Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Latina humanum est

Latinankielistä kirjoitusta kivessä
Latinankielistä kirjoitusta kivessä Kuva: Dan Diffendale latina

Vatikaanissa, tuossa roomalaiskatolisen kirkon keskuspaikassa italia on luonnollisesti pääasiallinen puhekieli, mutta osa valtion dokumenteista tehdään latinaksi ja Paavin istuimen vuoksi muinainen kieli elää siellä vahvempana kuin monessa muussa paikassa.

Vuonna 1989 Suomessa alettiin kuulla radiossa säännöllisiä latinankielisiä viikkokatsauksia. Nuntii latinii on harvinainen ilmiö, missään muualla maailmassa ei ajankohtaiskatsauksia toimiteta valtakunnan verkossa latinaksi.

Suomi on siis yksi maailman latinamyönteisimpiä maita, vaikka suomen kieli ei ole mitään sukua latinan kielelle. Helsingin yliopiston latinan kielen dosentti ja Nuntii latiniin pitkäaikainen laatija Reijo Pitkäranta näkee läheiseen suhteeseen monta syytä. Latinan kieli on ensinnäkin sijamuotokieli, jossa kielelliset suhteet ilmaistaan enimmäkseen sijapäättein samalla tavalla kuin suomessakin. Tämä johtaa siihen, että kummassakin kielessä on suhteellisen vapaa sanajärjestys. Latinaa ja suomea yhdistää myös äänteiden vokaalivaltaisuus ja lopulta se, että kummankin kielen ääntäminen vastaa läheisesti kielten kirjoitusasua.

Mutta jos maailmassa on valtio, jonka toinen kieli on latina, sinne matkaajien täytyy opiskella käytännön turistilatinaa. Niinpä laadimme Reijo Pitkärannan kanssa lyhyen ja ytimekkään käytännön turistilatinan alkeiskurssin, jonka nyt tarjoilemme teille, jotta saisitte matkastanne enemmän irti. Kielikurssin lomassa keskustelemme hiukan siitä, miksi latinasta tuli se, mitä siitä on tullut. Tervetuloa kielikurssillemme!

Esitetty helmikuussa 2009.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri