Hyppää pääsisältöön

Stradan Pissapoika-hanke poiki raivoisaa palautetta

Stradan ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylististivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.

”Seuraavaksi oksettava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itsellänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.

Noin 70 prosenttia nettisivuille kirjoitetuista kommenteista vastusti ehdotusta. Haukuista huolimatta patsashanke sai myös vankkaa kannatusta. ”Lumoava, mahtava, empaattinen ukkeli. Todellakin säilytetään”, ihmiset kirjoittivat Stadan Facebook-sivuilla. Tykkääjiä ja nettisivun suosittelijoita oli lopulta niin paljon, että patsaan säilyttämisen puoltajia oli enemmän kuin vastustajia.

Onko sillä tippuri?

Stada kiittää aktiivisesta kansalaiskeskustelusta, sillä ehdotusta tehdessämme toimitus ei osannut odottaa palauteryöppyä. Nyt ehdotus ei kuitenkaan ole kansan eikä Stradan käsissä. Hanketta tukeva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) lupasi saattaa aloitteen viralliseen käsittelyyn Helsingin taidemuseon johtokunnalle, joka päättää julkisen taiteen hankinnoista. Kaupunki käyttää veistostaiteen hankintaan vuosittain 150 00 euroa.

Pissaaja-poika Kauppatorilla.
Pissaaja-poika Kauppatorilla Pissaaja-poika Kauppatorilla. Kuva: Marjut Tervola / Yle patsashanke
Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi

Strada tapasi myös taitelija Tommi Toijan ehdotuksen tiimoilta. Toija on kiinnostunut myymään patsaan Helsingin kaupungille.
”Se iso ukkeli nyt vaan sattuu pissaamaan. Ei tämä ole protesti presidentti-instituutiota vastaan”, Toija kertoo työstään.
Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Pissaaja-ukkeli jäisi Kauppatorille.
”Olen jäävi arvioimaan, olisiko siitä ”Helsingin Vapaudenpatsaaksi”. Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että se siihen jäisi”, hän sanoo.
Jos kaupungilla ei ole riittävästi rahaa ostaa Pissaaja-poikaa, taitelija ei aio kuitenkaan lahjoittaa patsasta. Jotkut patsaat kaupunki on saanut lahjoituksina.
”Sillä on rakennuskulutkin”, Toija perustelee.
Patsas on valmistettu ruiskubetonista, ja siinä on teräsrunko. Toijan mukaan se kestäisi Helsingin sääolosuhteet ympärivuotisesti.

Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli.
Tommi Toija ja Marjut Tervola Pissaaja-pojan pienoismallin kanssa Taiteilija Tommi Toija, Marjut Tervola ja Toijan pissaaja-ukkeli. Kuva: Marjut Tervola/Yle pissaaja-ukkeli

Strada kysyi myös alustavasti Helsingin taidemuseon arkkitehdilta, voisiko taidemuseo hankkia Pissaaja-ukkelin.
”Teoriassa joo”, arkkitehti Klas Fontell vastasi.
”Se edellyttäisi sitä, että patsaan paikan pitää olla hyvä ja teoksen pitää kestää pitkään. Sitä harkittaisiin myös, onko presidentinlinnan edusta hyvä juuri tällaiselle teokselle. Taidemuseossa tarkastelemme erityisesti, onko se hyvää taidetta”, hän kertoo.
Oman sanansa patsaan säilyttämiseen sanoisivat todennäköisesti myös rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joka arvioi teoksen kaupunkikuvallista puolta. ”Kaupungin museo on myös taho, jolta usein kysytään mielipide”, Fontell sanoo.
Kaiken kaikkiaan julkisten patsaiden hankinta on pitkä prosessi, johon menee tavallisesti vuosia. Strada seuraa tilannetta.

Stradan patsasaloite

Kommentoi Pissapoika-hanketta Facebookissa

Brändiasiantuntija Elina Melgin kommentoi Bad bad boyta:

Tässä Marjut luovuttaa Stradan aloitteen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

Kommentit
  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Onko onnellisuuden tavoittelu turhanpäiväistä ja omissa tunteissa vellominen itsekeskeistä?

    Onko yksilökeskeisyys vienyt meidät kauemmas toisistamme?

    Onnellisuuden ajatellaan olevan jokaisen omalla vastuulla. Mutta mihin se johtaa? KulttuuriCocktail kutsui kaksi taiteilijaa, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Akse Petterssonin sekä laulaja-lauluntekijä Yonan, puhumaan tunteista, itsekeskeisyydestä ja taiteesta. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jota syytetään usein myös itsekeskeisyydestä.

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.