Miksi putkiremontteja tehdään? Miksi ei ole jo kehitetty uusia tapoja tehdä? Remontin alle jäävä asukas on täynnä kysymyksiä - ja Putkiremontti-sarjan asiantuntijat yrittävät lievittää tuskaa. Lähetä omat kokemuksesi ja kysymyksesi osoitteeseen putkiremontti@yle.fi. Vastauksia julkaistaan näillä sivuilla - yle.fi/putkiremontti.
Heimo Levamo on työskennellyt korjausrakentamisessa ja putkien linjasaneerauksessa 40 vuotta. Hän on ollut suunnittelijana, projektipäällikkönä, valvojana, jopa remonttikirjailijanakin.
- Putkiremontti on ollut minulle vähän tällainen missio, Heimo naurahtaa.
Putkiremonttien kehitys on vasta pääsemässä vauhtiin. Heimo kannattaa ehdottomasti, että asiat lähtevät asukkaista, heidän toiveensa pitäisi ohjata jokaista remonttia ja samalla alan kehitystä.
Nyt kun aletaan korjata 70-luvun talokantaa, niin mittatarkkuus paranee ja olisi mahdollista tehdä ja käyttää esivalmisteita.
- Vähän huolestuttaa remonttien lähitulevaisuus. Pitäisi olla paremmat valmiudet tehdä tehokkaammin, pitäisi saada läpimenot eli remontin kesto lyhyemmäksi. Esivalmisteet on yksi tapa siihen: nyt kun aletaan korjata 70-luvun talokantaa, niin mittatarkkuus paranee ja olisi mahdollista tehdä ja käyttää esivalmisteita.
Heimo uskoo, että yhdistelmäremontit yleistyvät: pinnoitusta ja perinteistä putkien uusintaa yhtä aikaa yhteen taloon. Kuten tv-sarjan taloyhtiössä tehtiin.
- Toinen asia on, että energia-asiat tulee ja niitä seurataan, pitäisi tehdä nekin, kun paikat on kerran auki. Se tietysti nostaa remonttien hintaa, mutta ei energiakorjauksia voi tehdä sitten kun seinät on jo taas kiinni, ei sitten voi vetää vaikka lämmöntalteenottoputkia. Aikaikkuna sulkeutuu, mutta miten yhtiöllä riittää rahat, Heimo pohtii.
Heimo arvoi, että putkiremontin hinnat voisivat tulla alas, sillä korjausrakentamisen osuus nousee verrattuna uusien talojen rakentamiseen. Käy kuin Ruotsissa: korjausrakentaminen kasvaa nopeammin kuin uudisrakentaminen.
- Jos haluaa liiketoimintaa tehdä, niin voluumien perässä on mentävä, Heimo, bisneskonkari, naurahtaa.
Heimo luettelee lisää asioita, joiden olisi muututtava: asukkaat olisi otettava vieläkin enemmän ja aiemmin suunnitteluun mukaan, urakoitsijoiden pitäisi opetella puhumaan asukkaiden kielellä ja asukkaiden olisi opiskeltava putkiremontin asioita etukäteen.
- Remontissa kohtaa kaksi maailmaa, asukas jolla on oma koti pelissä ja urakoitsija joka on tekninen ja tottunut kustannustehokkaaseen toimintaan. Kaksi kulttuuria kohtaa.
Miten sitten voi olla varma että saa remontissa sitä mistä on isolla rahalla maksanut?
- Et näe kuin sen pinnan, kaakelit, eli et näe hinnasta kuin 5-10 prosenttia, loput on piilossa ja maan alla. Jotta näkisit mitä olet ostanut, niin täytyy seurata remonttia. Pitäisi osata lukea suunnitelmia, mutta täytyisi ehdottomasti rohkeammin uskaltaa kysyä asioista.
Kaisa Pekkala on isännöintipäällikkö Espoosta. Takana 20 vuotta "vanhenevassa lähiössä" ja edessä kiihtyvä putki remontteja. Kaisa sanoo aina taloyhtiöiden hallituksille, että varatkaa ainakin vuosi hankesuunnittelulle.
Hankesuunnittelu on sana, joka tunkee alan ihmisten puheeseen: sillä tarkoitetaan suunnittelua ennen varsinaisten suunnitelmien piirtämistä ja lukkoonlyömistä.
Hankesuunnittelussa siis kartoitetaan eri vaihtoehdot miten remontin voi tehdä. Sitten vasta taloyhtiö päättää, tehdäänkö remontti - ja miten.
- Hankesuunnittelu määrittelee pitkälle tekotapoja ja rahankäyttöäkin, Kaisa rajaa.
Putkiremontti-sarjan taloyhtiön pihalla Jarno Linnas kuulee tämän kommentin - ja Satopihlajan hallituksen jäsen innostuu.
- Siinä kysytään asukkailta mitä otetaan remonttin mukaan, onko pelkkä putkiremontti - vai kuten meillä tehtiin myös sähkökeskukset ja -nousut. Aloitettiin siitä, mitä siihen remonttiin kuuluu, arvioitiin kustannukset ja kysyttiin asukkailta otetaanko vai jätetäänkö eri osat. Meillä ensimmäisiä päätöksiä oli, että saako tehdä alas lasketut katot. Hissit meillä tyrmättiin, selittää Satopihlajan remonttimoottori.
Kaisan mielestä alussa säästäminen voi olla lopusta pois.
- Ei kannata juosta hinnan perässä, kun valitaan projektipäällikköä ja suunnittelijaa, Kaisa pohtii. Projektinjohtaja on urakassa taloyhtiön edunvalvoja.
Ei mullakaan ole ollut yhtään projektia, että joku sanoo että tiedotitte tosi hyvin.
Kaisa on kuntotutkimusten kannalla, ja tulokset pitää heti jakaa: meillä on putket tässä kunnossa.
- Jos tästä haluaa päästä hengissä läpi, asukkaita ja osakkaita täytyy informoida hyvissä ajoin. Eli pikkuhiljaa myydään sitä ajatusta että tulee putkiremontti, koska kaikkihan pelkää sitä ihan järjettömän paljon, Kaisa miettii.
Suoraselkäisesti Kaisa arvioi, että putkiremonteissa tietoa tarjotaan välillä liikaakin.
- Ei mullakaan ole ollut yhtään projektia, että joku sanoo että tiedotitte tosi hyvin.
Putkiremontin asiantuntijaraadin puhetta johtaa Juha Salmi, remonttitiedottamisen konkari. Hän on ollut myös erilaisissa komiteoissa kehittämässä alaa - ja kiskonut yhden remontin läpi hallituksen puheenjohtajana isossa taloyhtiössä. Juhan mielestä tv-sarjan taloyhtiössä asukkaat reagoivat suomalaiskansalliseen tapaan.
- Epätietoisuus tulevasta synnytti tietysti pelkoja, joita kuitenkin poikkeuksellisen vahva yhteisöllisyys osaltaan lievitti. Koettiin, että ollaan samassa veneessä. Kukaan ei tietenkään ottanut putkiremonttia riemusta kiljuen vastaan, mutta monet näkivät kuitenkin siinä mahdollisuuden parantaa asumisen tasoaan sitten, kun remontti on ohi. Sankareita kaikki.
Tätä kautta on helposti saavutettavissa 15-20 prosentin kustannussäästöt.
Tunteet olivat kuitenkin pinnassa ja hermot kireällä Satopihlajassakin. Onko näköpiirissä mitään kehitysaskeleita, jotka säästäisivät naapurisopua ja muuttaisivat putkiremonttien tarvetta tai tekotapaa lähivuosina?
- Prosesseja kehitetään niin, että isonkin putkiremontin kesto pysytytään puristamaan Suomessakin pariin viikkoon. Kustannuksia voidaan alentaa merkittävästi ottamlla teollisia korjausmenetelmiä käyttöön ja useiden taloyhtiöiden yhteisillä ryhmäkorjauksella. Tätä kautta on helposti saavutettavissa 15-20 prosentin kustannussäästöt ja parhaat tekijät useampiin hankkeisiin, Juha sanoo.
Asiantuntijat pohtivat putkiremonttia joka viikko, sen viikon tv-jakson teemojen pohjalta. Julkaisemme näillä sivuilla myös tarinoita ja kysymyksiä vastauksineen putkiremontista - voit lähettää kysymyksesi ja kokemuksesi sähköpostiosoitteeseen putkiremontti@yle.fi.
Putkiremontti-sarjan uusi jakso joka sunnuntai klo 18.15 Yle TV1:llä. Ja joka viikko jakso on nähtävissä ennakkoon jo perjantaiaamusta Yle Areenassa.
