Hyppää pääsisältöön

Tuntemattomien sotilaiden pojanpoikien versio: ”On velvollisuus tehdä klassikko niin että se tuntuu!”

Tänä syksynä "Tuntemattomien sotilaiden pojanpojat", 1980-luvulla syntyneet, tekevät aikakautensa tulkinnan Väinö Linnan klassikkoromaanista. Miten he näkevät kirjan kuvaaman sankaruuden, uhrautumisen ja vaikenemisen kulttuurin?

Se selviää kun Radioteatteri esittää Tuntemattoman sotilaan kuusiosaisena kuunnelmasarjana sunnuntaisin alkaen 7.9.2014. Sitä ennen Stradan Joonatan Pitkänen ihmettelee, miksi taas piti tehdä uusi versio 60 vuotta sitten ilmestyneestä kohuromaanista.

Tekijät ja näyttelijät etsivät yhteyttä sukupolvien välille ja kysyvät: keitä me olemme?
Stradan Joonatan kuulustelee tuottaja Pekka Ruohorantaa. Mitä uutta Tuntemattoman sotilaan kuunnelmaversio tarjoaa?
Stradan Joonatan kuulustelee tuottaja Pekka Ruohorantaa. Mitä uutta Tuntemattoman sotilaan kuunnelmaversio tarjoaa? Kuva: Thomas Hagström / Yle kuunnelmasarja

Kuunnelman ohjaaja Juhana von Bagh ja käsikirjoittaja Jussi Moila ovat suunnilleen saman ikäisiä kuin Väinö Linna oli kirjoittaessaan klassikkoromaanin. Uudessa tulkinnassa he asettavat kuulijoille tutut sota-ajan hahmot tähän päivään: heidät asetetaan selkä seinää vasten käymään vuoropuhelua nykyajan kanssa. Tekijät ja näyttelijät etsivät yhteyttä sukupolvien välille ja kysyvät: keitä me olemme? Käsitys sankaruudesta ja kuva suomalaisesta miehestä on ollut suuressa muutoksessa 2000-luvulla.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja tarttuivat Linnan tekstiin rohkeasti ja tulkitsevat tekstin pohjalta tutuille hahmoille taustatarinat, joissa perustellaan heidän käyttäytymistään; psykologia osaa kertoa, miksi Lehto käyttäytyy niin ilkeästi Riitaojaa kohtaan? Ohjaaja von Bagh ei halua tuhlata yleisön aikaa sovittamalla tunnettua tarinaa sellaisenaan radioon. Sen sijaan hän toteaa: ”On velvollisuus tehdä se klassikko [radiokuunnelmaksi] sillä tavalla että se tuntuu!”

Ville Kivimäen Murtuneet mielet vaikutti ohjaajan näkemykseen

Historian tutkija, fil. toht. Ville Kivimäki on tutkinut väitöskirjassaan Murtuneet mielet suomalaisten sotilaiden mielenterveysongelmia toisessa maailmansodassa. Tieto-Finlandialla palkittu teos vaikutti vahvasti kuunnelmantekijöihin ja ohjaaja von Bagh halusi kutsua Kivimäen puhumaan näyttelijöille ennen äänitysten aloittamista.

Joonatan Pitkänen ja Murtuneet mielet -tietokirjailija Ville Kivimäki Väinö Linnan haudalla.
Joonatan Pitkänen ja Murtuneet mielet -tietokirjailija Ville Kivimäki Väinö Linnan haudalla. Kuva: Olli Laine / Yle hautakivi

Stradassa Kivimäki tutustuu valmiiseen kuunnelmaan tarkastellen Riitaojan ja Lehdon persoonia sekä heidän välistä asetelmaa; Riitaoja kiusattuna, Lehto kiusaajana.





Katso Juhana von Baghin haastattelu kokonaisena!




Lue ja kuuntele lisää aiheesta:

Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa

Juha-Pekka Hotinen: Sori vaan, Rokka, jos sinua on loukattu

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri