Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Enemmän kuin harrastus

inhimillinen tekijä, yle tv1
Pasi Koskinen (vas.), Mirja Kärnä ja Simo Kurra tietävät, että hyvä kunto on vain pintaa. Kolmikkoa jututtaa toimittaja Sari Valto. inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 perjantaina 12.9.2014 klo 22.00 - 22.55, uusinta sunnuntaina 14.9. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan

Inhimillisessä tekijässä ovat vieraina ultrajuoksija Pasi Koskinen, pitkänmatkankävelijä Mirja Kärnä sekä vapaasukeltaja Simo Kurra.

Kolmikon harrastamat lajit vaativat kovaa fyysistä kuntoa, mutta loppujen lopuksi eniten heillä on kasvanut henkinen kantti. Fyysistä kuntoa voi kuka tahansa kasvattaa, mutta äärilajeissa onnistuu vain, jos jaksaa olla tarpeeksi kärsivällinen ja nöyrä.

Pasi on juossut aina

Pasi Koskinen kokee, että juokseminen on aina ollut hänelle luonteenomainen tapa liikkua. Nuorempana hän juoksi muutamia maratoneja, kunnes 28-vuotiaana hänen elämänsä joutui katkolle. Syöpä oli levinnyt henkeä uhkaavasti sisäelimiin.

Rankkojen hoitojen jälkeen Pasi alkoi toipua. Kaksi kuukautta viimeisestä solumyrkkyhoidosta Pasi lähti lenkille, vaikka voimat olivat vähissä. Silloin hän päätti juosta vielä maratonin. Maratoneja tuli juostua useampikin.

Vähitellen juoksuharrastus muuttui ultrajuoksuksi.

”Syöpä oli muuttanut ajatuksiani niin, että vuosittainen kelloa vastaan juokseminen alkoi tuntua absurdilta. Sitten lähdin ystäväni kanssa Lappiin ja juoksimme tuntureilla pitkän matkan reput selässä. Siitä reissusta se ultrajuoksu sitten alkoi, vähän vahingossa”, Pasi kertoo.

Ajatusten kanssa yksin

Pasi on osallistunut ultrajuoksukilpailuihin, muun muassa viime vuonna Unkarin kuudenpäivän juoksuun. Silloin hän juoksi 545 kilometriä kuudessa päivässä. Ensi keväänä hän lähtee jälleen samaan kilpailuun.

Viime kesänä hän juoksi Nuorgamista Hankoon 27 päivässä. Päivämatkan pituus oli noin 60 kilometriä. Harjoittelumäärät ovat hurjia, noin 500 kilometriä kuukaudessa. Kehittyminen tapahtuu vain tiukkojen tavoitteiden kautta. Siitä huolimatta Pasi ei koe rääkkäävänsä itseään.

”Juokseminen on minulle hakeutumista äärimmäiseen yksinäisyyteen. Kun juoksen, saan olla yksin ajatusteni kanssa. Jäsennän juostessani tätä maailmaa ja haen sisäistä tasapainoa. Olen kotona, kun juoksen.”

”Kun juoksen sata kilometriä, tulee jossain vaiheessa se hetki, että en jaksa. Normaali ihminen soittaisi siinä vaiheessa taksin ja menisi kotiin lepäämään. Minä käännyn sisäänpäin ja haen voiman itsestäni. Nöyrryn lepäämään ja jatkan. Jatkan ihan varmasti loppuun asti.”

Mirja käveli ja käveli

Mirja Kärnä on tehnyt neljä pitkää vaellusta kävellen. Hänelle käveleminen ei koskaan ole ollut kuntoilemista, vaan enemmänkin maailmankuvan ja sisäisen maiseman laventamista.

Ensimmäiselle vaellukselleen, Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitille, hän lähti uteliaana ilman mitään ennakko-odotuksia. Kävelyn henkinen vaikutus yllätti. Matkalla hän itki paljon, kävi läpi asioita itsestään ja tutustui siihen, mitä todellisuudessa ajatteli.

”Matka ei tosiaankaan edennyt onnellisissa merkeissä. Palattuani vaellukselta tajusin olevani onnellisempi kuin sinne lähtiessäni. Olin läsnä olevampi ja enemmän rauhassa tässä hetkessä”, Mirja kertoo.

Sitä tunnetta hän halusi lisää. Tuli toinen ja kolmas pitkä vaellus. Lopulta neljäs, kaikkein pisin: Mirja käveli Hattulasta Espanjan Fisterraan. Matkaa kertyi 3600 kilometriä, aikaa kului seitsemän kuukautta.

Lisää uskallusta

Opiskelijana ja kulttuurialan pätkätyöläisenä hänelle hyppy pitkälle matkalle ilman työtuloja oli pehmeämpi kuin esimerkiksi hyväpalkkaisesta vakituisesta virasta lähtevällä olisi ollut.

”Elämä on kiinni valinnoista. Kaikki on mahdollista järjestää."

Mirja uskoo, että näitä ihmisiä, jotka etsivät sisäistä suunnanmuutosta ja jotka ovat valmiita panostamaan siihen aikaa, on olemassa. Siksi hän on uskaltautunut perustamaan yrityksen, joka järjestää kävelymatkoja. "Kävelyjen ansiosta olen tullut rohkeammaksi ja uskallan nyt tehdä työkseni sitä, mitä oikeasti rakastan."

Mirjan järjestämien kävelyjen teemoja on kolme: yhteys itseen, yhteys muihin ja yhteys elämään. Tavoitteena on tulla onnelliseksi.

"Kun kävelee pitkään, keho rentoutuu ja ajatukset vapautuvat. Luonnon ja ihmisten välinen yhteys alkaa tuntua todelliselta. Itse en enää neljännellä vaelluksella tuntenut yksinäisyyttä. Aloin ymmärtää, että yksinäisyys on sitä, ettei ole yhteyttä itseensä ja silloin sitä hakee vähän väkisin ulkopuolelta, muista ihmisistä. Kun sain yhteyden itseeni, en enää tuntenut yksinäisyyttä. Olen koko ajan perillä, ei tarvitse pyrkiä johonkin pisteeseen. Kaikki on jo hyvin."

Simoa kiehtoi vedenalainen maailma

Simo Kurra on harrastanut vapaasukellusta noin kaksitoista vuotta. Ensin hän meni laitesukelluskurssille, mutta löysi oman lajinsa vapaasukelluksesta eli sukelluksesta ilman happilaitteita.

”Vedenalaisessa maailmassa minua kiehtovat maisemat, muuttunut ääni- ja valomaisema, painottomuuden tunne. Vapaasukellus tuntuu jollain lailla intiimimmältä kokemukselta kuin laitesukellus. Sukeltaessa koen olevani vapaa. Hetkeksi voin unohtaa asuntolainat ja deadlinet ja vain keskittyä seuraavaan räpylän potkuun”, Simo kertoo.

Pitkän harjoittelun tuloksena Simolla on hurjia ennätyksiä: syvyyssukellus räpylöillä 85 metriä, pituussukellus räpylöillä 156 metriä sekä hengenpidätys 7 minuuttia 47 sekuntia.

Mieli kurissa, keho rentona

”Ihmiset mieltävät vapaasukelluksen yleensä vaaralliseksi, koska hengittäminen on yksi alkukantaisimmista toiminnoistamme - jos hengitys lakkaa, lakkaa elämäkin. Vapaasukeltajan näkökulmasta toiminta ei kuitenkaan näyttäydy hengenvaarallisena. On joku lähtötaso, josta lähdetään, harjoittelemalla ja opiskelemalla tasoa voi kasvattaa ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle voi venyä. Mutta ei vapaasukellus saisi olla kenellekään niin rakas harrastus, että sen takia olisi valmis ottamaan liian suuria riskejä."

Simo näkee, että vapaasukellus on yhtä lailla henkinen harrastus kuin ultrajuoksukin ja vaellus.

”Meditaatio menee ehkä samalle alueelle. Itselleni vesi tuo siihen lisäksi elementin, jota olen rakastanut lapsesta alkaen. Sukelluksessa mielen on oltava kurissa ja kehon rentona. Simo ei haluaisi erottaa kehoa ja mieltä toisistaan, vaan kyseon hänen mielestään samasta organismista. Jos paketti ei pysy kokonaisuutensa kasassa, tulos heikkenee.”

”Tässä lajissa olennaisimpia kysymyksiä on, miten tunnistaa omat rajansa, että voi kehittää tuloksiaan mutta ei liikaa riskeeraten. Koen, ettäsuorituksen aikana mieleni on kuin komentokeskus, joka tarkkailee tyynenä kehon viestejä, esimerkiksi maitohapon määrää lihaksissa. Tiedän, että vaikka tuntuisi pahalta, on vielä mahdollista jatkaa, kunnes erilaiset tarkkailtavat asiat kehossani viestivät muuta”, Simo kuvailee.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

  • Keskustele täällä päivän aiheesta!

    Lestadiolaisten taloudelliset verkostot

    Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.