Hyppää pääsisältöön

Onko työllä tulevaisuutta?

Mitkä ammatit katoavat ja mitkä jäävät? Onko ihmisellä edes paikkaa tulevaisuuden työelämässä, vai hoitavatko koneet kaiken? Suorassa lähetyksessä vuodelta 1998 pohditaan, miten teknologia muuttaa työntekoa.

Ohjelma alkaa kysymyksellä kumpi leikkaa työtä rajummin, konesaha vai tietokoneen käyttöjärjestelmä. Studiovieraina ovat kauppatieteen tohtori Mika Pantzar ja professori Pentti Malaska. Näkemyksiä kuullaan myös reportaaseissa, joissa haastetellaan mm. Intelin toimitusjohtajaa sekä työn tulevaisuudesta kirjoittaneita asiantuntijoita Manuel Castellsia ja Jeremy Rifkiniä. Videoyhteyden välityksellä kuullaan mm. tutkija Pekka Himasta. Yleisö osallistuu keskusteluun tekstiviesteillä, netissä ja videon välityksellä.

Siinä missä vanhoja ammatteja katoaa, syntyy myös uusia. Etenkin internetiin liittyvät ammattinimikkeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Ohjelmassa kerrotaan, että sen hetken rahakkaimmat ammattinimikkeet Yhdysvalloissa olivat elektronisen kaupankäynnin johtaja ja internetstrategisti. Webmasterin eli verkkomestarin ammattinimike oli puolestaan jo kuolemassa, sillä internet oli tullut osaksi yritysten päivittäistä liiketoimintaa, eikä sitä hoidettu enää erillisistä nyrkkipajoista käsin.

Tutkija Mika Pantzar vastaa katsojan kysymykseen tarvitaanko tulevaisuudessa vain it-tukihenkilöitä, ohjelmoijia ja sovellusten kehittäjiä, että itse asiassa abstrakti tietotyö on helpompi korvata koneilla kuin hoivatyö.

Intelin pääjohtaja Greig Barret toteaa uhkakuviin koneiden aiheuttamasta suurtyöttömyydestä, että ihmisten kannattaa opetella käyttämään tietokoneita. "Se on tulevaisuudessa edellytys työnne tuottavuudelle", hän sanoo.

Ohjelmassa kuullaan myös Data Fellowsin (nykyisen F-securen) toimitusjohtaja Risto Siilasmaata sekä tutkimuspäällikkö Mikko Hyppöstä. Data Fellows oli tuolloin kovassa nosteessa oleva yritys ja Siilasmaa kehui verkon antavan pienellekin yritykselle mahdollisuuden olla yhtä vaikuttavasti esillä kuin isommat firmat.

Moni näkee teknologiassa uhan ja ohjelmassakin sivutaan ajatusta ihmisestä itseään älykkäämpien koneiden armoilla. Taloustieteen asiantuntija ja Työn loppu -kirjan kirjoittaja Jeremy Rifkin maalailee kuvaa tulevaisuudesta, jossa koneet ovat vieneet lähes kaikki ihmisten työt. Haastattelussa hän ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä tehdastyöläiset häviävät maailmanhistoriasta.

Professori ja kirjailija Manuel Castells on näkemyksissään positiivisempi ja uskoo teknologian ratkaisevan niukkuuden ongelmia ja vapauttavan ihmisiä. Ihminen voi määrätä kehityksen suunnan: "Käytössämme oleva teknologia on jotain niin voimakasta, että se nopeuttaa suunnattomasti kaikkea mitä sen avulla teemme. Jos teemme hyviä asioita niistä tulee suuremmoisia, jos teemme pahoja asioita, niistä tulee hirviöitä," Castells muotoilee.

Tutkija Sirkka Heinonen Maastrichtin yliopistosta Hollannista on tutkinut etätyötä ja toteaa, että työnteon käsite on määriteltävä uudelleen. ”Tulevaisuudessa kaikki mielekäs toiminta saatetaan käsittää työn teoksi, kun taas fyysinen oleskelu työpaikalla ei täytä mitään työnteon kriteeriä.”

Pekka Himanen kertoo tutkivansa verkostomiskehityksen filosofisia ja eettisiä ulottuvuuksia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmisellä on yhä enemmän valtaa valita työrytminsä ja työn mittaamisen painopiste tulisi siirtää määrästä laatuun.

Katsojakyselyssä enemmistö kallistuu sille kannalle, etteivät työpaikat tietoyhteiskunnasta vähene. Pantzar ja Malaska valitsevat katsojien ehdotuksista yhdeksi tulevaisuuden uudeksi ammattinimikkeeksi ”multimeedion” sekä ammatiksi, joka varmasti säilyy kätilön ammatin.

Koneet ovat ohittaneet voimassa ihmisen jo ajat sitten, seuraavana on vuorossa äly, mutta sitä ei Malaskan ja Pantzarin mielestä tarvitse pelätä. "Emmehän me koe uhkana nostokurkiakaan, vaikka ne ovat voimaakkaampia kuin ihminen", Malaska sanoo. Älykyyden arvostus kenties muuttuu ja toisenlaiset taidot voivat nousta kunniaan. Kuten Malaska toteaa: "äly ei ole kovin merkittävä asia ihmiselle".

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.