Hyppää pääsisältöön

Los olvidados – säälikää heitä

Kuvassa Pedro (Alfonso Mejia) ja Marta, Pedron äiti (Estela Inda).
Kuvassa Pedro (Alfonso Mejia) ja Marta, Pedron äiti (Estela Inda). Kuva: Kuvassa Pedro (Alfonso Mejia) ja Marta, Pedron äiti (Estela Inda). Yle kuvapalvelu. los olvidados - säälikää heitä

Luis Buñuelin unohtumaton, raju kuvaus Mexico Cityn slummien katulapsista ja heidän elämästään väkivallan ja rikosten keskellä.

Espanjalainen surrealisti Luis Buñuel rysähti elokuvamaailman tietoisuuteen 1920–1930-lukujen taitteessa Ranskassa tehdyillä elokuvillaan Andalusialainen koira ja Kulta-aika. Niiden aiheuttaman kohun suuruus oli erityisen hämmentävää, kun ottaa huomioon kuinka harva näki nuo elokuvat – esimerkiksi Kulta-aika vedettiin yli 40 vuoden ajaksi pois virallisesta levityksestä.

Samalla Buñuelin ura filmintekijänä katkesi lähes kokonaan kunnes hän 20 vuotta Kulta-ajan jälkeen rysäytti uudelleen, nyt Meksikosta käsin. Los olvidados – säälikää heitä (Los olvidados, 1950) aiheutti jälleen skandaaleja ja sai esityskieltoja mutta pääsi maailmalle ja menestyi. Buñuel itse sai elokuvasta Cannesin festivaalin ohjaajapalkinnon, ja tällä kertaa hänen uransa ei enää hiipunut vaan jatkui elinvoimaisena ja aina yllätyksellisenä 1970-luvun lopulle asti.

Los olvidados kertoo Mexico Cityn slummikorttelien katupojista ja heidän elämästään keskittyen kahteen nuorukaiseen. Jaibo on sadistinen ja julma jengin johtaja, nuoremmassa Pedrossa on vielä viattomuutta ja hyvyyttäkin jäljellä.

Köyhyys ja alituinen nälkä ajavat nämä nuoret rikoksiin, mutta ilkeä ja itsekäs Jaibo suorastaan nauttii häntäkin heikommassa asemassa olevien uhrien sorrosta ja riistämisestä. Tavallaan kyse on saman nuorukaisen eri kehitysvaiheesta. Jaibo näyttäytyy Pedron tulevaisuutena, kunhan armoton slummielämä ehtii turruttaa hänet.

Los olvidados sisältää tekijälleen ominaisia, hätkähdyttäviä surrealistisia unijaksoja, mutta slummikuvausta leimaa rehellisyys ja realismi, joka välttää kaiken sentimentaalisuuden ja köyhyyden romantisoinnin. Buñuel ei myöskään sääli, tuomitse tai armahda nuoria päähenkilöitään, sillä hän ei näe tällaisella moralisoinnilla mitään merkitystä. Se ehkä valheellisesti lohduttaisi katsojaa mutta ei oikeasti muuttaisi mitään, sillä muutos voi käynnistyä vasta kun ihmiset ymmärtävät ja näkevät mitä todellisuus on.

Helpompaa on toki kieltää todellisuus. Meksikossa Los olvidados vedettiin kolmen päivän jälkeen pois levityksestä lehdistön, valtiovallan ja ”paremman väen” raivokkaiden reaktioiden vuoksi. Elokuva koettiin loukkauksena Meksikoa kohtaan – siis elokuva, ei slummit, köyhyys tai rikollisuus.

Esittelyn kirjoitti elokuvahankkija Vesa Nykänen.

Elokuva nähdään osana Teeman Buñuel-viikonloppua, johon kuuluu elokuva Kamarineidon päiväkirja 27.2, Buñuel-Teemalauantai 28.2. sekä Kino Klassikon kaksoisnäytös Archibaldo de la Cruzin rikollinen elämä ja Los olvidados 1.3.

  • Los olvidados – säälikää heitä. (Los olvidados) Meksiko 1950. Ohjaus Luis Buñuel. Pääosissa Alfonso Mejía, Stella Inda, Miguel Inclán, Roberto Cobo.
Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa