Hyppää pääsisältöön

Strada ehdottaa Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada ehdottaa taiteilija Tommi Toijan Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi Helsingin Kauppatorille. Nyt kookas monumentti on väliaikainen. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kannattaa Stradan ideaa. Muutamassa viikossa iso pissaaja on lumonnut kansan ja ilahduttaa turisteja. Suomi-brändi nousee ehkä uuteen kukoistukseen.

KOMMENTOI STRADAN HANKETTA!

Tässä Stradan huolellisesti puntaroitu esitys apulaiskaupunginjohtajalle:

Arvoisa apulaiskaupunginjohtaja,

Pissaaja-ukkeli pysyväksi patsaaksi Helsinkiin

Me, TV1:n Strada-ohjelma, haluamme tehdä ehdotuksen, että presidentinlinnan edessä oleva Tommi Toijan Bad Bad Boy säilytetään Kauppatorilla.

Helsingin Juhlaviikkoja varten pystytetystä väliaikaisesta taideteoksesta Bad Bad Boysta, kansan suussa Pissaaja-ukkelista, on tullut kulttuuri-ilmiö ja puheenaihe. Yli kahdeksan metrinen patsas huomataan hyvin. Jo ensimmäisenä viikonloppuna patsaan pystyttämisen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi valtavasti valokuvia, joita ihmiset olivat kuvanneet patsasta tai itsestään patsaan kanssa.

Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Tällainen suosio kertoo, että patsaalla on paitsi Helsingille, myös koko Suomelle brändiarvoa.
Hyvää kaupunkibrändiä rakennetaan vain erottautumalla muista. Bad Bad Boy on tunteita herättävä, omaperäinen teos, joka ei jätä kylmäksi. Se ei ole tyypillinen veistos, jollaisia löytyy tusinoittain, ja jotka unohdetaan saman tien. Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen. Itse hahmo herättää sympatiaa. Pissaaja-ukkeli puhuttelee sellaistakin yleisöä, joka taiteesta ei yleensä piittaa. Vain olemalla uskalias ja rohkea, voi erottautua muista.

Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Kauppatorin vetonaulaksi muodostunut patsas houkuttelee myös ulkomaalaisia turisteja. Olemme seuranneet heidän reaktioitaan, ja suhtautuminen on ollut innostunutta, ihastunutta. Bad Bad Boy voisi houkutella kaupunkiin uusia ulkomaalaisia turisteja. Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pieni merenneidon tapaan.

Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pienen merenneidon tapaan
.

Helsinkiläisiä patsas auttaisi julkisen katuvirtsaamisen aiheuttamien negatiivisten tunteiden käsittelyssä. Kuten tiedämme, katuvirtsaaminen on Helsingissä yleinen ongelma etenkin kesäisin. Kielteiset tunteet syntyvät kuitenkin tosiasioiden kieltämisestä, eli siitä että yritämme lakaista ongelmaa maton alle. Virtsaava patsas käsittelee humoristisella tavalla yhtä kansakuntamme keskeistä kipupistettä tehden sen taiteen avulla näkyväksi. Kun katuvirtsaaminen tuntuu istuvan syvällä suomalaisuudessa – miksi emme kääntäisi ongelmaa voimavaraksi – negatiivisuutta positiivisuudeksi?

Alustavina toimina olemme selvittäneet, että patsas kestäisi hyvin Helsingin vaihtelevat sääolosuhteet. Näin patsaan säilyvyys ei olisi ongelma.

Näillä perustein ehdotamme, että Bad Bad Boysta tehdään Helsingin kaupungin julkinen pysyväksi tarkoitettu taideteos.

YLE STRADA TV1

Tässä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastaanottaa Stradan aloitteen:

  • Annoitko lapsellesi sopivan nimen?

    Lapsen saama nimi heijastelee aikaa ja vanhempien arvoja.

    Oletko koskaan miettinyt kuka olisit, jos vanhempasi olisivat antaneet sinulle jonkin toisen nimen?

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Annoitko lapsellesi sopivan nimen?

    Lapsen saama nimi heijastelee aikaa ja vanhempien arvoja.

    Oletko koskaan miettinyt kuka olisit, jos vanhempasi olisivat antaneet sinulle jonkin toisen nimen?

  • Taiteilija Kari Riipinen: Minun elämässäni moni asia on ollut rikki

    Taiteilija Kari Riipisen erikoishaastattelu

    Kari Riipinen oli 1980-luvulla suomalaisen kuvataiteen kuumimpia nimiä. Riipinen (s. 1952) tuli tunnetuksi valtavista polaroid-kollaasiteoksistaan ja levyjen kansista. KulttuuriCocktailin haastattelussa Riipinen kertoo urastaan ja elämänasenteestaan.

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

    Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  • Kun urheilijat rahan perään lähtivät

    Vellu Ketola ja Hexi Riihiranta? Hehän pelaavat rahasta!

    Yle Teemalla on käynnissä upea 10-osainen Urheilu Suomi -sarja. Siinä käydään kattavasti läpi maamme merkittävimmät urheiluhenkilöt, saavutukset ja ilmiöt urheilun ympärillä. Teeman Elävä arkisto komppaa kolmella ohjelmalla, joissa nousevat esiin suomalaisille rakkaat urheilulajit. Historiallinen urheilupaketti Teemalla: Torstaina 23.11. klo 22.45, perjantaina 24.11.

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.