Hyppää pääsisältöön

Strada ehdottaa Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada ehdottaa taiteilija Tommi Toijan Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi Helsingin Kauppatorille. Nyt kookas monumentti on väliaikainen. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kannattaa Stradan ideaa. Muutamassa viikossa iso pissaaja on lumonnut kansan ja ilahduttaa turisteja. Suomi-brändi nousee ehkä uuteen kukoistukseen.

KOMMENTOI STRADAN HANKETTA!

Tässä Stradan huolellisesti puntaroitu esitys apulaiskaupunginjohtajalle:

Arvoisa apulaiskaupunginjohtaja,

Pissaaja-ukkeli pysyväksi patsaaksi Helsinkiin

Me, TV1:n Strada-ohjelma, haluamme tehdä ehdotuksen, että presidentinlinnan edessä oleva Tommi Toijan Bad Bad Boy säilytetään Kauppatorilla.

Helsingin Juhlaviikkoja varten pystytetystä väliaikaisesta taideteoksesta Bad Bad Boysta, kansan suussa Pissaaja-ukkelista, on tullut kulttuuri-ilmiö ja puheenaihe. Yli kahdeksan metrinen patsas huomataan hyvin. Jo ensimmäisenä viikonloppuna patsaan pystyttämisen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi valtavasti valokuvia, joita ihmiset olivat kuvanneet patsasta tai itsestään patsaan kanssa.

Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Tällainen suosio kertoo, että patsaalla on paitsi Helsingille, myös koko Suomelle brändiarvoa.
Hyvää kaupunkibrändiä rakennetaan vain erottautumalla muista. Bad Bad Boy on tunteita herättävä, omaperäinen teos, joka ei jätä kylmäksi. Se ei ole tyypillinen veistos, jollaisia löytyy tusinoittain, ja jotka unohdetaan saman tien. Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen. Itse hahmo herättää sympatiaa. Pissaaja-ukkeli puhuttelee sellaistakin yleisöä, joka taiteesta ei yleensä piittaa. Vain olemalla uskalias ja rohkea, voi erottautua muista.

Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Kauppatorin vetonaulaksi muodostunut patsas houkuttelee myös ulkomaalaisia turisteja. Olemme seuranneet heidän reaktioitaan, ja suhtautuminen on ollut innostunutta, ihastunutta. Bad Bad Boy voisi houkutella kaupunkiin uusia ulkomaalaisia turisteja. Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pieni merenneidon tapaan.

Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pienen merenneidon tapaan
.

Helsinkiläisiä patsas auttaisi julkisen katuvirtsaamisen aiheuttamien negatiivisten tunteiden käsittelyssä. Kuten tiedämme, katuvirtsaaminen on Helsingissä yleinen ongelma etenkin kesäisin. Kielteiset tunteet syntyvät kuitenkin tosiasioiden kieltämisestä, eli siitä että yritämme lakaista ongelmaa maton alle. Virtsaava patsas käsittelee humoristisella tavalla yhtä kansakuntamme keskeistä kipupistettä tehden sen taiteen avulla näkyväksi. Kun katuvirtsaaminen tuntuu istuvan syvällä suomalaisuudessa – miksi emme kääntäisi ongelmaa voimavaraksi – negatiivisuutta positiivisuudeksi?

Alustavina toimina olemme selvittäneet, että patsas kestäisi hyvin Helsingin vaihtelevat sääolosuhteet. Näin patsaan säilyvyys ei olisi ongelma.

Näillä perustein ehdotamme, että Bad Bad Boysta tehdään Helsingin kaupungin julkinen pysyväksi tarkoitettu taideteos.

YLE STRADA TV1

Tässä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastaanottaa Stradan aloitteen:

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kun tulevaisuus yllättää… Avaruusromua 30.7.2017

    Avaruusromua Toivon heinäkuussa: Onko meillä toivoa?

    Englantilainen filosofi Francis Bacon lietsoi 1600-luvulla edistysuskoa tulevaisuuteen. Hän oli sitä mieltä, että tieteellis-tekninen kehitys tulee viemään ihmiskunnan ennen näkemättömään aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Nyt meillä on tietokoneemme, älypuhelimemme ja koko digitaalinen maailmamme. Koneet pesevät vaatteemme ja astiamme, robotti-imurit siivoavat asuntomme ja robottileikkurit ajavat ruohikkomme. Pian junat ja autot liikkuvat ilman kuljettajaa. Onko ihminen onnellinen? Onko ihmisellä toivoa? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.