Hyppää pääsisältöön

Onko työllä tulevaisuutta?

Mitkä ammatit katoavat ja mitkä jäävät? Onko ihmisellä edes paikkaa tulevaisuuden työelämässä, vai hoitavatko koneet kaiken? Suorassa lähetyksessä vuodelta 1998 pohditaan, miten teknologia muuttaa työntekoa.

Ohjelma alkaa kysymyksellä kumpi leikkaa työtä rajummin, konesaha vai tietokoneen käyttöjärjestelmä. Studiovieraina ovat kauppatieteen tohtori Mika Pantzar ja professori Pentti Malaska. Näkemyksiä kuullaan myös reportaaseissa, joissa haastetellaan mm. Intelin toimitusjohtajaa sekä työn tulevaisuudesta kirjoittaneita asiantuntijoita Manuel Castellsia ja Jeremy Rifkiniä. Videoyhteyden välityksellä kuullaan mm. tutkija Pekka Himasta. Yleisö osallistuu keskusteluun tekstiviesteillä, netissä ja videon välityksellä.

Siinä missä vanhoja ammatteja katoaa, syntyy myös uusia. Etenkin internetiin liittyvät ammattinimikkeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Ohjelmassa kerrotaan, että sen hetken rahakkaimmat ammattinimikkeet Yhdysvalloissa olivat elektronisen kaupankäynnin johtaja ja internetstrategisti. Webmasterin eli verkkomestarin ammattinimike oli puolestaan jo kuolemassa, sillä internet oli tullut osaksi yritysten päivittäistä liiketoimintaa, eikä sitä hoidettu enää erillisistä nyrkkipajoista käsin.

Tutkija Mika Pantzar vastaa katsojan kysymykseen tarvitaanko tulevaisuudessa vain it-tukihenkilöitä, ohjelmoijia ja sovellusten kehittäjiä, että itse asiassa abstrakti tietotyö on helpompi korvata koneilla kuin hoivatyö.

Intelin pääjohtaja Greig Barret toteaa uhkakuviin koneiden aiheuttamasta suurtyöttömyydestä, että ihmisten kannattaa opetella käyttämään tietokoneita. "Se on tulevaisuudessa edellytys työnne tuottavuudelle", hän sanoo.

Ohjelmassa kuullaan myös Data Fellowsin (nykyisen F-securen) toimitusjohtaja Risto Siilasmaata sekä tutkimuspäällikkö Mikko Hyppöstä. Data Fellows oli tuolloin kovassa nosteessa oleva yritys ja Siilasmaa kehui verkon antavan pienellekin yritykselle mahdollisuuden olla yhtä vaikuttavasti esillä kuin isommat firmat.

Moni näkee teknologiassa uhan ja ohjelmassakin sivutaan ajatusta ihmisestä itseään älykkäämpien koneiden armoilla. Taloustieteen asiantuntija ja Työn loppu -kirjan kirjoittaja Jeremy Rifkin maalailee kuvaa tulevaisuudesta, jossa koneet ovat vieneet lähes kaikki ihmisten työt. Haastattelussa hän ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä tehdastyöläiset häviävät maailmanhistoriasta.

Professori ja kirjailija Manuel Castells on näkemyksissään positiivisempi ja uskoo teknologian ratkaisevan niukkuuden ongelmia ja vapauttavan ihmisiä. Ihminen voi määrätä kehityksen suunnan: "Käytössämme oleva teknologia on jotain niin voimakasta, että se nopeuttaa suunnattomasti kaikkea mitä sen avulla teemme. Jos teemme hyviä asioita niistä tulee suuremmoisia, jos teemme pahoja asioita, niistä tulee hirviöitä," Castells muotoilee.

Tutkija Sirkka Heinonen Maastrichtin yliopistosta Hollannista on tutkinut etätyötä ja toteaa, että työnteon käsite on määriteltävä uudelleen. ”Tulevaisuudessa kaikki mielekäs toiminta saatetaan käsittää työn teoksi, kun taas fyysinen oleskelu työpaikalla ei täytä mitään työnteon kriteeriä.”

Pekka Himanen kertoo tutkivansa verkostomiskehityksen filosofisia ja eettisiä ulottuvuuksia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmisellä on yhä enemmän valtaa valita työrytminsä ja työn mittaamisen painopiste tulisi siirtää määrästä laatuun.

Katsojakyselyssä enemmistö kallistuu sille kannalle, etteivät työpaikat tietoyhteiskunnasta vähene. Pantzar ja Malaska valitsevat katsojien ehdotuksista yhdeksi tulevaisuuden uudeksi ammattinimikkeeksi ”multimeedion” sekä ammatiksi, joka varmasti säilyy kätilön ammatin.

Koneet ovat ohittaneet voimassa ihmisen jo ajat sitten, seuraavana on vuorossa äly, mutta sitä ei Malaskan ja Pantzarin mielestä tarvitse pelätä. "Emmehän me koe uhkana nostokurkiakaan, vaikka ne ovat voimaakkaampia kuin ihminen", Malaska sanoo. Älykyyden arvostus kenties muuttuu ja toisenlaiset taidot voivat nousta kunniaan. Kuten Malaska toteaa: "äly ei ole kovin merkittävä asia ihmiselle".

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.