Hyppää pääsisältöön

Stradan Pissapoika-hanke poiki raivoisaa palautetta

Stradan ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylististivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.

”Seuraavaksi oksettava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itsellänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.

Noin 70 prosenttia nettisivuille kirjoitetuista kommenteista vastusti ehdotusta. Haukuista huolimatta patsashanke sai myös vankkaa kannatusta. ”Lumoava, mahtava, empaattinen ukkeli. Todellakin säilytetään”, ihmiset kirjoittivat Stadan Facebook-sivuilla. Tykkääjiä ja nettisivun suosittelijoita oli lopulta niin paljon, että patsaan säilyttämisen puoltajia oli enemmän kuin vastustajia.

Onko sillä tippuri?

Stada kiittää aktiivisesta kansalaiskeskustelusta, sillä ehdotusta tehdessämme toimitus ei osannut odottaa palauteryöppyä. Nyt ehdotus ei kuitenkaan ole kansan eikä Stradan käsissä. Hanketta tukeva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) lupasi saattaa aloitteen viralliseen käsittelyyn Helsingin taidemuseon johtokunnalle, joka päättää julkisen taiteen hankinnoista. Kaupunki käyttää veistostaiteen hankintaan vuosittain 150 00 euroa.

Pissaaja-poika Kauppatorilla.
Pissaaja-poika Kauppatorilla Pissaaja-poika Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola / Yle patsashanke
Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi

Strada tapasi myös taitelija Tommi Toijan ehdotuksen tiimoilta. Toija on kiinnostunut myymään patsaan Helsingin kaupungille.
”Se iso ukkeli nyt vaan sattuu pissaamaan. Ei tämä ole protesti presidentti-instituutiota vastaan”, Toija kertoo työstään.
Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Pissaaja-ukkeli jäisi Kauppatorille.
”Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi”, hän sanoo.
Jos kaupungilla ei ole riittävästi rahaa ostaa Pissaaja-poikaa, taitelija ei aio kuitenkaan lahjoittaa patsasta. Jotkut patsaat kaupunki on saanut lahjoituksina.
”Sillä on rakennuskulutkin”, Toija perustelee.
Patsas on valmistettu ruiskubetonista, ja siinä on teräsrunko. Toijan mukaan se kestäisi Helsingin sääolosuhteet ympärivuotisesti.

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Tommi Toija ja Marjut Tervola Pissaaja-pojan pienoismallin kanssa Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada kysyi myös alustavasti Helsingin taidemuseon arkkitehdilta, voisiko taidemuseo hankkia Pissaaja-ukkelin.
”Teoriassa joo”, arkkitehti Klas Fontell vastasi.
”Se edellyttäisi sitä, että patsaan paikan pitää olla hyvä ja teoksen pitää kestää pitkään. Sitä harkittaisiin myös, onko presidentinlinnan edusta hyvä juuri tällaiselle teokselle. Taidemuseossa tarkastelemme erityisesti, onko se hyvää taidetta”, hän kertoo.
Oman sanansa patsaan säilyttämiseen sanoisivat todennäköisesti myös rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joka arvioi teoksen kaupunkikuvallista puolta. ”Kaupungin museo on myös taho, jolta usein kysytään mielipide”, Fontell sanoo.
Kaiken kaikkiaan julkisten patsaiden hankinta on pitkä prosessi, johon menee tavallisesti vuosia. Strada seuraa tilannetta.

Stradan patsasaloite

Kommentoi Pissapoika-hanketta Facebookissa

Brändiasiantuntija Elina Melgin kommentoi Bad bad boyta:

Tässä Marjut luovuttaa Stradan aloitteen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Musiikki on elokuvan runollinen elementti. Avaruusromua 25.2.2018

    Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta.

    Jos minä en olisi elokuvaohjaaja, minä tahtoisin olla elokuvamusiikin säveltäjä. Näin kerrotaan Steven Spielbergin sanoneen. Elokuvaohjaajat ymmärtävät, mikä on musiikin merkitys elokuvassa. Andrei Tarkovski puhui musiikista elokuvan runollisena elementtinä. Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.