Hyppää pääsisältöön

Joonatan Pitkänen tunkeutui taiteilija-ohjaaja Marita Liulian ja tähtitanssija Minna Tervamäen kanssa pukukoppiin

Kuolema ja kulta kiinnostavat taiteilija-ohjaaja Marita Liuliaa. Joonatan Pitkänen uppoutui Liulian maailmaan

Marita Liulia on tuonut uudet teoksensa Helsinkiin. Kultaisia pääkalloja, kultaisia maalauksia ja metallisia häkkejä. Lokakuussa Liulian ohjaama ja käsikirjoittama tanssiteos Swan Song tuo Aleksanterin teatterin lavalle tähtitanssija Minna Tervamäen jä hänen rakettimaisessa nousussa olevan kollegansa Ima Iduozeen.

Marita Liulian työskentelyyn kuuluu vanhasta irti päästäminen ja uusien asioiden löytäminen "tyhjästä". Hänen työtään ohjaa sattuma: ihminen ei voisi koskaan keksiä sellaista, mitä sattuma tuottaa.

Joonatan Pitkänen äimistelee Liulian teoksia ja tunkeutuu lopulta Liulian ja Tervamäen kanssa pukukoppiin. Siellä puhutaan kuolemasta ja sovitetaan Joonatanin päähän mustia sulkia.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri