Hyppää pääsisältöön

Blogistanian toisella kaudella tavattiin myös miesbloggaajia

Blogistanian toisella kaudella kaksitoista suosittua suomalaista bloggaajaa kertoi elämästään ja tarinoista bloginsa takana. Tällä kertaa mukana oli myös neljä miestä. Miehet bloggasivat isyydestä, elämänhallinnasta, homona olemisesta sekä lihaksista terveyden näkökulmasta. Naisten blogeissa aiheet vaihtelivat häistä ja pukeutumisesta muun muassa ruokaan ja äitiyteen.

Laura Nikkasen Palomiehen morsian -hääblogi syntyi morsiamen tarpeesta vuodattaa hääinnostustaan muillekin kuin sulhaselle. Laura aloitti blogin pitämisen puolitoista vuotta ennen h-hetkeä. Blogistania pääsi seuraamaan romanttisten häiden valmistelua vain puolitoista kuukautta ennen juhlia. Laura käy sovittamassa hääpukuja ja näkee vihkisormuksensa ensimmäistä kertaa.

Parolan asema on Katja Rinkiselle koti ja ikuisuusprojekti. Siitä on syntynyt myös Parolan asema -blogi, jonne Katja kirjoittaa 800 neliöisen asemarakennuksen remontoinnista ja sisustamisesta. Blogistaniassa Katja esittelee tunnelmallisen kotinsa ja kutsuu ystäviään ja lukijoitaan tuunaamaan traktorin renkaista kumikoreja.

Katja Lahden Project Mama on erilainen äitiysblogi. Katja sai blogin läksiäislahjaksi jäädessään äitiyslomalle vuonna 2007. Hän koki tehtäväkseen ravistella äitimyyttiä ja kirjoittaa rehellisesti äitiyden kaikista puolista. Siinä missä äidin odotetaan pitävän kaikkea äitiyteen liittyvää taivaan lahjana, josta päivääkään ei vaihdettaisi pois, tunnustaa Katja, että vaihtaisi mielellään koko vauvavuoden pois.

Vanhemmuudesta bloggaa myös Isyyspakkaus-blogia kirjoittava Tommi Koivisto. Tommi on puolen vuoden isyysvapaalla, joten hän rikkookin osaltaan isämyyttiä, jossa miehellä ei ole töiltään aikaa lapsilleen. Konsulttina työskentelevälle ja rocktähteydestä haaveilevalle Tommille isyydestä bloggaaminen on luonnollista, sillä tyttärensä syntymän jälkeen hän kertoo määrittävänsä olemassaolonsa aina ensimmäiseksi isänä.

More to Love oli kahden ystävän yhteinen blogi, jossa he bloggasivat elämästään "isoluisina" naisina. Ajatus blogin tekemisestä syntyi, kun Peppiä ja Mimmiä alkoi ärsyttää bloggaajien kriittisyys omaa ulkonäköä kohtaan. More to Loven idea olikin kannustaa ihmisiä nauttimaan elämästä ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Sittemmin Mimmi ja Peppi ovat lopettaneet yhteisblogin, mutta bloggaavat nyt itsenäisesti.

Emilia Kukkala haluaa herättää ihmiset todellisuuteen. Yhteiskunnalliset ongelmat ja epäkohdat tulevat häntä vastaan joka päivä, ja niistä hän kirjoitti Pantterin puremia -blogiinsa lokakuuhun 2013 asti. Työläisperheessä kasvanut Emilia on kiinnostunut suomalaisen työväen historiasta, josta hän on lukenutkin paljon. Blogistanialle hän esittelee yhden lempipaikoistaan Tampereella, joka on Amurin työläismuseon kortteli.

Evil dressmaker on vintagen, käsitöiden ja kierrätyksen makuinen blogi, jota pitää Meri Kortteenpohja. Juuri bloggaamisen myötä Meri alkoi yhä enemmän pukeutua vintageen, ja sittemmin hänestä on tullut suomalaisen vintageyhteisö Fintagen varapuheenjohtaja. Blogistaniassa Meri käy metsästämässä vintagemekkoa mekkojenvaihtoiltaan ja valmistautuu elämänsä toiseen burleskiesitykseen.

Eino Nurmiston Tämän kylän homopoika -blogi sai alkunsa silloin, kun Eino asui vielä pienessä kylässä ja kirjoitti elämästään homoseksuaalina siellä. Sittemmin Eino on muuttanut Turkuun, mutta kirjoitukset homomaailman pienistä ja suurista ilmiöistä ovat edelleen teemoina. Blogistanian aikaan Einon sydäntä lähellä oli tasa-arvoista avioliittolakia ajava kansalaisaloite.

Vatsasekaisin Kilinkolin oli Riikka Karppisen ja hänen siskonsa ravintola, kun he olivat alle kouluikäisiä. Nyt se on Riikan ruokablogi, jonne hän tallentaa reseptejään, jotka ovat tosin vähemmän eksoottisia kuin esimerkiksi lapsuuden ajan mädätetyt kastemadon suolipullat. Hänen kotinsa on täynnä ympäri maailmaa hankittuja keittiöaarteita.

Kasper Strömmanin Kasper Diem -blogi on tekijän itsensä mukaan työkalu elämänhallintaan. Kasperin haaveena olisi saada seuraajia, jotka kuuntelisivat hänen "isällisiä neuvojaan", vaikka hänellä ei olisi mitään kovin painavaa sanottavaa. Humoristisessa blogissaan Kasper tekee myös aikamatkoja, joiden syntymistä Blogistania pääsee seuraamaan.

Hyvä olo ja ruuasta kumpuava onnellisuus on Meri Pekkasen Monkeyfood-blogin ydin. Se alkoi reseptikirjan muodossa, mutta nyt Mari kirjoittaa myös ruoka- ja ravitsemusaiheiden lisäksi esimerkiksi ruuan ekologisuudesta ja treenauksesta. Aiemmin tiukkoja ruokavaliota noudattanut Meri kertoo Blogistaniassa kovista kokemuksistaan viisastuneena muuttuneensa joustavammaksi ruuan suhteen.

Juha Hulmi on tutkija-tohtori sekä Lihastohtori. Blogissaan hän kirjoittaa lihaksista, harjoittelusta, terveydestä ja ravinnosta. Hän pyrkii kirjoittamaan aiheistaan tieteen näkökulmasta, mutta kuitenkin rennolla huumorilla höystettynä. Lihakset ovat Juhan intohimo erityisesti terveyden kannalta, ja sitä intohimoa hän pääsee toteuttamaan myös työssään.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa