Pasi Heikura
Yle
Tunnetuin Eskoistamme on Nummisuutarien Esko, Aleksis Kiven 149 vuotta sitten kirjoittaman komedian hiukan yksinkertaiseksi mainittu päähenkilö, jonka vanhemmat ovat päättänet naittaa saadakseen rahaa.
Naimahommaan tarvitaan lupauskirja, jota saapuu tekemään kanttoori Sepeteus. Kirkonmies selittää menettelyä näin: ”Minä kirjoitan täkstin, isäsi pistää puumerkkinsä alle, joka todistetaan.” Tähän Esko: ”Hän pistää puumerkkinsä alle ja minä samoin.” Johon kanttoori: ”Sinun puumerkkiäs siinä ei tarvita.” Esko jatkaa inttämistä: ”Mutta minun tyhmän järkeni mukaan, täytyy se siinä löytyä laillisuuden tähden.” Allekirjoituksen hetkellä asiasta nousee riita, jonka tiimellyksessä Eskon isä Topias huutaa Eskolle: ”Sinä klöntti, lurjus, juutas!” Viimeisessä näytöksessä käy ilmi, että Esko on naimamatkansa aikana vetänyt puumerkin lupauskirjaan omin päin, mistä nousee jälleen älämölö.
Tästä on saanut alkunsa sanonta Eskon puumerkki: puumerkki, jota ei tarvita, mutta joka on antajalleen psykologisesti tärkeä. Ja puumerkkihän tässä tarkoittaa allekirjoitusta, koska ennen kirjoitustaitoa henkilöllisyys todistettiin puumerkillä.
Puumerkkejä on Suomessa kerännyt ja tutkinut eniten pappi Paavo O. Ekko. Hän syntyi vuonna 1903 ja valmistui papiksi 1928. Päästyään papinvirkaan Karunaan 1930-luvun alussa Ekko kiinnostui kirkon pöytäkirjoissa esiintyneistä puumerkeistä, ja koska hän oli jo lapsuudesta saakka ollut innoissaan historiasta, hän alkoi kerätä puumerkkejä järjestelmällisesti.
Vuosien keräystyö kirkonkirjoista, maakunta-arkistoista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta kerrytti valtaisan yli 13 000 puumerkin kokoelman. Ekko kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa: Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina vuonna 1984 ja Länsi-Suomen puumerkkien historia 1992.
Pastori Ekko siirtyi taivaallisten puumerkkien keräysmaisemiin vuonna 1995, mutta hänen poikansa Timo Ekko, vasta 80 vuotta täyttänyt nykyään eläkkeellä oleva porilainen fysiikan lehtori jatkaa isänsä työtä. Hän toimitti aikoinaan isänsä kirjoja ja on viime vuodet keskittynyt siirtämään isänsä kokoelmia internetiin. Mikään museo, kustantaja tai apurahoja myöntävä taho Suomessa ei ole Ekkojen töistä ollut kiinnostunut, mutta internetin kautta kiinnostus kokoelmiin on laajentunut kansainväliseksi.
Mitä puumerkit olivat? Millaisia puumerkit olivat? Tehtiinkö puumerkki aina puuhun? Kysytään Timo Ekkolta.
Kesäkuu 2013.
Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.
Timo Ekkon kotisivut
Nummisuutarit Wikipediassa:
Karvialaisia puumerkkejä:
