Hyppää pääsisältöön

Lutikalle ja päätäille kelpaa puhdaskin koti

Lutikka mikroskooppikuvassa.
Lutikka ei levitä tauteja, mutta se tekee elämästä pahimmillaan painajaisen. Lutikka mikroskooppikuvassa. Kuva: Yle, Akuutti lutikka

Lutikka oli 50-luvulle asti hyvin tavallinen asukki suomalaisissa kodeissa ja asunnoissa. Vähitellen lutikka kuitenkin väheni, ja melkein hävisi Suomesta. Viime vuosikymmenet olemme kantaneet pientä vertaimevää kaveria koteihimme ihan huomaamatta – tuliaisena ulkomaanmatkoilta.

–Jos on yöpynyt matkoilla asunnossa tai hotellissa, missä on lutikoita, niin minun mielestäni kannattaa ehdottomasti varmistaa, ettei kuljeta sitä sitten vahingossa kotiin, koska lutikka hyvin herkästi hakeutuu matkatavaroihin reissun aikana, huomauttaa intendentti Marko Mutanen Oulun yliopiston biologian laitokselta.

Pieni, tummanruskea ja litteä, päältä katsottuna vähän soikea, siivetön hyönteinen. Näin voisi kuvailla lutikkaa, ihmisverta janoavaa loista. Äkikseltään otus vaikuttaa vaarattomalta, mutta kiusallinen se kyllä on. Tauteja lutikka ei kuitenkaan levitä, mutta tekee elämästä pahimmillaan painajaisen. Siksi kimppakämppäily lutikan kanssa kannattaa lopettaa heti alkuunsa.

–Ne viihtyvät sängyn patjoissa ja patjojen reunoissa, saumakohdissa. Se tykkää ihmisen verestä eli se ei koskaan lähde kovin kauas ruokapaikastaan, tietää toimitusjohtaja Antero Törmänen Pohjolan Desinfiointi Oy:stä.

Reissun päällä kannattaa siis aivan ensimmäisenä kurkata patjan alle. Jos sängystä löytyy pieni litteä otus, tai sen pistemäistä veristä ulostetta, kannattaa harkita majapaikan vaihtamista heti kättelyssä. Usein nopsajalkaista verenimijää ei kuitenkaan huomaa, vaan se jää kiinni vasta seuraavien päivien aikana.

–Puremasta jää sellainen punainen pistemäinen jälki, usein näitä puremia on muutama vierekkäin, ehkä sen takia, että ihminen saattaa unissaan vähän liikkua ja lutikka häiriintyy. Puremajälkiä voi olla ympäri kehoa, ja niitä voi yhtenä yönä tulla satamäärin. Lutikan puremaa ei herkästi huomaa, sillä kimppuun se käy silloin, kun ihmisen uni on kaikkein sikeimmillään yöaikaan, Mutanen kuvailee.

Eroon lutikasta

Lutikan pystyy tappamaan esimerkiksi saunottamalla matkatavarat ja vaatteet, sillä se ei kestä kovin korkeita lämpötiloja. Pitämällä matkatavaroita yli 60-asteisessa saunassa, saa lutikan häädettyä heti alkuunsa. Toinen ennaltaehkäisevä kotikonsti Mutasen mukaan on pakastaminen. Eli pakastaa vaikka yön yli vaatteet ja muut kylmää kestävät matkatavarat, tai talvisaikaan jättää ne ulos pakkaseen.

–Lutikka ei pysty elämään ilman verta, ja hyönteisillähän on useita tällaisia toukka- tai kehitysvaiheita. Ja lutikalla jokainen kehitysvaihe, tarvitsee veriaterian. Se pystyy kyllä paastoamaan hyvinkin pitkiä aikoja eli ne ovat sinnikkäitä ja kestäviä siinä suhteessa, Mutanen huomauttaa.

Lutikka käy kimppuun yöaikaan, kun ihmisen uni on sikeimmillään, tietää Marko Mutanen.
Lutikka käy kimppuun yöaikaan, kun ihmisen uni on sikeimmillään, tietää Marko Mutanen. Lutikka käy kimppuun yöaikaan, kun ihmisen uni on sikeimmillään, tietää Marko Mutanen. Kuva: Yle, Akuutti marko mutanen

Myös tuholaistorjunnan ammattilainen vahvistaa lutikan sitkaaksi ja hankalaksi olennoksi. Jos lutikka on jo päässyt asettumaan taloksi, ei pakastelut ja saunottamiset enää auta. Pieni kaveri kannattaa ottaa tosissaan ja antaa torjuntatyö ammattilaisille pikimmiten. Omin näpein listitty lutikka ei ongelmaa siis hävitä, sillä kavereita löytyy varmasti jostain. Markkinoilla on myös erilaisia pikaratkaisuja lutikan häätämiseksi – niiden tehoon ei kokenut torjuja usko, vaan perusteelliseen työhön.

–On lämpökäsittelyä, on kylmäkäsittelyä, mutta jos lutikka on talossa tai kerrostalossa, niin ei sillä kylmävaunulla tai lämpövaunulla saada sitä taloa tyhjäksi lutikoista, voidaanhan se yksittäisestä huonekalusta saada kyllä, mutta se on vain lisäkustannus - lutikka jatkaa elämistään, jollei torjuntaa tehdä rakenteisiin, Antero Törmänen selvittää.

Rahojaan ei kannata haaskata myöskään suureelliseen lutikan jahtaamis- ja tunnistusoperaatioon. Lutikan saa Törmäsen mukaan napattua talteen sängystä, eikä vikkeläkintun tunnistaminen ole vaikeaa. Torjuja toki vielä varmistaa otuksen lutikaksi ennen varsinaista ja perusteellista torjuntatyötä. Itse torjunta vaatii jokaisen lattianrakosen, kynnyksen kulman ja seinänreiän läpikäynnin käsittelyaineella.

–Siinä meillä Suomessa on nyt menty ehkä vikaan, että sitä perustyötä ei tehdä kunnolla. Ei valmistella kunnolla, eikä kunnolla tehdä sitä torjuntaa. Se täytyy tehdä hyvin, jos siinä aikoo onnistua. Kolmeen käsittelykertaan voi varautua, yleensä kahdella kolmella kerralla pitäisi lutikan lähteä. Jos torjunta on kymmenen kertaa tehty, niin silloin on jo jossain vika.

Päätäi tarttuu helposti

Päätäi on lutikkaa tutumpi kaveri, joka elää ihmisen hiuksissa ja päässä – ja imee niin ikään ravinnokseen verta. Jos päästä löytyy parin-kolmen millimetrin mittainen pitkulainen hyönteinen, jolla on koukkumaiset jalat, on kyseessä päätäi. Väri voi vaihdella läpikuultavasta mustaan. Sanotaankin, että päätäillä on kameleonttimaisia ominaisuuksia eli sen väritys voi vaihdella hiusten värin mukaan.

Päätäin väritys voi vaihdella hiusten värin mukaan.
Päätäin väritys voi vaihdella hiusten värin mukaan. Päätäin väritys voi vaihdella hiusten värin mukaan. Kuva: Yle, Akuutti päätäi

Päiväkodeissa ja kouluissa aika ajoin puhkeava epidemia on monelle tuttu juttu. Tehokas tapa välttyä täitartunnalta on pitää oma pipo vain omassa päässä ja sujauttaa se takin hihaan talteen sisällä ollessa.

–Päätäin häätämiseen on olemassa tehokkaita torjuntakeinoja. On täishamppoita, täikampoja, joilla täitä ja niitten munia eli saivareita voi harjata pois.

Apteekista saa hyvät käytännön neuvot täishampoon ja kamman käyttöön. samoin kouluterveydenhoitajalta tai päiväkodin henkilökunnalta epidemian sattuessa omalle kohdalle. Aivan lyhyessä tukassa päätäi ei viihdy ollenkaan.

–Jos minulta löytyisi täitä, niin leikkaisin hiukset alle sentin mittaisiksi, semmoisessa päässä täi ei pysty elämään - varma ja tehokas keino, vinkkaa Marko Mutanen ja jatkaa.

–Päätäi, samoin kuin lutikkakaan, ei kerro oikeastaan mitään ihmisen hygieniatasosta eli päätäille ei ole mitään merkitystä, ovatko ihmisen hiukset likaiset vai puhtaat. Samaten lutikan elämisen kannalta oleellista on, että ne jotenkin pääsevät leviämään, eli huonosta hygieniasta ne ei kerro. Se voi kertoa, jos niistä ei hankkiudu eroon, mutta ne kyllä pystyvät elämään molemmat lajit täysin puhtaissakin kodeissa ja hygieenisissä olosuhteissa.

Ötökät kiusaavat ihmistä tavalla ja toiselle, mutta muutama realiteetti maailman ekosysteemistä kannattaa pitää mielessä.

–Me tietysti helposti kiinnitetään huomiota näihin negatiivisiin puoliin hyönteisissä, mutta täytyy muistaa, että maailma ei pyörisi ollenkaan, jos ei olisi hyönteisiä. On arvioitu, että jo pelkästään muurahaisten poistaminen maailmasta tarkoittaisi ihmisten sukupuuttoon kuolemista noin neljässä-viidessä vuodessa. Ja jos ihminen täältä maapallolta poistuisi, niin vois ajatella noin biologisessa mielessä, että täällä elämä jatkuisi ennallaan.

Asiantuntijat:
MARKO MUTANEN, intendentti, Oulun yliopisto
ANTERO TÖRMÄNEN, toimitusjohtaja, Pohjolan Desinfiointi Oy

Lisää ohjelmasta

Kommentit