Hyppää pääsisältöön

Vatsahaavaisille sopivia ruokia

"Närästää, röyhtäyttää, tulee karvasta nestettä suuhun, pahoinvointia", puhisee Veijo Vanamo, muistellessaan kuuden vuoden takaista vatsahaavaansa. Vanamo valmistaa aisaparinsa Jaakko Kolmosen kanssa helposti sulavia ruokia, jotka sopivat erityisesti vatsahaavasta kärsiville.

Sopivan paksu vehnäjauhovelli on oiva aamupala vatsahaavaisille. Vanamo toteaa, että hyvä velliaamiainen vaatii hyvän vaimon, joka aamuisin herää ennen kuutta velliä keittämää.

Velli tekee vatsalaukkuun pehmeän kalvon ja samalla se rauhoittaa ärtyneitä limakalvoja. Vellin ohessa voi aamulla nauttia vaikkapa kokojyväleipää. Leivän pureskeluun kannattaa tosin kiinnittää huomiota, jottei vatsa pääse ärtymään turhan isoista suupaloista.

Sakeat keitot ovat erityisen vatsaystävällisiä ruokia ja usein myös varsin taloudellisia. Kokit valmistavat kasviskeiton raasteista. Keiton liemessä keitetään kilo vasikanluita ja se saostetaan jauhoilla.

Myös keitetty broileri on kevyt ja vatsaystävällinen ateria. Kokonainen lintu on hyvä sitoa tiukaksi paketiksi kattilassa muhimisen ajaksi. Linnun ohessa tehdään vielä uuniturskaa, joka tarjoillaan perunamurskan kera.

Ohjelman lopuksi Jaakko Kolmonen valistaa katsojia: "Ihmisen ei pidä aina syödä sitä mitä käsketään, vaan ajatella mitä mieli tekee. Sillä vatsa on ihmeellinen laukku. Se kyllä usein ilmoittaa mitä tekee mieli."

Vanamo muistuttaa, että vatsahaavaisen tulisi syödä usein, mutta vähän kerrallaan. Mikäli vatsahaava on kovin ärtynyt, tulisi hakeutua ensisijaisesti lääkäriin.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto