Hyppää pääsisältöön

Strada ehdottaa Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada ehdottaa taiteilija Tommi Toijan Pissaaja-ukkelia pysyväksi monumentiksi Helsingin Kauppatorille. Nyt kookas monumentti on väliaikainen. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kannattaa Stradan ideaa. Muutamassa viikossa iso pissaaja on lumonnut kansan ja ilahduttaa turisteja. Suomi-brändi nousee ehkä uuteen kukoistukseen.

KOMMENTOI STRADAN HANKETTA!

Tässä Stradan huolellisesti puntaroitu esitys apulaiskaupunginjohtajalle:

Arvoisa apulaiskaupunginjohtaja,

Pissaaja-ukkeli pysyväksi patsaaksi Helsinkiin

Me, TV1:n Strada-ohjelma, haluamme tehdä ehdotuksen, että presidentinlinnan edessä oleva Tommi Toijan Bad Bad Boy säilytetään Kauppatorilla.

Helsingin Juhlaviikkoja varten pystytetystä väliaikaisesta taideteoksesta Bad Bad Boysta, kansan suussa Pissaaja-ukkelista, on tullut kulttuuri-ilmiö ja puheenaihe. Yli kahdeksan metrinen patsas huomataan hyvin. Jo ensimmäisenä viikonloppuna patsaan pystyttämisen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi valtavasti valokuvia, joita ihmiset olivat kuvanneet patsasta tai itsestään patsaan kanssa.

Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Tällainen suosio kertoo, että patsaalla on paitsi Helsingille, myös koko Suomelle brändiarvoa.
Hyvää kaupunkibrändiä rakennetaan vain erottautumalla muista. Bad Bad Boy on tunteita herättävä, omaperäinen teos, joka ei jätä kylmäksi. Se ei ole tyypillinen veistos, jollaisia löytyy tusinoittain, ja jotka unohdetaan saman tien. Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen. Itse hahmo herättää sympatiaa. Pissaaja-ukkeli puhuttelee sellaistakin yleisöä, joka taiteesta ei yleensä piittaa. Vain olemalla uskalias ja rohkea, voi erottautua muista.

Brutaali ja alkukantainen teko, julkinen virtsaaminen, tekee patsaasta inhimillisen ja kansanomaisen.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla.
Tommi Toijan monumentti Bad Bad Boy pissaa Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola/Yle tommi toijan pissaava poika

Kauppatorin vetonaulaksi muodostunut patsas houkuttelee myös ulkomaalaisia turisteja. Olemme seuranneet heidän reaktioitaan, ja suhtautuminen on ollut innostunutta, ihastunutta. Bad Bad Boy voisi houkutella kaupunkiin uusia ulkomaalaisia turisteja. Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pieni merenneidon tapaan.

Siitä olisi sekä matkailukohteeksi että kaupungin maamerkiksi, New Yorkin Vapauden patsaan ja Kööpenhaminan Pienen merenneidon tapaan
.

Helsinkiläisiä patsas auttaisi julkisen katuvirtsaamisen aiheuttamien negatiivisten tunteiden käsittelyssä. Kuten tiedämme, katuvirtsaaminen on Helsingissä yleinen ongelma etenkin kesäisin. Kielteiset tunteet syntyvät kuitenkin tosiasioiden kieltämisestä, eli siitä että yritämme lakaista ongelmaa maton alle. Virtsaava patsas käsittelee humoristisella tavalla yhtä kansakuntamme keskeistä kipupistettä tehden sen taiteen avulla näkyväksi. Kun katuvirtsaaminen tuntuu istuvan syvällä suomalaisuudessa – miksi emme kääntäisi ongelmaa voimavaraksi – negatiivisuutta positiivisuudeksi?

Alustavina toimina olemme selvittäneet, että patsas kestäisi hyvin Helsingin vaihtelevat sääolosuhteet. Näin patsaan säilyvyys ei olisi ongelma.

Näillä perustein ehdotamme, että Bad Bad Boysta tehdään Helsingin kaupungin julkinen pysyväksi tarkoitettu taideteos.

YLE STRADA TV1

Tässä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastaanottaa Stradan aloitteen:

Kommentit
  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Onko onnellisuuden tavoittelu turhanpäiväistä ja omissa tunteissa vellominen itsekeskeistä?

    Onko yksilökeskeisyys vienyt meidät kauemmas toisistamme?

    Onnellisuuden ajatellaan olevan jokaisen omalla vastuulla. Mutta mihin se johtaa? KulttuuriCocktail kutsui kaksi taiteilijaa, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Akse Petterssonin sekä laulaja-lauluntekijä Yonan, puhumaan tunteista, itsekeskeisyydestä ja taiteesta. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jota syytetään usein myös itsekeskeisyydestä.

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.