Hyppää pääsisältöön

Muutama metri piirrettyä elokuvaa

Ruutu animaatioelokuvasta Tuulta ja sadetta (1930)
Ruutu Hjalmar Löfvingin animaatioelokuvasta Muutama metri tuulta ja sadetta (1930) Ruutu animaatioelokuvasta Tuulta ja sadetta (1930) tuulta ja sadetta

Muutama metri piirrettyä elokuvaa kertoo tänä vuonna sata vuotta täyttäneen suomalaisen animaation vaiheet sen syntyhetkistä aina 1980-luvulle kolmena toisiinsa liittyvänä ja ajankohtaisin dokumentein rikastettuna jaksona.

Eric Vasström, merkittävä taiteilija ja pilalehden julkaisija, valmisti 1914 sarjan lyhyitä "Päivänkuvia", joissa valkokankaalle piirtyi taianomaisesti, ilman ihmiskättä, ajankohtainen pilakuva. Sitten syttyi maailmansota ja piirretyt elokuvat unohdettiin. 20-luvun puolivälissä Vasström jatkoi "ihan oikeilla" piirretyillä mainoselokuvilla, ja Yrjö Norta, elokuvatekniikan ihmemies, valmisti lyhytelokuvan "Aito sunnuntaimetsästäjä", jossa piirrosjaksot ja elävä kuva veikeästi risteytyivät. Piirtäjänä siinä toimi Harald Salen Mukaan tulivat myös Ola Fogelberg, jonka sarjakuvasankari Pekka Puupää koki ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan piirrosfilmiesiintymisensä, sekä Hjalmar Löfving, joka lukuisten mainosfilmiensä ohella piirsi riemukkaan vapaa-aiheen "Muutama metri tuulta ja sadetta". Sitten tuli taas sota ja perinne katkesi.

Sodanjälkeinen taloudellinen nousu johti mainosfilmien - myös piirrettyjen - kasvavaan tuotantoon. Parhaimmillaan ne olivat iskeviä ja taidokkaasti
piirrettyjä, sanoma oli tietenkin yksiselitteinen. Sponsoroitujen lyhytelokuvien tekeminen antoi suurempia vapauksia, piirrosjaksot niissä ovatkin usein tuon ajan elokuvien parasta antia. Merkittäviä tekijöitä olivat esineanimaation mestari Ernst Roose, Tanskassa oppinsa hankkinut Antti Peränne, sarjakuvista paremmin tunnettu Veikko Savolainen sekä Suomessa vuoden työskennelleen amerikkalaisen mestarin Bob Balserin kouluttamat Martti Jännes, Sauli Rantamäki, Martti Utriainen ja erityisesti Seppo Suo-Anttila, jonka pulloilla operoiva esineanimaatio "Impressio" voitti pääpalkinnon Mamaian animaatiofestivaaleilla 1970. Myös television kasvava vaikutus alkoi näkyä. Heikki Partasen kollaasitekniikalla toteuttamat iloiset porsaat Hinku ja Vinku toivat pirteän ja vähän pippurisenkin lisänsä ajan suomalaisanimaatioon, ja ihan uutta uraa aukoivat Eino Ruutsalon suoraan filmille piirtämät tai raaputtamat kineettiset elävät kuvat.

Maa eli jo vakaasti ja oli malttanut vaurastuakin. Elokuvan, myös animaation, oli aika hakea uusia muotoja. Se suoritti erilaisia tekniikkakokeiluja ja alkoi ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Heikki Prepulan Kössi-kenguru filosofoi ystävällisesti lapsikatsojille, mutta pieni salaviisas vinoilu siellä jossakin piili, ja Camilla Mickwitzin fantasioista löytyy kaiken väri-ilon keskeltä jo selkeä kriittinen suhde erilaisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Teknisellä puolella tietokone oli voimalla tunkeutumassa elokuvantekoon ja valtakunnan ensimmäinen kokoillan animaatioelokuva, Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin pala-animaatio "Seitsemän veljestä", sai ensi-iltansa.

Filmisarja on tuotettu vuosina 1980 - 1983. Kolmeosainen dokumentti esitetään Teemalla yhtenä 90-minuuttisena kokonaisuutena.

Ohjaus ja käsikirjoitus Juho Gartz ja Lauri Tykkyläinen
Kuvaus Juha-Veli Äkräs, Kari Kekkonen
Äänitys ja trikkikuvaus Erkki Salmela
Tehosteäänet Antero Honkanen
Kertoja Lauri Tykkyläinen
Leikkaus Juho Gartz
Miksaus Tuomo Kattilakoski
Musiikki (ensimmäiseen osaan) Asser Fagerström

Kommentit

Yle Teema