Hyppää pääsisältöön

Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti

Vuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä.

Toimittaja Arvo Tuominen lähti vuonna 1999 tutkimaan Oulun uutta globaalin talouden kautta. Kaupunkiin oli syntynyt runsaasti menestyviä yrityksiä ja monesta teknologiayrittäjästä oli tullut kuin hetkessä miljonäärejä.

Tuolloin vuonna 1999 osa tietoteknologian osaajien suunnitelmista vaikutti utopistisilta ja kaukaisilta. Esimerkiksi Nokian tavoitteena oli saada netti jokaisen taskuun.

Jo silloin kaupungissa oli kuultu Nokia-riskistä, eli kaupungin menestymisen nojautumisen liiaksi yhteen yritykseen, mutta ongelmasta puhujia pidettiin pessimisteinä.

"En koe, että on Nokia-riskiä. On osaamista erittäin paljon, jota yhdistämme ja Nokia on se lippulaiva, jota sitä vie maailmalle", kommentoi Nokian johtaja Antti Hietala.

Oulun teknologiastatuksesta on kiitettävä Urho Kekkosta, joka runnoi Ouluun yliopiston. Tuon yliopiston yhtenä tarkoituksena oli vieroittaa pohjoissuomalaiset kommunismista, mutta sen teknologiaopetus mahdollisti innovatiivisten yritysten ryppään syntymisen yliopiston ja Nokian ympärille.

Tosi tarinan ohjelmassa Tervaporvareista teknologiamiljonääreihin kirjailija Joni Skiftesvik kertoo Oulun tarinaa aina tervaporvarien ja laivojen tervaamisen ajoista uuden vuosituhannen porteille.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto