Hyppää pääsisältöön

100 000 naapuria lainassa: käsikirjoitus

Kristi Anniste, tutkija:
"Aluksi he yleensä luulevat, että Suomessa odottaa helppo elämä. Se luulo häviää hyvin nopeasti".

Jane Kullmann, siivooja-siivoustyönjohtaja, Turku:
"Tulin tänne kielitaidottomana. Siskoni oli jo Suomessa ja sanoi, että kun menet konttoriin kysymään työtä, sanot "Moi" ja kun lähdet pois, sano "Moi" ja niin sanoinkin"

MOT-tunnus

Virolainen Jane Kullmann tuli Suomeen kolme vuotta sitten. Hän sai siivoojan paikan. Kullmann kohosi siivoustyönjohtajaksi. Hän on jäänyt Suomeen pysyvästi kahden kouluikäisen lapsensa kanssa.

Jane Kullmann, siivooja-siivoustyönjohtaja:
"Jos et halua tehdä työtä, ei Suomen työnantaja anna sinulle töitä. Kukaan ei täällä saa nukkumisesta palkkaa. Sinun on oltava ahkera ja kunnollinen."

Noin 100 000 virolaista saa toimeentulonsa Suomesta. Suomessa asuu pysyvästi jo 40.000 virolaista. Pääosa etelänaapureista on maassa tilapäisesti, eikä heidän tarkkaa määräänsä tiedä kukaan.

Virolaiset
Työskentelee Suomessa:100.000
Asuu pysyvästi Suomessa: yli 40.000

Tuhannet virolaiset sahaavat viikoittain Helsingin ja Tallinnan välillä.

Virolaisen työvoiman osuus on muutamilla aloilla niin suuri, että ilman virolaisia Suomi olisi pahassa pulassa.

100 000 NAAPURIA LAINASSA

MOT:
"Jos kaikki ulkomaiset bussinkuljettajat poistuisivat HKL:n palveluksesta, mitä tapahtuisi?"

Lauri Rinta-Kanto, liikennepäällikkö vuosina 1980-2012:
"Liikenne pysähtyisi"

Virolaisten työntekijöiden rantautumiseen Suomeen on suhtauduttu voittopuolisesti epäillen. Toistakymmentä vuotta sitten virolaisten pelättiin valloittavan suomalasten työpaikat. Virosta oli tulossa Euroopan unionin uusi jäsen. Pienen maan työntekijät voisivat viimeinkin liikkua vapaasti EU:n alueella.
(Arvi Lind lukee YLE:n 2000 4.9.2000 tv-uutisista, jossa kerrotaan noin 400.000 virolaisen olevan kiinnostunut tulemaan vähintäänkin tilapäisesti Suomeen töihin, kun Virosta on tulossa EU:n jäsen. SAK:n osastonjohtaja Eero Heinäluoma perustee paremmilla palkoilla virolaisten suurta Suomi-kiinnostusta.)

SAK:n kyselyn tuloksen säikähtämämänä Suomi päätti jarruttaa uusien EU-maiden työvoiman vapaata liikkumista. Maahantulolle määrättiin kahden vuoden siirtymäaika.

Kyösti Suokas, Rakennusliiton 2. puheenjohtaja:
"Olisi ollut järkevää, jos Suomen valtiovalta olisi pystynyt tekemään jonkun näkösen kontrollijärjestelmän sinä aikana valmiiksi, mutta sehän osoittautu, ett sillä ei ollu mitään merkitystä koska yritykset yritykset pystyivät tuomaan vapaasti Suomeen työvoimaa ja sitä näiden yrityksiä ei siirtymäaika koskenu."

Virolaista työvoimaa alkoi virrata erityisesti rakennustyömaille. Alalle tuli nopeasti uusia rakentajia ja rakennusalan yrittäjiä. Nyt ulkomaisia rakennustyömiehiä on Suomessa Rakennusliiton arvion mukaan jopa 30.000 - suurin osa virolaisia.

„Lähes kaikille ulkomaalaisille maksetaan liian pientä palkkaa“ (Rakennusliitto)

MOT:
"Miten ammattitaitoista väkeä rakennuksille tulee Virosta?"

Kyösti Suokas:
"No Virosta tulee ihan täysiä ammattimiehiä, hyviä rakentajia, mutta sitten voi tulla semmosia, jotka ei oo ikinä rakennustyömaalla ollukaan, ett sinne kaikki mahtuu sinne väliin. Ja ja ehkä pahimmat tarinat tulee sitten näistä, joilta ammattitaito puuttuu ja heidät päästetään tekemään töitä, tilaamaan tarvikkeita ja tekemään semmosia vesieristyksiä esimerkiks, että sitten vasta ajan myötä ilmenee, että niitä ei oo tehty ollenkaan, mutta sanosin, että varmaan tällä hetkellä niin virolaisten ammattimiesten ammattitaito on ihan ihan samalla tasolla kun suomalaisten ainakin parhaimpien ammattimiesten."

Virolaisia rakennusmiehiä on käytetty Suomessa räikeästi hyväksi. Erityisesti pimeästi alalla toimivat virolaiset alihankkijat polkevat maanmiestensä ansioita sumeilematta.

Rakennusliitto ja verottaja ovat kyenneet kitkemään osan väärinkäytöksistä. Rakennusliiton aloitteesta tuli taannoin pakolliseksi rakentajan henkilökohtainen veronumero. Se on vähentänyt pimeää työvoimaa ja harmaata taloutta. Vaikka veronumerosta on saatu myönteisiä kokemuksia, sitä ei ole haluttu tehdä pakolliseksi muilla aloilla.

Kyösti Suokas:
"Tätä me ollaan toitotettu valtiovallalle tän työvoiman liikkumisen vapautumisesta asti, että tässä menetetään miljardeja euroja verotuloja sen takia, että tää porukka on saanu työskennellä vapaasti ja nyt rakennusalalla tähän on saatu ryhtiä ja mun käsityksen mukaan niin täss on tullu jo huomattavia verotuloja valtiolle ja se on tahdosta kiinni halutaanko näitä verotuloja myös muille aloille."

Vaikka viron kieli ja suomen kieli ovat sukulaisia, puutteellinen kielitaito aiheuttaa jatkuvasti väärinkäsityksiä ja ongelmatilanteita. Tuhannet Suomessa työskentelevät virolaiset eivät ole lainkaan perillä suomalaisesta vero- ja eläketurvakäytännöstä.
Sekaannusta aiheuttaa mm. Virossa tuntematon progressiivinen verotus. Tulojen mukaan kiristyvän verotuksen sijaan Virossa on käytössä tasavero - kaikkia palkansaajia verotetaan 21:n prosentin mukaan.
Palkkaan, eläkkeisiin ja työsuhteisiin liittyvä sanasto on virolaisille yleensä hepreaa. Se taas antaa palkanmaksajalle tilaisuuden polkea ansioita mm. tarjoamalla työntekijälle niin sanottua nettopalkkaa.

Kalev Liibert, Rakennusliiton Tallinnan toimisto:
"Nettopalkka on huono asia. Kukaan tiedä Suomessa lopulta, mikä osa palkasta on verotettavaa tuloa. Alussa veroprosentti voi olla hyvin pieni. Kun työskennellään pidempään ja palkkaa kertyy, voi prosentti kasvaa.
Eli myöhemmin kun saat nettopalkan käteen, saattaa summassa olla mukana osia, jotka eivät ole palkkaa. Komennusrahaa, matkakuluja ja muuta.
Kun kaikki summat jaetaan tuntimäärällä, huomataan, että työntekijä on saanut palkkaa kuusi euroa tunnissa. Miksi pitäisi tulla Suomeen tienaamaan palkkaa, jonka voi saada Virossakin."

Kun virolainen ylittää Suomenlahden, hän siirtyy parempien palkkojen alueelle. Kokoaikaisesti työskentelevälle palkansaajalle maksetaan Virossa nykyisin noin 750 euroa kuukaudessa.
Suomessa vastaava palkansaajien mediaani-ansio on noin 3 000 euroa. Viron ja Suomen keskipalkoissa on siis nelinkertainen ero.

Osa Suomeen tulleista virolaisista on ansainnut kotimaassaan lähellä minimipalkkaa olevia kuukausiansiota. Viron minimipalkka on tällä hetkellä 355 euroa.

Grafiikka.
Keskipalkka (mediaani-ansio, mukana mm. palkan lisät)
Viro: 753 €/kk Suomi: 2 910 €/kk
(lähde: Eesti Statistikaamet,Suomen Tilastokeskus)

Suomeen muuttaneiden virolaisten taustoja ja muuton syitä selvittäneen tutkijan mukaan Suomeen tulee Virosta pääasiassa parempaa toimeentuloa ja korkeampaa elintasoa tavoittelevia, yritteliäitä virolaisia.

Kristi Anniste, tutkija, Meie Inimised -säätiö:
"Lähteneistä on ollut Virossa työttömänä vain seitsemän prosenttia- alle kymmenen joka tapauksessa. Työttömyys Virossa ei tavallisesti ole se muuton syyy. Tavallisesti on Virossa työpaikka. Mennään tekemään jotain muuta tai lähdetään paremman palkan takia Suomeen. Muuttopäätöksen tehneet ovat aktiivisin ja yritteliäin ryhmä. Jos haluat vain elellä, et myöskään lähde muualle."

Suomeen muuttavat Virosta yleisimmin perusduunarit. Korkeakoulutettuja muuttaa vähän. Miehet työskentelevät Suomessa yleisimmin rakennuksilla tai ovat teollisuuden tai kuljetusalan töissä. Naiset saavat tavallisimmin palkkansa majoitus- ja ravintolatoiminnasta sekä terveyden- ja vanhustenhuollosta.

Suurten tuloerojen maassa Virossa kaikki eivät ymmärrä sitä, että kotimaasta muutetaan ulkomaille. Jokin aika sitten Viron entinen opetusministeri Tõnis Lukas sanoi mm. Suomeen muuttajien olevan mukavuuspakolaisia. Osa heistä on hänen mukaansa suorastaan pinnareita.

Grafiikka:
"He ovat mukavuuspakolaisia, jotka nyt lähtevät. Osa heistä on pinnareita.”
Tõnis Lukas, Viron kansallismuseon johtaja, 20.08.2014

Jane Kullmann:
"Se on loukkaavasti sanottu. Virolainen lähtee pois kotimaasta, koska häntä ei auteta.Olin töissä Virossa 15 vuotta."

Jane Kullmann kuuluu siihen sosiaaliryhmään, jolla on Virossa suuria toimeentulovaikeuksia säännollisestä palkkatulosta huolimatta. Jane on kahden kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja. Ennen lähtöään Suomeen Kullmann työskenteli myyjänä bensiiniasemalla.

Jane Kullmann:
"Palkka oli 350, parhaimmillaan 400 euroa kuussa. Kolme vuotta sitten. Minulla oli Põlvassa uunilämmitteinen asunto. Sain ostaa joten kuten talvivaatteita. Kesällä ostin kuukausipalkalla polttoipuita. Muuhun rahaa ei riittänyt. Ei ollut ruokarahaa. Keväällä säästin rahaa polttopuihin. Oli onni, että meillä oli puulämmitteinen asunto."

Jane ja lapset päättivät tulla Turkuun, koska Janen sisko oli asettunut paikkakunnalle jo aiemmin. Hän auttoi kielitaidotonta alkuun uudessa ympäristössä.

Jane Kullmann:
"Aluksi oli vaikeaa. En osanut kieltä. En osannut edes kysyä vessaan pääsyä. Oli hyvin vaikeaa. Soitin sisarelleni. Meillä olivat puhelinkortit. Ne veivät paljon rahaa. Joka asiasta piti kysyä, miten on kysyttävä, miten saan sen ja sen. Mulla oli Viron pankkkitilillä rahat. Lasten isä ja äiti laittoivat sinne rahaa. En pystynyt edes ostamaan autoon bensiiniä, koska automaatti ei hyväksynyt Viron pankkikorttia."
"Kun muutimme Suomeen, asuimme aluksi sisaren perheen kanssa yksiössä. Meitä oli seitsemän. Sitten välimme menivät solmuun. Päätimme mennä telttaan asumaan. Yövyimme täällä teltassa lasten kanssa. Se oli vaikeaa aikaa. Onneksi välit siskoni kanssa paranivat ja pääsimme takaisin yksiöön."

Jane tulee työssään jo hyvin toimeen suomen kielellä. Kielitaito kohenee juuri alkaneella suomen kielen kurssilla.

MOT:
"Oletteko tyytyväinen palkkaanne ja elämänlaatuunne?"

Jane Kullmann:
"Olen vähään tyytyväinen. Riittää, että on ruokaa, vaatteet päällä ja olen paikallani pysyvä ihminen. En käy juuri missään, lapsia vien kaupunkiin. Tarjoan heille tavallisia asioita. Matkustan perheen kanssa kerran vuodessa. Se matka tehdään aina Viroon."

Suomessa työssä olevien ulkomaalaisten perheille esimerkiksi Viroon maksettavat lapsilisät sekä muut etuudet leimataan monesti liialliseksi avokätisyydeksi.

"Suomi omaksuu maailman sosiaalitoimiston roolin"
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps)

Sosiaali-terveysministeriön selvityksen mukaan Suomessa ei ole todettu esimerkiksi niin sanottua sosiaaliturismia. Suomeen voi tulla EU -maista elämään pelkästään erilaisten tukien varassa. Se, että Suomesta maksetaan lapsilisiä Viroon Suomessa työskentelevien lapsille, perustuu kaikkia EU-maita sitovaan lakiin, painottaa selvityksen tekijä.

Essi Rentola, suunnittelupäällikkö, KELA:
"Se, mitä me voidaan tehdä Suomessa on, että me pyritään vaikuttamaan siihen EU-lainsäädännön sisältöön. Esimerkiksi tää lapsilisäkeskustelu, mikä meillä on ollu täällä Suomessa, niin se vastaava keskustelu on ollu vireillä myös monissa muissa jäsenvaltioissa ja monet jäsenvaltiot ovat nostaneet tän nyt sinne EU-keskusteluihin. Siellä varmasti nyt ihan tässä lähitulevaisuudessa tullaan pohtimaan sitä, että pitäisikö näitä perhe-etuuksien, lapsilisien maksamisperiaatteita muuttaa EU:ssa. Se on sitten se tietysti, mihin Suomen pitää perustellusti ja aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan, et me ei olla yksin tämän kysymyksen kanssa."

MOT:
"Virolainen, joka työskentelee Suomessa vain hyvin lyhyen ajan, niin hän on oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan jo muutaman kuukauden kuluttua."

Essi Rentola:
"Joo, eli Suomessa edellytetään sitä, että on vähintään neljän kuukauden työskentely tai työsopimus Suomeen, jotta voi sitten päästä tähän asumisperusteiseen sosiaaliturvan piiriin. On ehkä hyvä huomata, että se on pidempi ja tiukempi edellytys kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, joissa on myös laajasti näitä asumisperusteisia etuuksia. Eli näin pitkää työsopimusedellytystä ei ole muissa maissa kuin Suomessa."

Vajaa vuosikymmen sitten Virossa elettiin ennätysmäistä asuntorakentamisen ja pankkilainojen aikaa. Taloja nousi kuin sieniä sateella. Pankit tarjosivat samalla halpakorkoisia lainoja. Lähes 150 000 virolaisperhettä otti asuntolainan oman kodin hankkimiseksi. Yksi perheistä oli rakvereläinen Mauruksen perhe. Se muutti vuokrakaksiosta lainarahalla hankittuun kotiin.

Pian tämän jälkeen ympäri maailmaa koettiin finanssikriisi ja taloustaantuma. Se iski rankasti myös Viroon. Uuden kodin hankkineet Maurukset menettivät työpaikkansa. Heillä ei ollut enää rahaa lainan lyhennyksiin.
Samalla myös kiinteistöjen arvo romahti. Pankki pani Maurusten kodin myyntiin. Asunnon arvo oli pudonnut puoleen ostohinnasta. Kodin lisäksi pakkomyyntiin meni lainan vakuutena ollut isoäidin asunto.
Kaksi asuntoa eivät riittäneet kattamaan pankista saatua asuntolainaa ja perhe jäi pankille vielä velkaa lähes 30 000 euroa. Kodistaan häädetty perhe muutti työn perässä Tarttoon.

Mairold (helmikuuu 2010):
"Nyt on vähintään työpaikka. Pystymme maksamaan asunnon vuokran. Palkasta ei jää ylimääräistä, jolla voisimme lyhentää vanhoja velkoja pankille. Tulevaisuuden näkymiä ei täällä ole".

Tiina (helmikuu 2010):
"Olemme menettäneet kaiken. Olen myynyt vaatteemme, kenkämme ja lasten tavarat. Kaiken huippuna myymme huonekalumme."

Mairold (helmikuu 2010):
"Täällä ei ole mahdollista tulla toimeen. Meidän perheen päällimmäisin valinta on Suomi".

Vararikossa olleen perheen isä ja äiti lähtivät etsimään uutta työpaikkaa ja elämää lahden takaa. Tavoitteena oli maksaa velat Suomessa tienatuilla euroilla.

Mairold:
"Ensin pitää löytää työ- ja asuinpaikka. Rupeamme myös varmasti hakemaan Suomen kansalaisuutta".

Tiina:
"Olen jutellut rahasta Suomessa asuvan ystävättäreni kanssa. Hänellä ovat Suomessa lapset mukana. Viron lapsilisille nauretaan. 150 kruunua (noin 10€) lapsesta. Suomen lapsilisä on kuulemma paljon suurempi."

Pettyneet rakvereläiset eivät ole vieläkään palanneet kotimaahansa.

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä yskisi pahasti ilman virolaisia lääkäreitä. Suomessa on reilun tuhannen terveyskeskuslääkärin vaje. Se on antanut reilulle 600 virolaislääkärille tilaisuuden siirtyä mukavampien työaikojen ja paremman palkan maahan.

Nyt Viro painii oman lääkäripulansa kanssa.

Kristi Anniste:
"Esimerkiksi Itä-Virumaalla monissa sairaaloissa työskentelevät jo Ukrainasta, Georgiasta ja Venäjältä tulleet lääkärit. Sama suuntaus on muissakin Itä-Euroopan maissa".

Suomessa on pulaa myös sairaanhoitajista. Viron sairaanhoitajaliitossa arvioidaan Suomessa työskentelevän 300-400 virolaista sairaanhoitajaa. Se on vähän, kun ottaa huomioon, kuinka paljon Suomesta on lähtenyt ulkomaille terveydenhoitoalan työntekijöitä.
Ulkomailla oli viime vuonna työssä lähes 8 000 suomalaista terveydenhuollon ammattilaista.

Grafiikka:
Virolaisia lääkäreitä Suomessa n. 600, sairaanhoitajia n. 300
Suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia ulkomailla n. 7800

Virolaisia bussinkuljettajia arvioidaan olevan Helsingssä ja sen ympäristössä ainakin tuhat.

Igor Jürisoo tekee Espoon asunnossan eväitä. Hänen työvuoronsa alkaa tunnin kuluttua. Sulev Vene on juuri lähdössä töihin neljän virolaiskujettajan yhteisasunnosta.

Igor Jürisoo, bussinkuljettaja:
"Täällä me olemme. Lisäksemme meitä on vielä kaksi kollegaa. Yksi on lomalla ja toisella on vapaapäivä ja hän tulee vasta huomenna."

Miehet ovat työskennelleet Espoossa vuosia. Igorilla on menossa jo yhdeksäs vuosi. Jokaisella miehellä on kerrostaloasunnossa oma huone. Asumiskulut jaetaan neljään osaan. Miehet nappaavat kotimaansa uutiset Tallinnaan suunnattujen tv-antennien kautta.
Bussinkuljettajien elämänrytmi on jaettu Suomi- ja Viro-jaksoihin. Vapaapäiviksi jokainen matkustaa kotiinsa eri puolille Viroa.

MOT:
"Eikö kannattaisi muuttaa Viroon ja ryhtyä bussinkuljettajaksi?"

Sulev Vene, bussinkuljettaja:
"Ei - siellä se ei kyllä kannata."

Ilman virolaisia bussinkuljettajia jäisi pääkaupunkiseudulla joka kolmas bussi tulematta pysäkille.

Lauri Rinta-Kanto, liikennepäällikkö pääkaupunkiseudulla 1980-2012:
"Suomessa linja-autonkuljettajan ammatti ei ole niin arvostettu, että siihen löytyisi suomalaisia työnhakijoita. Jos otetaan nuoria ammattiin hakeutuvia henkilöitä ja heiltä kysytään, että onko ammattiliikenne teidän toiveissanne - jos on, niin kystytään, mikä se on - linja-auto vain rekka-auto, niin 80% vastaa rekka-auto, koska se nähdään sellaisena Marlboro-miehen juttuna. Siellä saa tupakoida ja todennäköisesti voi ajaa aavikon läpi kapakkaan ja ottaa huurteisen kahvin."

Yhä useammat virolaiset tekevät Suomessa töitä, joihin ei saada suomalaisia. Virossa vastaavia tehtäviä hoitavat paljolti eläkeläiset, joiden on vaikea tulla toimeen pelkän eläkkeen varassa. Mukaviin toimisto hommiin pyrkiviä nuorempia virolaisia raskaat työt eivät enää innosta.

Igor Jürisoolla oli hyvä työpaikka Virossa, mutta Suomen tarjoamat mahdollisuudet alkoivat kiinnostaa. Asiaan vaikutti myös se, että Igorilla on suomalaisia sukujuuria. Ennen siirtymistään naapurimaan työmarkkinoille hän kävi suomen kielikurssin ja perehtyi muutenkin suomalaiseen elämänmuotoon. Sahaaminen Suomen ja Viron välillä ei tunnu rasittavan.

Igor Jürisoo:
"Minulle se rytmi sopii. Minulla on vapaapäivät. On lomakausi. Se on varma ja pysyvä työ. Voin tehdä suunnitelmia kauaksi eteenpäin."

Lauri Rinta-Kanto, liikennepäällikkö pääkaupunkiseudulla v. 1980-2012:
"Pääsääntöisesti sanosin, että virolaisilla kuljettajilla on erinomainen asiakaspalveluasenne. Ovat jollain lailla sosiaalisempia kuin suomalaiset useastikin. Kohteliaisuus tulee esille kokemuksieni mukaan erittäin hyvin. Ajotapa on sitten hieman hankalampi asia. Määritellä. Vanhassa Neuvostoliitossa Venäjällä osin Baltian maissakin linja-autolla on suuruuteen perustuva etuoikeus ja moni kuljettaja on sisäistänyt sen, että minä olen kuningas ja ainakin vähintään aatelinen, muut väistäkööt."

Kun lähes parin viikon työjakso pääkaupunkiseudulla on ohi, Igor Jürisoo lähtee ensimmäisellä mahdollisella laivalla kohti Tallinnaa.

Igor Jürisoo:
"Laivalla aika menee nopeasti. Kollegojen kanssa jutellessa parituntinen laivamatka menee huomaamatta. En ole kyllästynyt matkustamisen."

Tallinnan satamasta on puolentoista tunnin ajomatka Keski-Viroon, Türin kaupunkiin. Täällä sijaitsee Jürisoon perheen koti.

Igor Jürisoo:
"Suomessa on henkinen väsymys, täällä fyysinen väsymys. Kun menen täältä Suomeen, lepään fyysisestä väsymyksestä. Tässä ovatkin ne kontrastit. Olen siihen täysin tyytyväinen."

MOT:
"Mihin jää se raha, jonka Suomessa ansaitsette? "

Igor Jürisoo:
"60-70 % palkasta jää perheelle Virossa elämiseen. Kaikki verot ja mitkä sinne kuuluvat, jäävät Suomeen."

Igor Jürisoon vaimo on tottunut siihen, että mies on lähes pari viikkoa Suomessa töissä ja tulee vain vapaapäiviksi kotiin.

Helve Jürisoo, kirjanpitäjä, Türi:
"Olenkin mielelläni yksin. Pidän siitä.Tarvitsen tilaa. Sihen tottui nopeasti. Virossa on talo ja puutarha. Se riittää. Luulen, ettei meillä olisi tällaista Suomessa."

MOT:
"Jos miehenne olisi Virossa samassa amattissa kuin nyt Suomessa, niin olisko elintasonne huonompi vai parempi?"

Helve Jürisoo:
"Uskon, että meidän olisi myytävä tämä talo. Olisi muutettava kerrostaloasuntoon. Bussinkuljettajan palkat ovat täällä tuntuvasti heikommat."

Viron johto suhtautuu kansalaisten muuttoon ulkomaille myönteisesti. Ulkomaille muuton uskotaan olevan vain tilapäistä. Tutkija arvelee, että Suomen läheisyys vähentää virolaisten paluumuuttohaluja.

Kristi Anniste:
"Tutkimukset näyttävät, että Suomeen muuttaneista alle neljännes haluaisi tulla takaisin. Kuinka suuri osa todellisuudessa tulee takaisin, on aivan toinen kysymys. Paluun todennäköisyys vähenee ajan mittaan. Takaisin tulohaaveella on myös toinen puolensa. Ihmiset ymmärtävät, että Viron sukulaisten ja tuttuvien luona käynti on helppoa ja edullista."

Virolaisten muuttoviralle Suomeen ei näy loppua. Viron yleisen palkkatason ja ostovoiman ennakoidaan pysyvän jopa vuosikymmeniä paljon matalampana kuin Suomessa.

Grafiikka:
Viron pääministeri Taavi Rõivas: „Emme saa Suomea kiinni elintasossa“
(HS 22.03.2014)

Virolainen saa alle kymmen vuoden työurasta Suomessa suuremman eläkkeen kuin työskentelemällä koko ikänsä Virossa.

Grafiikka:
57 000 virolaiselle on jo kertynyt eläkettä Suomeen.

Viron maaseutu autioituu. Työpaikkojen puute ja sosiaalisen tukijärjestelmän heikkous pakottavat osan aktiiviväestöstä muuttamaan kasvukeskuksiin - tai Suomeen.

Jane Kullmann:
"Kun käyn Virossa kuulen, että taas on pantu joku yritys on lopettanut. Ihmiset ovat jääneet työttömiksi. Jotkut yrittävät kehittää uuttakin. Esimerkiksi kaupat, joissa olen käynyt, ovat lopettaneet. Kahvilat on suljettu. Se näyttää, ettei kansalla ole rahaa.
Ei ole varaa käydä lasten kanssa ulkona syömässä. Ei voi opettaa lapsille ravintolassa käymisen tapoja. Tunnen paljon sellaisia perheitä, joilla ei ole rahaa. En osaa sanoa Viron tulevaisuudesta mitään. En näe mitään. Odotan ja katselen."