Hyppää pääsisältöön

Onko työllä tulevaisuutta?

Mitkä ammatit katoavat ja mitkä jäävät? Onko ihmisellä edes paikkaa tulevaisuuden työelämässä, vai hoitavatko koneet kaiken? Suorassa lähetyksessä vuodelta 1998 pohditaan, miten teknologia muuttaa työntekoa.

Ohjelma alkaa kysymyksellä kumpi leikkaa työtä rajummin, konesaha vai tietokoneen käyttöjärjestelmä. Studiovieraina ovat kauppatieteen tohtori Mika Pantzar ja professori Pentti Malaska. Näkemyksiä kuullaan myös reportaaseissa, joissa haastetellaan mm. Intelin toimitusjohtajaa sekä työn tulevaisuudesta kirjoittaneita asiantuntijoita Manuel Castellsia ja Jeremy Rifkiniä. Videoyhteyden välityksellä kuullaan mm. tutkija Pekka Himasta. Yleisö osallistuu keskusteluun tekstiviesteillä, netissä ja videon välityksellä.

Siinä missä vanhoja ammatteja katoaa, syntyy myös uusia. Etenkin internetiin liittyvät ammattinimikkeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Ohjelmassa kerrotaan, että sen hetken rahakkaimmat ammattinimikkeet Yhdysvalloissa olivat elektronisen kaupankäynnin johtaja ja internetstrategisti. Webmasterin eli verkkomestarin ammattinimike oli puolestaan jo kuolemassa, sillä internet oli tullut osaksi yritysten päivittäistä liiketoimintaa, eikä sitä hoidettu enää erillisistä nyrkkipajoista käsin.

Tutkija Mika Pantzar vastaa katsojan kysymykseen tarvitaanko tulevaisuudessa vain it-tukihenkilöitä, ohjelmoijia ja sovellusten kehittäjiä, että itse asiassa abstrakti tietotyö on helpompi korvata koneilla kuin hoivatyö.

Intelin pääjohtaja Greig Barret toteaa uhkakuviin koneiden aiheuttamasta suurtyöttömyydestä, että ihmisten kannattaa opetella käyttämään tietokoneita. "Se on tulevaisuudessa edellytys työnne tuottavuudelle", hän sanoo.

Ohjelmassa kuullaan myös Data Fellowsin (nykyisen F-securen) toimitusjohtaja Risto Siilasmaata sekä tutkimuspäällikkö Mikko Hyppöstä. Data Fellows oli tuolloin kovassa nosteessa oleva yritys ja Siilasmaa kehui verkon antavan pienellekin yritykselle mahdollisuuden olla yhtä vaikuttavasti esillä kuin isommat firmat.

Moni näkee teknologiassa uhan ja ohjelmassakin sivutaan ajatusta ihmisestä itseään älykkäämpien koneiden armoilla. Taloustieteen asiantuntija ja Työn loppu -kirjan kirjoittaja Jeremy Rifkin maalailee kuvaa tulevaisuudesta, jossa koneet ovat vieneet lähes kaikki ihmisten työt. Haastattelussa hän ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä tehdastyöläiset häviävät maailmanhistoriasta.

Professori ja kirjailija Manuel Castells on näkemyksissään positiivisempi ja uskoo teknologian ratkaisevan niukkuuden ongelmia ja vapauttavan ihmisiä. Ihminen voi määrätä kehityksen suunnan: "Käytössämme oleva teknologia on jotain niin voimakasta, että se nopeuttaa suunnattomasti kaikkea mitä sen avulla teemme. Jos teemme hyviä asioita niistä tulee suuremmoisia, jos teemme pahoja asioita, niistä tulee hirviöitä," Castells muotoilee.

Tutkija Sirkka Heinonen Maastrichtin yliopistosta Hollannista on tutkinut etätyötä ja toteaa, että työnteon käsite on määriteltävä uudelleen. ”Tulevaisuudessa kaikki mielekäs toiminta saatetaan käsittää työn teoksi, kun taas fyysinen oleskelu työpaikalla ei täytä mitään työnteon kriteeriä.”

Pekka Himanen kertoo tutkivansa verkostomiskehityksen filosofisia ja eettisiä ulottuvuuksia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmisellä on yhä enemmän valtaa valita työrytminsä ja työn mittaamisen painopiste tulisi siirtää määrästä laatuun.

Katsojakyselyssä enemmistö kallistuu sille kannalle, etteivät työpaikat tietoyhteiskunnasta vähene. Pantzar ja Malaska valitsevat katsojien ehdotuksista yhdeksi tulevaisuuden uudeksi ammattinimikkeeksi ”multimeedion” sekä ammatiksi, joka varmasti säilyy kätilön ammatin.

Koneet ovat ohittaneet voimassa ihmisen jo ajat sitten, seuraavana on vuorossa äly, mutta sitä ei Malaskan ja Pantzarin mielestä tarvitse pelätä. "Emmehän me koe uhkana nostokurkiakaan, vaikka ne ovat voimaakkaampia kuin ihminen", Malaska sanoo. Älykyyden arvostus kenties muuttuu ja toisenlaiset taidot voivat nousta kunniaan. Kuten Malaska toteaa: "äly ei ole kovin merkittävä asia ihmiselle".

Teksti: Heidi Sommar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto