Hyppää pääsisältöön

Osmo Vänskää eivät isot pojat määräile

Osmo Vänskä ja Janne Koskinen soittavat Crusellin klarinettiduoa.
Osmo Vänskä ja Janne Koskinen soittavat Crusellin klarinettiduoa. Kuva: Thomas Hagström/Yle osmo vänskä

Taloustilanne on viime aikoina vaikeuttanut monien huippuorkestereitten toimintaa Yhdysvalloissa. Huippukapellimestari Osmo Vänskä on sitä mieltä, että ongelmiin ei löydy ratkaisua ylhäältä päin komentamalla.

” Se ei kerta kaikkiaan onnistu, ettei muusikoille anneta mitään arvoa. Isot pojat eivät voi kertoa pienille soittajille, mitä tehdään. Jos ei löydy kykyä hakea yhteisiä ratkaisuja ongelmiin kaikkien osapuolten kesken, yhtälö ei vain toimi.”

Isot pojat eivät voi kertoa pienille soittajille, mitä tehdään.

Osmo Vänskä vieraili tällä viikolla johtamassa Tapiola Sinfoniettan Beethoven-konsertin Espoon Tapiola-salissa. Hänen vakituinen työnsä on Yhdysvalloissa, Minnesotan orkesterin ylikapellimestarina. Orkesteri keskeytti työnteon pari vuotta sitten, kun muusikot eivät suostuneet vaadittuihin palkanalennuksiin. Osmo Vänskäkin erosi tehtävästään. Sopu löytyi, suurin osa muusikoista ja Osmo Vänskä palasivat aloittivat taas työt ja Minnesotan orkesteri on taas toiminnassa.

Minnesotan orkesteri ei ole ollut talousongelmineen yksin. Niistä ovat kärsineet muutkin merkittävät amerikkalaisinstituutiot Metropolitan-oopperasta Atlantan sinfoniaorkesteriin. Vaikeudet voivat edessä myös Euroopassa, kun julkinen raha käy entistä tiukemmalle. Suomen kunnissakin eletään kriisitunnelmissa.

Osmo Vänskä Kultakuumeessa Yle Radio1:ssä.

Osmo Vänskä Kantapöydässä.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri