Hyppää pääsisältöön

Keuhkonsiirto jää usein tekemättä

Kari Koljoselle tehtiin keuhkonsiirto vuonna 2011.
Kari Koljosen elämänlaatu parani huomattavasti keuhkonsiirron jälkeen. Kari Koljoselle tehtiin keuhkonsiirto vuonna 2011. Kuva: Yle, Akuutti kari koljonen

Suomessa voitaisiin tehdä huomattavasti enemmän keuhkonsiirtoja kuin niitä nykyään tehdään. Meillä odotetaan usein turhan pitkään potilaan kunnon huononemista ja leikattavat joutuvat kuntoutumaan kalliilla teho-osastolla ennen siirtoa.

Kari Koljosella ei ollut paljon elinaikaa, kun hän sai toisen ihmisen keuhkot vuonna 2011. Loppuvaihe ennen siirtoa oli kilpajuoksua kuoleman kanssa.

– Olin todella huonossa kunnossa. Kävelin noin viisi metriä, sitten piti jo päästä istumaan, lisähapesta huolimatta, muistelee Koljonen.

Tupakanpoltto oli vienyt miehen ja hänen keuhkonsa. Keuhkoahtaumatauti ei antanut toiveita tulevaisuudesta. Elämää olisi ollut edessä korkeintaan kolme, neljä vuotta. Kari sai kuitenkin uudet keuhkot ja uuden elämän.

– Ottaen huomioon minkälaisia potilaita leikataan, meillä 30 päivän kuolleisuus leikkaukseen on ollut alle yksi prosenttia toistakymmentä vuotta. Infektioita nähdään alkuvaiheessa. Kun puhutaan elinsiirroista, keuhkot hylkivät useammin kuin muut elimet, mutta kun hyljintä todetaan ja hoidetaan ajoissa, ne ovat yleensä hoidettavissa hyvin helposti, toteaa keuhko- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, LKT, Pekka Hämmäinen HUS:sta.

Leikkaukset HUS:ssa

Viime vuonna Suomessa tehtiin 16 keuhkonsiirtoa, edellisenä vuonna 27. Muissa pohjoismaissa tehdään vuosittain keuhkonsiirtoja 2-3 kertaa enemmän kuin Suomessa. Siellä yhtään luovutettua siirrettä ei haluttaisi hukata.

Pekka Hämmäinen, keuhko- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, LKT, HUS
Suomessa tehtyjen keuhkonsiirtojen onnistumisprosentti on hyvä, tietää keuhko- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Hämmäinen. Pekka Hämmäinen, keuhko- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, LKT, HUS Kuva: Yle, Akuutti pekka hämmäinen

– Normaalisti siirtoon tuleva potilas maksaa ehkä 60 - 70 000 euroa tätä nykyä, että hänet saadaan kotiin ja jälkikontrolleihin tuonne keuhkopuolelle sitten aikanaan, toteaa erikoislääkäri Hämmäinen.

Kaikki Suomen keuhkonsiirtoleikkaukset tehdään Helsingissä yliopistollisessa sairaalassa. Resursseja olisi tehdä paljon enemmänkin keuhkonsiirtoja. Usein kunnissa kuitenkin lasketaan, että on halvempaa hoitaa potilaita sairaudessaan Kelan kustantamilla lääkkeillä kuin tehdä elinikää lisäävä leikkaus kunnan rahoilla. Siihen taas uppoaisi lähemmäksi satatuhatta euroa.

"Siinä kohtaa tulee kiitollinen olo"

Kari Koljosen keuhkoahtaumatauti todettiin vuonna 2002. Nykyään keuhkonsiirron läpikäynyt Koljonen tarkkailee keuhkojensa tilavuutta jatkuvasti puhallusmittarilla. Hänen keuhkojensa tilavuuden matka leikkausta edeltävästä puolesta litrasta nykyiseen noin neljään litraan on ollut liki kymmenkertainen. Miehen omien sanojen mukaan tilavuuden lisääntyminen on ollut henkisesti vieläkin enemmän.

Kari ei ajattele aktiivisesti vieraan ihmisen keuhkoja sisällään, mutta synkkinä hetkinä sekin tulee mieleen.

– Joku joskus kysyy miltä se tuntuu, silloin tulee mietittyä. Sitten kun oikein pahasti rupeaa tökkimään, tulee tunne, että hetkinen, nämähän on pikku juttuja kaiken sen rinnalla, mitä on tullut koettua. Siinä kohtaa tulee kiitollinen olo.

Tulokset parantuneet

Suomen ensimmäinen varsinainen keuhkonsiirto tehtiin vuonna 1990. Nykyaikaisin menetelmin Suomessa on tehty sata keuhkonsiirtoa vuodesta 2002 lähtien. Tulokset ovat nykyään maailman huippua. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 prosenttia. Edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 prosenttia.

Muualla Euroopassa siirtoja tehdään jopa niin paljon, että keuhkoista on pulaa. Silloin huonokuntoisia keuhkoja joudutaan kuntouttamaan laboratorio-olosuhteissa ennen siirtoa.

– Kun on pula siirteistä, tämmöisiä marginaalisiakin siirteitä otetaan talteen ja niitä yritetään hoitaa kehon ulkopuolella laboratorioissa antibiootein ja tuulettamalla keuhkoja. Keuhkot on kytketty hengityskoneeseen ja tavallaan koneelliseen verenkiertoon ja jos nähdään, että ne toipuu, ne voidaan näitten hoitojen jälkeen seuraavana päivänä siirtää vastaanottajalle, kertoo erikoislääkäri Pekka Hämmäinen.

Suomessa tehdään niin vähän keuhkonsiirtoja, ettei keuhkoja tarvitse kuntouttaa. Mutta usein potilas on niin huonossa kunnossa sairaalaan tultaessa, että hän tarvitsee kallista kuntoutusta teho-osaston kautta.

Kari Koljonen ajaa traktorilla.
Keuhkonsiirron jälkeen Kari Koljonen pystyy jälleen tekemään raskaampiakin töitä. Kari Koljonen ajaa traktorilla. Kuva: Yle, Akuutti kari koljonen

Kari Koljosen kuntoutuminen itse keuhkonsiirrosta oli nopeaa.

– Piti kokeilla vähäsen, että pystynkö tekemään samoja töitä kuin aikaisemmin tuli tehtyä. Tammi- ja helmikuun aikana hakkasin 30 mottia halkoja, metrisiä koivuhalkoja, ja hyvin meni. Teki hartioille hyvää.

Asiantuntija: PEKKA HÄMMÄINEN, LKT, keuhko- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, HUS

Toimittaja: LASSE TUORILA

Lisää ohjelmasta

Kommentit