Hyppää pääsisältöön

Stradan Pissapoika-hanke poiki raivoisaa palautetta

Stradan ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylististivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.

”Seuraavaksi oksettava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itsellänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.

Noin 70 prosenttia nettisivuille kirjoitetuista kommenteista vastusti ehdotusta. Haukuista huolimatta patsashanke sai myös vankkaa kannatusta. ”Lumoava, mahtava, empaattinen ukkeli. Todellakin säilytetään”, ihmiset kirjoittivat Stadan Facebook-sivuilla. Tykkääjiä ja nettisivun suosittelijoita oli lopulta niin paljon, että patsaan säilyttämisen puoltajia oli enemmän kuin vastustajia.

Onko sillä tippuri?

Stada kiittää aktiivisesta kansalaiskeskustelusta, sillä ehdotusta tehdessämme toimitus ei osannut odottaa palauteryöppyä. Nyt ehdotus ei kuitenkaan ole kansan eikä Stradan käsissä. Hanketta tukeva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) lupasi saattaa aloitteen viralliseen käsittelyyn Helsingin taidemuseon johtokunnalle, joka päättää julkisen taiteen hankinnoista. Kaupunki käyttää veistostaiteen hankintaan vuosittain 150 00 euroa.

Pissaaja-poika Kauppatorilla.
Pissaaja-poika Kauppatorilla Pissaaja-poika Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola / Yle patsashanke
Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi

Strada tapasi myös taitelija Tommi Toijan ehdotuksen tiimoilta. Toija on kiinnostunut myymään patsaan Helsingin kaupungille.
”Se iso ukkeli nyt vaan sattuu pissaamaan. Ei tämä ole protesti presidentti-instituutiota vastaan”, Toija kertoo työstään.
Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Pissaaja-ukkeli jäisi Kauppatorille.
”Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi”, hän sanoo.
Jos kaupungilla ei ole riittävästi rahaa ostaa Pissaaja-poikaa, taitelija ei aio kuitenkaan lahjoittaa patsasta. Jotkut patsaat kaupunki on saanut lahjoituksina.
”Sillä on rakennuskulutkin”, Toija perustelee.
Patsas on valmistettu ruiskubetonista, ja siinä on teräsrunko. Toijan mukaan se kestäisi Helsingin sääolosuhteet ympärivuotisesti.

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Tommi Toija ja Marjut Tervola Pissaaja-pojan pienoismallin kanssa Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada kysyi myös alustavasti Helsingin taidemuseon arkkitehdilta, voisiko taidemuseo hankkia Pissaaja-ukkelin.
”Teoriassa joo”, arkkitehti Klas Fontell vastasi.
”Se edellyttäisi sitä, että patsaan paikan pitää olla hyvä ja teoksen pitää kestää pitkään. Sitä harkittaisiin myös, onko presidentinlinnan edusta hyvä juuri tällaiselle teokselle. Taidemuseossa tarkastelemme erityisesti, onko se hyvää taidetta”, hän kertoo.
Oman sanansa patsaan säilyttämiseen sanoisivat todennäköisesti myös rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joka arvioi teoksen kaupunkikuvallista puolta. ”Kaupungin museo on myös taho, jolta usein kysytään mielipide”, Fontell sanoo.
Kaiken kaikkiaan julkisten patsaiden hankinta on pitkä prosessi, johon menee tavallisesti vuosia. Strada seuraa tilannetta.

Stradan patsasaloite

Kommentoi Pissapoika-hanketta Facebookissa

Brändiasiantuntija Elina Melgin kommentoi Bad bad boyta:

Tässä Marjut luovuttaa Stradan aloitteen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri