Hyppää pääsisältöön

Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti

Vuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä.

Toimittaja Arvo Tuominen lähti vuonna 1999 tutkimaan Oulun uutta globaalin talouden kautta. Kaupunkiin oli syntynyt runsaasti menestyviä yrityksiä ja monesta teknologiayrittäjästä oli tullut kuin hetkessä miljonäärejä.

Tuolloin vuonna 1999 osa tietoteknologian osaajien suunnitelmista vaikutti utopistisilta ja kaukaisilta. Esimerkiksi Nokian tavoitteena oli saada netti jokaisen taskuun.

Jo silloin kaupungissa oli kuultu Nokia-riskistä, eli kaupungin menestymisen nojautumisen liiaksi yhteen yritykseen, mutta ongelmasta puhujia pidettiin pessimisteinä.

"En koe, että on Nokia-riskiä. On osaamista erittäin paljon, jota yhdistämme ja Nokia on se lippulaiva, jota sitä vie maailmalle", kommentoi Nokian johtaja Antti Hietala.

Oulun teknologiastatuksesta on kiitettävä Urho Kekkosta, joka runnoi Ouluun yliopiston. Tuon yliopiston yhtenä tarkoituksena oli vieroittaa pohjoissuomalaiset kommunismista, mutta sen teknologiaopetus mahdollisti innovatiivisten yritysten ryppään syntymisen yliopiston ja Nokian ympärille.

Tosi tarinan ohjelmassa Tervaporvareista teknologiamiljonääreihin kirjailija Joni Skiftesvik kertoo Oulun tarinaa aina tervaporvarien ja laivojen tervaamisen ajoista uuden vuosituhannen porteille.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto