Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Enemmän kuin harrastus

inhimillinen tekijä, yle tv1
Pasi Koskinen (vas.), Mirja Kärnä ja Simo Kurra tietävät, että hyvä kunto on vain pintaa. Kolmikkoa jututtaa toimittaja Sari Valto. inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 perjantaina 12.9.2014 klo 22.00 - 22.55, uusinta sunnuntaina 14.9. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan

Inhimillisessä tekijässä ovat vieraina ultrajuoksija Pasi Koskinen, pitkänmatkankävelijä Mirja Kärnä sekä vapaasukeltaja Simo Kurra.

Kolmikon harrastamat lajit vaativat kovaa fyysistä kuntoa, mutta loppujen lopuksi eniten heillä on kasvanut henkinen kantti. Fyysistä kuntoa voi kuka tahansa kasvattaa, mutta äärilajeissa onnistuu vain, jos jaksaa olla tarpeeksi kärsivällinen ja nöyrä.

Pasi on juossut aina

Pasi Koskinen kokee, että juokseminen on aina ollut hänelle luonteenomainen tapa liikkua. Nuorempana hän juoksi muutamia maratoneja, kunnes 28-vuotiaana hänen elämänsä joutui katkolle. Syöpä oli levinnyt henkeä uhkaavasti sisäelimiin.

Rankkojen hoitojen jälkeen Pasi alkoi toipua. Kaksi kuukautta viimeisestä solumyrkkyhoidosta Pasi lähti lenkille, vaikka voimat olivat vähissä. Silloin hän päätti juosta vielä maratonin. Maratoneja tuli juostua useampikin.

Vähitellen juoksuharrastus muuttui ultrajuoksuksi.

”Syöpä oli muuttanut ajatuksiani niin, että vuosittainen kelloa vastaan juokseminen alkoi tuntua absurdilta. Sitten lähdin ystäväni kanssa Lappiin ja juoksimme tuntureilla pitkän matkan reput selässä. Siitä reissusta se ultrajuoksu sitten alkoi, vähän vahingossa”, Pasi kertoo.

Ajatusten kanssa yksin

Pasi on osallistunut ultrajuoksukilpailuihin, muun muassa viime vuonna Unkarin kuudenpäivän juoksuun. Silloin hän juoksi 545 kilometriä kuudessa päivässä. Ensi keväänä hän lähtee jälleen samaan kilpailuun.

Viime kesänä hän juoksi Nuorgamista Hankoon 27 päivässä. Päivämatkan pituus oli noin 60 kilometriä. Harjoittelumäärät ovat hurjia, noin 500 kilometriä kuukaudessa. Kehittyminen tapahtuu vain tiukkojen tavoitteiden kautta. Siitä huolimatta Pasi ei koe rääkkäävänsä itseään.

”Juokseminen on minulle hakeutumista äärimmäiseen yksinäisyyteen. Kun juoksen, saan olla yksin ajatusteni kanssa. Jäsennän juostessani tätä maailmaa ja haen sisäistä tasapainoa. Olen kotona, kun juoksen.”

”Kun juoksen sata kilometriä, tulee jossain vaiheessa se hetki, että en jaksa. Normaali ihminen soittaisi siinä vaiheessa taksin ja menisi kotiin lepäämään. Minä käännyn sisäänpäin ja haen voiman itsestäni. Nöyrryn lepäämään ja jatkan. Jatkan ihan varmasti loppuun asti.”

Mirja käveli ja käveli

Mirja Kärnä on tehnyt neljä pitkää vaellusta kävellen. Hänelle käveleminen ei koskaan ole ollut kuntoilemista, vaan enemmänkin maailmankuvan ja sisäisen maiseman laventamista.

Ensimmäiselle vaellukselleen, Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitille, hän lähti uteliaana ilman mitään ennakko-odotuksia. Kävelyn henkinen vaikutus yllätti. Matkalla hän itki paljon, kävi läpi asioita itsestään ja tutustui siihen, mitä todellisuudessa ajatteli.

”Matka ei tosiaankaan edennyt onnellisissa merkeissä. Palattuani vaellukselta tajusin olevani onnellisempi kuin sinne lähtiessäni. Olin läsnä olevampi ja enemmän rauhassa tässä hetkessä”, Mirja kertoo.

Sitä tunnetta hän halusi lisää. Tuli toinen ja kolmas pitkä vaellus. Lopulta neljäs, kaikkein pisin: Mirja käveli Hattulasta Espanjan Fisterraan. Matkaa kertyi 3600 kilometriä, aikaa kului seitsemän kuukautta.

Lisää uskallusta

Opiskelijana ja kulttuurialan pätkätyöläisenä hänelle hyppy pitkälle matkalle ilman työtuloja oli pehmeämpi kuin esimerkiksi hyväpalkkaisesta vakituisesta virasta lähtevällä olisi ollut.

”Elämä on kiinni valinnoista. Kaikki on mahdollista järjestää."

Mirja uskoo, että näitä ihmisiä, jotka etsivät sisäistä suunnanmuutosta ja jotka ovat valmiita panostamaan siihen aikaa, on olemassa. Siksi hän on uskaltautunut perustamaan yrityksen, joka järjestää kävelymatkoja. "Kävelyjen ansiosta olen tullut rohkeammaksi ja uskallan nyt tehdä työkseni sitä, mitä oikeasti rakastan."

Mirjan järjestämien kävelyjen teemoja on kolme: yhteys itseen, yhteys muihin ja yhteys elämään. Tavoitteena on tulla onnelliseksi.

"Kun kävelee pitkään, keho rentoutuu ja ajatukset vapautuvat. Luonnon ja ihmisten välinen yhteys alkaa tuntua todelliselta. Itse en enää neljännellä vaelluksella tuntenut yksinäisyyttä. Aloin ymmärtää, että yksinäisyys on sitä, ettei ole yhteyttä itseensä ja silloin sitä hakee vähän väkisin ulkopuolelta, muista ihmisistä. Kun sain yhteyden itseeni, en enää tuntenut yksinäisyyttä. Olen koko ajan perillä, ei tarvitse pyrkiä johonkin pisteeseen. Kaikki on jo hyvin."

Simoa kiehtoi vedenalainen maailma

Simo Kurra on harrastanut vapaasukellusta noin kaksitoista vuotta. Ensin hän meni laitesukelluskurssille, mutta löysi oman lajinsa vapaasukelluksesta eli sukelluksesta ilman happilaitteita.

”Vedenalaisessa maailmassa minua kiehtovat maisemat, muuttunut ääni- ja valomaisema, painottomuuden tunne. Vapaasukellus tuntuu jollain lailla intiimimmältä kokemukselta kuin laitesukellus. Sukeltaessa koen olevani vapaa. Hetkeksi voin unohtaa asuntolainat ja deadlinet ja vain keskittyä seuraavaan räpylän potkuun”, Simo kertoo.

Pitkän harjoittelun tuloksena Simolla on hurjia ennätyksiä: syvyyssukellus räpylöillä 85 metriä, pituussukellus räpylöillä 156 metriä sekä hengenpidätys 7 minuuttia 47 sekuntia.

Mieli kurissa, keho rentona

”Ihmiset mieltävät vapaasukelluksen yleensä vaaralliseksi, koska hengittäminen on yksi alkukantaisimmista toiminnoistamme - jos hengitys lakkaa, lakkaa elämäkin. Vapaasukeltajan näkökulmasta toiminta ei kuitenkaan näyttäydy hengenvaarallisena. On joku lähtötaso, josta lähdetään, harjoittelemalla ja opiskelemalla tasoa voi kasvattaa ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle voi venyä. Mutta ei vapaasukellus saisi olla kenellekään niin rakas harrastus, että sen takia olisi valmis ottamaan liian suuria riskejä."

Simo näkee, että vapaasukellus on yhtä lailla henkinen harrastus kuin ultrajuoksukin ja vaellus.

”Meditaatio menee ehkä samalle alueelle. Itselleni vesi tuo siihen lisäksi elementin, jota olen rakastanut lapsesta alkaen. Sukelluksessa mielen on oltava kurissa ja kehon rentona. Simo ei haluaisi erottaa kehoa ja mieltä toisistaan, vaan kyseon hänen mielestään samasta organismista. Jos paketti ei pysy kokonaisuutensa kasassa, tulos heikkenee.”

”Tässä lajissa olennaisimpia kysymyksiä on, miten tunnistaa omat rajansa, että voi kehittää tuloksiaan mutta ei liikaa riskeeraten. Koen, ettäsuorituksen aikana mieleni on kuin komentokeskus, joka tarkkailee tyynenä kehon viestejä, esimerkiksi maitohapon määrää lihaksissa. Tiedän, että vaikka tuntuisi pahalta, on vielä mahdollista jatkaa, kunnes erilaiset tarkkailtavat asiat kehossani viestivät muuta”, Simo kuvailee.

Kommentit
  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.