Hyppää pääsisältöön

Blogistanian toisella kaudella tavattiin myös miesbloggaajia

Blogistanian toisella kaudella kaksitoista suosittua suomalaista bloggaajaa kertoi elämästään ja tarinoista bloginsa takana. Tällä kertaa mukana oli myös neljä miestä. Miehet bloggasivat isyydestä, elämänhallinnasta, homona olemisesta sekä lihaksista terveyden näkökulmasta. Naisten blogeissa aiheet vaihtelivat häistä ja pukeutumisesta muun muassa ruokaan ja äitiyteen.

Laura Nikkasen Palomiehen morsian -hääblogi syntyi morsiamen tarpeesta vuodattaa hääinnostustaan muillekin kuin sulhaselle. Laura aloitti blogin pitämisen puolitoista vuotta ennen h-hetkeä. Blogistania pääsi seuraamaan romanttisten häiden valmistelua vain puolitoista kuukautta ennen juhlia. Laura käy sovittamassa hääpukuja ja näkee vihkisormuksensa ensimmäistä kertaa.

Parolan asema on Katja Rinkiselle koti ja ikuisuusprojekti. Siitä on syntynyt myös Parolan asema -blogi, jonne Katja kirjoittaa 800 neliöisen asemarakennuksen remontoinnista ja sisustamisesta. Blogistaniassa Katja esittelee tunnelmallisen kotinsa ja kutsuu ystäviään ja lukijoitaan tuunaamaan traktorin renkaista kumikoreja.

Katja Lahden Project Mama on erilainen äitiysblogi. Katja sai blogin läksiäislahjaksi jäädessään äitiyslomalle vuonna 2007. Hän koki tehtäväkseen ravistella äitimyyttiä ja kirjoittaa rehellisesti äitiyden kaikista puolista. Siinä missä äidin odotetaan pitävän kaikkea äitiyteen liittyvää taivaan lahjana, josta päivääkään ei vaihdettaisi pois, tunnustaa Katja, että vaihtaisi mielellään koko vauvavuoden pois.

Vanhemmuudesta bloggaa myös Isyyspakkaus-blogia kirjoittava Tommi Koivisto. Tommi on puolen vuoden isyysvapaalla, joten hän rikkookin osaltaan isämyyttiä, jossa miehellä ei ole töiltään aikaa lapsilleen. Konsulttina työskentelevälle ja rocktähteydestä haaveilevalle Tommille isyydestä bloggaaminen on luonnollista, sillä tyttärensä syntymän jälkeen hän kertoo määrittävänsä olemassaolonsa aina ensimmäiseksi isänä.

More to Love oli kahden ystävän yhteinen blogi, jossa he bloggasivat elämästään "isoluisina" naisina. Ajatus blogin tekemisestä syntyi, kun Peppiä ja Mimmiä alkoi ärsyttää bloggaajien kriittisyys omaa ulkonäköä kohtaan. More to Loven idea olikin kannustaa ihmisiä nauttimaan elämästä ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Sittemmin Mimmi ja Peppi ovat lopettaneet yhteisblogin, mutta bloggaavat nyt itsenäisesti.

Emilia Kukkala haluaa herättää ihmiset todellisuuteen. Yhteiskunnalliset ongelmat ja epäkohdat tulevat häntä vastaan joka päivä, ja niistä hän kirjoitti Pantterin puremia -blogiinsa lokakuuhun 2013 asti. Työläisperheessä kasvanut Emilia on kiinnostunut suomalaisen työväen historiasta, josta hän on lukenutkin paljon. Blogistanialle hän esittelee yhden lempipaikoistaan Tampereella, joka on Amurin työläismuseon kortteli.

Evil dressmaker on vintagen, käsitöiden ja kierrätyksen makuinen blogi, jota pitää Meri Kortteenpohja. Juuri bloggaamisen myötä Meri alkoi yhä enemmän pukeutua vintageen, ja sittemmin hänestä on tullut suomalaisen vintageyhteisö Fintagen varapuheenjohtaja. Blogistaniassa Meri käy metsästämässä vintagemekkoa mekkojenvaihtoiltaan ja valmistautuu elämänsä toiseen burleskiesitykseen.

Eino Nurmiston Tämän kylän homopoika -blogi sai alkunsa silloin, kun Eino asui vielä pienessä kylässä ja kirjoitti elämästään homoseksuaalina siellä. Sittemmin Eino on muuttanut Turkuun, mutta kirjoitukset homomaailman pienistä ja suurista ilmiöistä ovat edelleen teemoina. Blogistanian aikaan Einon sydäntä lähellä oli tasa-arvoista avioliittolakia ajava kansalaisaloite.

Vatsasekaisin Kilinkolin oli Riikka Karppisen ja hänen siskonsa ravintola, kun he olivat alle kouluikäisiä. Nyt se on Riikan ruokablogi, jonne hän tallentaa reseptejään, jotka ovat tosin vähemmän eksoottisia kuin esimerkiksi lapsuuden ajan mädätetyt kastemadon suolipullat. Hänen kotinsa on täynnä ympäri maailmaa hankittuja keittiöaarteita.

Kasper Strömmanin Kasper Diem -blogi on tekijän itsensä mukaan työkalu elämänhallintaan. Kasperin haaveena olisi saada seuraajia, jotka kuuntelisivat hänen "isällisiä neuvojaan", vaikka hänellä ei olisi mitään kovin painavaa sanottavaa. Humoristisessa blogissaan Kasper tekee myös aikamatkoja, joiden syntymistä Blogistania pääsee seuraamaan.

Hyvä olo ja ruuasta kumpuava onnellisuus on Meri Pekkasen Monkeyfood-blogin ydin. Se alkoi reseptikirjan muodossa, mutta nyt Mari kirjoittaa myös ruoka- ja ravitsemusaiheiden lisäksi esimerkiksi ruuan ekologisuudesta ja treenauksesta. Aiemmin tiukkoja ruokavaliota noudattanut Meri kertoo Blogistaniassa kovista kokemuksistaan viisastuneena muuttuneensa joustavammaksi ruuan suhteen.

Juha Hulmi on tutkija-tohtori sekä Lihastohtori. Blogissaan hän kirjoittaa lihaksista, harjoittelusta, terveydestä ja ravinnosta. Hän pyrkii kirjoittamaan aiheistaan tieteen näkökulmasta, mutta kuitenkin rennolla huumorilla höystettynä. Lihakset ovat Juhan intohimo erityisesti terveyden kannalta, ja sitä intohimoa hän pääsee toteuttamaan myös työssään.

Teksti: Sonja Fogelholm

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.