Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Otso, Mesikämmen ja Nalle

Eläimet. Pohjois-Amerikan eläimet. Nisäkkäät. Petoeläimet. Karhut. Karhu (ruskea karhu, maakarhu).
Eläimet. Pohjois-Amerikan eläimet. Nisäkkäät. Petoeläimet. Karhut. Karhu (ruskea karhu, maakarhu). maakarhu

Heikin päivää vietetään 19. tammikuuta. Samalla kun tarjoamme kakkua Heikeille, Hessuille, Hebandereille ja Hepuille ottakaamme yksi pala lisää myös armaalle isänmaallemme Suomelle. Heikin nimipäivä on nimittäin myös Suomen suojeluspyhimyksen Pyhän Henrikin surmapäivä ja sitä kautta hänen muistopäivänsä.

Pyhä Henrik on hyvä nimikkopyhimys maalle, jossa katolisuus on enää noin 11 000 henkilön harjoittama uskonto ja joka vaalii ylpeänä surmamies Lallin myyttiä. Turun ensimmäiseksi piispaksi nimetystä Henrikistä ei nimittäin tiedetä oikeastaan mitään. Hän jos joku on legendaarinen hahmo, koska niin moni asia hänestä perustuu arvauksille. Se, että hän olisi ollut Suomen piispa, on legendaa; niin myös se, että hän olisi ollut englantilaista syntyperää.

Lalli on yksi karhun sadoista peitenimistä.

Legendan varassa mennään surmamies Lallinkin olemusta pohdittaessa. Se, että hän olisi ollut mustankipeä talonpoika on yhtä vahva arvaus kuin se, että itse asiassa Henrikin olisi tappanut karhu, koska lalli on yksi karhun sadoista peitenimistä. Ja hassua kyllä vanhan kansan mukaan yhdeksänteentoista tammikuuta liittyy sananlasku siitä, että ”Heikin päivänä talven selkä taittuu ja karhu kääntää kylkeään”. Kylkiä on kaksi, joten jos karhu nyt kääntää kylkeään, sen talviuni on puolivälissä. Sananlaskujen mukaan karhu herää Jyrinpäivänä eli Pyhän Yrjänän päivänä 23. huhtikuuta.

Karhulla on tosiaan paljon nimiä. Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessori ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professori Juha Pentikäinen mainitsee kirjassaan Karhun kannoilla satojen karhun nimien joukossa mm. Tapion, Metsän kuninkaan, Ukon, Äijän, Kultaherran, Kouvon, Jalkakyntylän, Källeröisen, Lullamoisen, Metsähipan, Pöppön, Metsänpekon, Uuhen, Metsän Viljan ja Metsänmörkön. Näitä käytettiin, kun karhun nimeä ei saanut sanoa. Miksi karhun nimeä ei saanut sanoa? Pelättiinkö karhua? Onko meillä nykyään olemassa sanoja, joita ei saa sanoa? Miten karhun elintavat liittyvät katolisiin pyhimyksiin? Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikura ja Juha Pentikäinen keskustelevat karhun monista nimistä.

Karhun nimiä Juha Pentikäisen Karhun kannoilla -kirjan luettelosta s. 10 (Etnika 2005):

Tapio, Metsän kuningas, Metsävanhus, Metsän ukko, Ukko, Metävoari, Mettänäijä, Äijä, Vanha, Vanhamies, Mies, Aikamies, Metsänmies, Kultaherra, Aika Poika, Nalle, Nallepoika, Nalli, Tapiotar, Nokinen neiti, Neitoseni, Kaunoinen, Kaunoseni, Hän, Itse, Se, Matti, Maurihinen, Suuripää, Leilipää mies, Kiirasilmä, Halliparta, Harvahammas, Kultahammas, Hallavanahka, Pitkävilla, Karvahousu, Vihtahousu, Kultarinta, Musta Rinta, Rusko, Karvajalka, Suuri Jalka, Kärmenjalka, Jalkakyntylä, Mesikämmen, Mesikäpälä, Mezikäpälä, Mesiloappa, Kämmen imijä, Kultakämmen, Leviä kämmen, Käpälä, Kynnet, Isommainen, Isompi, Kusiaistennuolija, Musta mulkku, Luukyrpä, Kontio, Kondio, Kontian, Kontiainen, Kondii, Kontii, Kouko, Kouvo, Koltso, Kuntsa, Autuas, Hyvä, Hopii, Kulta, Källervöinen, Källeröinen, Käretyinen, Kääröseni, Könninkäinen, Köntiäinen, Kirmijäini, Lallokki, Lullamoinen, Misko, Mömmö, Mönni, Mönningäinen, Menninkäinen, Möntti, Mönttö, Mörkö, Mörri, Mössi, Mössikkä, Mötti, Mött, Pöppö, Putkitar, Sykkö, Töötötöö, Metsä, Mehtä, Mettä, Iso Metsä, Isoomettä, Metsähinen, Metsäläinen, Metällinen, Metsänpekko, Metän elukka, Metsän otus, Metsähippa, Metsän hevonen, Metsän hiisi, Metsän härkä, Metsän kirjava, Metsän lieko, Metän mälvi, Metsän omena, Metsän onni, Puhdas Metsä, Puhas Elävä, Metsän väri, Metsänmörkkö, Metsänmyyrtäjä, Metsänpitäjä, Metsänvieri, Metsän kissa, Eläin, Härköinen, Hurta, Koira, Rakki, Lintunen, Iso Kurki, Kurki, Uuhi, Uuho, Otso, Otsonen, Ohto, Otto, Ohtonen, Ohtoseni, Osmo, Otava, Paha, Paha karsi, Pataryssä, Peto, Vihasesi, Lehmän syöjä, Lehmänpelko, Maan kavala, Metänpeto, Ryökämöinen, Pöykäre, Pöykär, Riista, Saalis, Sualis, Erä, Metsän vilja, Jumalan vilja, Vilja.

Päivitys 14.1.2015: vaihdettu kuva.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.