Hyppää pääsisältöön

Onko työllä tulevaisuutta?

Mitkä ammatit katoavat ja mitkä jäävät? Onko ihmisellä edes paikkaa tulevaisuuden työelämässä, vai hoitavatko koneet kaiken? Suorassa lähetyksessä vuodelta 1998 pohditaan, miten teknologia muuttaa työntekoa.

Ohjelma alkaa kysymyksellä kumpi leikkaa työtä rajummin, konesaha vai tietokoneen käyttöjärjestelmä. Studiovieraina ovat kauppatieteen tohtori Mika Pantzar ja professori Pentti Malaska. Näkemyksiä kuullaan myös reportaaseissa, joissa haastetellaan mm. Intelin toimitusjohtajaa sekä työn tulevaisuudesta kirjoittaneita asiantuntijoita Manuel Castellsia ja Jeremy Rifkiniä. Videoyhteyden välityksellä kuullaan mm. tutkija Pekka Himasta. Yleisö osallistuu keskusteluun tekstiviesteillä, netissä ja videon välityksellä.

Siinä missä vanhoja ammatteja katoaa, syntyy myös uusia. Etenkin internetiin liittyvät ammattinimikkeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Ohjelmassa kerrotaan, että sen hetken rahakkaimmat ammattinimikkeet Yhdysvalloissa olivat elektronisen kaupankäynnin johtaja ja internetstrategisti. Webmasterin eli verkkomestarin ammattinimike oli puolestaan jo kuolemassa, sillä internet oli tullut osaksi yritysten päivittäistä liiketoimintaa, eikä sitä hoidettu enää erillisistä nyrkkipajoista käsin.

Tutkija Mika Pantzar vastaa katsojan kysymykseen tarvitaanko tulevaisuudessa vain it-tukihenkilöitä, ohjelmoijia ja sovellusten kehittäjiä, että itse asiassa abstrakti tietotyö on helpompi korvata koneilla kuin hoivatyö.

Intelin pääjohtaja Greig Barret toteaa uhkakuviin koneiden aiheuttamasta suurtyöttömyydestä, että ihmisten kannattaa opetella käyttämään tietokoneita. "Se on tulevaisuudessa edellytys työnne tuottavuudelle", hän sanoo.

Ohjelmassa kuullaan myös Data Fellowsin (nykyisen F-securen) toimitusjohtaja Risto Siilasmaata sekä tutkimuspäällikkö Mikko Hyppöstä. Data Fellows oli tuolloin kovassa nosteessa oleva yritys ja Siilasmaa kehui verkon antavan pienellekin yritykselle mahdollisuuden olla yhtä vaikuttavasti esillä kuin isommat firmat.

Moni näkee teknologiassa uhan ja ohjelmassakin sivutaan ajatusta ihmisestä itseään älykkäämpien koneiden armoilla. Taloustieteen asiantuntija ja Työn loppu -kirjan kirjoittaja Jeremy Rifkin maalailee kuvaa tulevaisuudesta, jossa koneet ovat vieneet lähes kaikki ihmisten työt. Haastattelussa hän ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä tehdastyöläiset häviävät maailmanhistoriasta.

Professori ja kirjailija Manuel Castells on näkemyksissään positiivisempi ja uskoo teknologian ratkaisevan niukkuuden ongelmia ja vapauttavan ihmisiä. Ihminen voi määrätä kehityksen suunnan: "Käytössämme oleva teknologia on jotain niin voimakasta, että se nopeuttaa suunnattomasti kaikkea mitä sen avulla teemme. Jos teemme hyviä asioita niistä tulee suuremmoisia, jos teemme pahoja asioita, niistä tulee hirviöitä," Castells muotoilee.

Tutkija Sirkka Heinonen Maastrichtin yliopistosta Hollannista on tutkinut etätyötä ja toteaa, että työnteon käsite on määriteltävä uudelleen. ”Tulevaisuudessa kaikki mielekäs toiminta saatetaan käsittää työn teoksi, kun taas fyysinen oleskelu työpaikalla ei täytä mitään työnteon kriteeriä.”

Pekka Himanen kertoo tutkivansa verkostomiskehityksen filosofisia ja eettisiä ulottuvuuksia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmisellä on yhä enemmän valtaa valita työrytminsä ja työn mittaamisen painopiste tulisi siirtää määrästä laatuun.

Katsojakyselyssä enemmistö kallistuu sille kannalle, etteivät työpaikat tietoyhteiskunnasta vähene. Pantzar ja Malaska valitsevat katsojien ehdotuksista yhdeksi tulevaisuuden uudeksi ammattinimikkeeksi ”multimeedion” sekä ammatiksi, joka varmasti säilyy kätilön ammatin.

Koneet ovat ohittaneet voimassa ihmisen jo ajat sitten, seuraavana on vuorossa äly, mutta sitä ei Malaskan ja Pantzarin mielestä tarvitse pelätä. "Emmehän me koe uhkana nostokurkiakaan, vaikka ne ovat voimaakkaampia kuin ihminen", Malaska sanoo. Älykyyden arvostus kenties muuttuu ja toisenlaiset taidot voivat nousta kunniaan. Kuten Malaska toteaa: "äly ei ole kovin merkittävä asia ihmiselle".

Teksti: Heidi Sommar

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.