Hyppää pääsisältöön

Stradan Pissapoika-hanke poiki raivoisaa palautetta

Stradan ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylististivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.

”Seuraavaksi oksettava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itsellänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.

Noin 70 prosenttia nettisivuille kirjoitetuista kommenteista vastusti ehdotusta. Haukuista huolimatta patsashanke sai myös vankkaa kannatusta. ”Lumoava, mahtava, empaattinen ukkeli. Todellakin säilytetään”, ihmiset kirjoittivat Stadan Facebook-sivuilla. Tykkääjiä ja nettisivun suosittelijoita oli lopulta niin paljon, että patsaan säilyttämisen puoltajia oli enemmän kuin vastustajia.

Onko sillä tippuri?

Stada kiittää aktiivisesta kansalaiskeskustelusta, sillä ehdotusta tehdessämme toimitus ei osannut odottaa palauteryöppyä. Nyt ehdotus ei kuitenkaan ole kansan eikä Stradan käsissä. Hanketta tukeva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) lupasi saattaa aloitteen viralliseen käsittelyyn Helsingin taidemuseon johtokunnalle, joka päättää julkisen taiteen hankinnoista. Kaupunki käyttää veistostaiteen hankintaan vuosittain 150 00 euroa.

Pissaaja-poika Kauppatorilla.
Pissaaja-poika Kauppatorilla Pissaaja-poika Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola / Yle patsashanke
Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi

Strada tapasi myös taitelija Tommi Toijan ehdotuksen tiimoilta. Toija on kiinnostunut myymään patsaan Helsingin kaupungille.
”Se iso ukkeli nyt vaan sattuu pissaamaan. Ei tämä ole protesti presidentti-instituutiota vastaan”, Toija kertoo työstään.
Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Pissaaja-ukkeli jäisi Kauppatorille.
”Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi”, hän sanoo.
Jos kaupungilla ei ole riittävästi rahaa ostaa Pissaaja-poikaa, taitelija ei aio kuitenkaan lahjoittaa patsasta. Jotkut patsaat kaupunki on saanut lahjoituksina.
”Sillä on rakennuskulutkin”, Toija perustelee.
Patsas on valmistettu ruiskubetonista, ja siinä on teräsrunko. Toijan mukaan se kestäisi Helsingin sääolosuhteet ympärivuotisesti.

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Tommi Toija ja Marjut Tervola Pissaaja-pojan pienoismallin kanssa Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada kysyi myös alustavasti Helsingin taidemuseon arkkitehdilta, voisiko taidemuseo hankkia Pissaaja-ukkelin.
”Teoriassa joo”, arkkitehti Klas Fontell vastasi.
”Se edellyttäisi sitä, että patsaan paikan pitää olla hyvä ja teoksen pitää kestää pitkään. Sitä harkittaisiin myös, onko presidentinlinnan edusta hyvä juuri tällaiselle teokselle. Taidemuseossa tarkastelemme erityisesti, onko se hyvää taidetta”, hän kertoo.
Oman sanansa patsaan säilyttämiseen sanoisivat todennäköisesti myös rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joka arvioi teoksen kaupunkikuvallista puolta. ”Kaupungin museo on myös taho, jolta usein kysytään mielipide”, Fontell sanoo.
Kaiken kaikkiaan julkisten patsaiden hankinta on pitkä prosessi, johon menee tavallisesti vuosia. Strada seuraa tilannetta.

Stradan patsasaloite

Kommentoi Pissapoika-hanketta Facebookissa

Brändiasiantuntija Elina Melgin kommentoi Bad bad boyta:

Tässä Marjut luovuttaa Stradan aloitteen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri