kalanhaju ei ole nuoria karkottanut. Alkuhämmingin jälkeen nuorten koukutustuvissa radio raikaa ja työt sujuvat reippaasti.
-Täällä nuoren on myös turvallista olla. Vaikka oma vanhempi ei olisikaan matkassa, täällä katsotaan nuorten perään eikä heitä jätetä yksin. Aina on luotettavia aikuisia lähellä," Kilinä" kehuu ilmapiiriä ja Leilaa.
Kielitaitokaan ei ole ongelma, kun niin moni on suomalainen. Työntekijöitä tulee myös muualta esim. Ruotsista, Thaimaasta ja Baltian maista. Ilmapiiri on kansainvälinen eikä kielikylvyiltä voi välttyä. Englannilla ja ruotsilla pärjää useimpien kanssa ellei norjan kieli satu olemaan hallussa.

Tärkeää hyvän mielen työtä

Stø Norja
Stø Norja Kuva: yle, Elina Toivonen stø norja
Parhaimmillaan muutaman sadan asukkaan Støssä ja sen lähistöllä asuu parisenkymmentä suomalaista. Monen sinne töihin ajautuneen aikuisen elämästä löytyy rankkojakin käänteitä. Støhön ei mennä luomaan uutta uljasta uraa, vaan pikemminkin päinvastoin - löytämään jotain erilaista vaihdetta elämään. On eronneita, karanneita, työttömiä tai kiivaan kaupunkielämän viriketulvaan tukehtuneita. Siellä voi palata askeleen taaksepäin, tehdä työtä ja elää hyvällä tavalla yksinkertaisemmin, hitaammin. Televisio ja netti menettävät merkitystään eikä puhelinkaan aina toimi. Ja vaikka töissä voi päästä hyvillekin palkoille, raha ei tunnu määrittävän koko elämää vaan, tahdin määrää ensisijaisesti kalastus, sitten yhteisö ja ystävät sekä tietysti upea luonto kaiken sen ympärillä. Siellä ei rimpuilla organisaatiomuutoksissa eikä kaupallisessa keinomaailmassa. Ympäristö haisee kalalle, lokit kirkuvat räystäillä ja laitureilla ja kaikki ihmiset pelaavat samaan maaliin – että kalastajat saavat tehdä työnsä. Ilman vaellusturskaa, pallasta, seitiä ja koljaa Støssä ei asuisi kukaan.
Ensimmäinen koukuttajaksi tullut suomalainen Lauri Pietikäinen on todella ylpeä siimankoukuttajien yhteisöstä ja kulttuurista. Hän jäi maahan 14 vuotta sitten ja työskenteli sittemmin kalastajana ja valasoppaana.
YLE: Meri ja valaat veivät savolaisen miehen sydämen
Mailife on helsinkiläisen Maija Ilmoniemen blogi. Maija laittoi bisneselämän vuodeksi jäihin ja muutti lokakuussa 2014 vuodeksi Støn kylään siimankoukuttajaksi. Seuraa Maijan elämää ja lue hänen ajatuksiaan täältä.
Peltsi ja Eve koukuttamassa
Peltsi ja Eve pönttöjen äärellä Peltsi ja Eve koukuttamassa Kuva: yle, Elina Toivonen mikko peltola eve mönkkönen

Syksyn ERÄTULILLA-sarjan kolmessa ensimmäisessä jaksossa (alkaen 2.10.14) tutustutaan Vesteråleniin kalastellen, retkeillen ja valaita tähyillen. Katso kuinka sujui juontaja Mikko "Peltsi" Peltolalta koukuttaminen.
  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.