Hyppää pääsisältöön

Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti

Vuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä.

Toimittaja Arvo Tuominen lähti vuonna 1999 tutkimaan Oulun uutta globaalin talouden kautta. Kaupunkiin oli syntynyt runsaasti menestyviä yrityksiä ja monesta teknologiayrittäjästä oli tullut kuin hetkessä miljonäärejä.

Tuolloin vuonna 1999 osa tietoteknologian osaajien suunnitelmista vaikutti utopistisilta ja kaukaisilta. Esimerkiksi Nokian tavoitteena oli saada netti jokaisen taskuun.

Jo silloin kaupungissa oli kuultu Nokia-riskistä, eli kaupungin menestymisen nojautumisen liiaksi yhteen yritykseen, mutta ongelmasta puhujia pidettiin pessimisteinä.

"En koe, että on Nokia-riskiä. On osaamista erittäin paljon, jota yhdistämme ja Nokia on se lippulaiva, jota sitä vie maailmalle", kommentoi Nokian johtaja Antti Hietala.

Oulun teknologiastatuksesta on kiitettävä Urho Kekkosta, joka runnoi Ouluun yliopiston. Tuon yliopiston yhtenä tarkoituksena oli vieroittaa pohjoissuomalaiset kommunismista, mutta sen teknologiaopetus mahdollisti innovatiivisten yritysten ryppään syntymisen yliopiston ja Nokian ympärille.

Tosi tarinan ohjelmassa Tervaporvareista teknologiamiljonääreihin kirjailija Joni Skiftesvik kertoo Oulun tarinaa aina tervaporvarien ja laivojen tervaamisen ajoista uuden vuosituhannen porteille.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto