"Putkiremontti herättää voimakkaita tunteita - varsinkin pelkoa, epävarmuutta ja ennakkoluuloja. Onkin syytä huoleen, jos putkiremontti tulee yllättäen ja sitä on valmisteltu salakähmäisesti ja paniikissa." Kokemuksistaan kirjoittaa Juha Salmi - seurattuaan remontteja jo vuosikymmeniä.
Surkuhupaisin oli taloyhtiö, jossa asui lähes pelkästään arkkitehteja ja rakennusalan insinöörejä. Siellä putkiremontin tarpeeseen havahduttiin vasta, kun sähköpistokkeista alkoi tulla vettä!
Olin kymmenisen vuotta sitten mukana ”asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeita” kartoittaneessa tutkimuksessa. Siinä seurattiin tiiviisti asukkaiden kokemuksia kolmesta eri vaiheessa olevasta putkiremontista: yksi oli valmisteilla, yksi käynnissä ja yksi juuri päättynyt.
Surkuhupaisin oli taloyhtiö, jossa asui lähes pelkästään arkkitehteja ja rakennusalan insinöörejä. Siellä putkiremontin tarpeeseen havahduttiin vasta, kun sähköpistokkeista alkoi tulla vettä!
Paljon on muuttunut niistä ajoista, mutta vieläkin yllättävät vesivahingot ovat yleisin signaali sille, että putkille tarvitsisi tehdä jotakin. Jokainen vesivahinko on osoitus liian lyhytjänteisestä kiinteistönpidosta. Eurot valuvat turhaan maahan ja viemäreihin.
Taloyhtiön on syytä valpastua viimeistään silloin, kun sen rakennukset alkavat lähestyä 40 vuoden ikää – kernaasti jo vähän aikaisemmin. Tällöin on syytä selvittää kuntoarvion ja pintaa syvemmälle menevän kuntotutkimuksen avulla, missä jamassa kiinteistöt viemärit, vesijohdot ja asuntojen kylpyhuoneet ovat.
Fiksusti johdetussa taloyhtiössä osataan varautua putkiremonttiin hyvissä ajoin. Siihen pakottaa jo asunto-osakeyhtiölakikin, joka edellyttää, että yhtiökokoukseen tuodaan vuosittain tiedoksi yhtiön hallituksen tekemä selvitys kunnossapitotarpeista 5 vuoden aikajänteellä. Kaukonäköisesti toimiva taloyhtiö menee tätä pidemmälle. Sillä on vuosittain päivitettävä korjausohjelma, jossa otetaan huomioon myös mahdollisen putkiremontin tarve.
Korjaustarpeiden ennakoinnissa voisi hyvin ottaa tätäkin jämäkämmät otteet. Autot on pakko katsastaa vuosittain, miksei myös talot ja asunnot? Niissähän on kiinni valtaosa ihmisten omaisuudesta ja samalla Suomen kansallisvarallisuudesta. Paitsi taloudelliset myös terveydelliset riskit ovat moninkertaiset.
Luodaan mielikuvaa isännöitsijöiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden salaliitosta, joka tähtää voittojen maksimointiin asukkaiden kustannuksella. Ei mahdotonta, mutta kokemusteni mukaan harvinaista.
Lehtien yleisön osastoilla ja sosiaalisessa mediassa törmää juttuihin, joissa väitetään putkiremontteja ja muita isoja korjaushankkeita ajettavan kuin käärmettä pyssyyn. Jutuissa luodaan mielikuvaa isännöitsijöiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden salaliitosta, joka tähtää voittojen maksimointiin asukkaiden kustannuksella. Ei mahdotonta, mutta kokemusteni mukaan erittäin harvinaista.
Minun mielestäni osakkaiden ja asukkaiden pitää pelätä enemmänkin sitä, että hallitus ja isännöitsijä heräävät liian myöhään putkiremontin tarpeeseen ja vitkuttelevat sen valmistelun käynnistämisessä.
Päät pois pensaasta ja kissa pöydälle heti kun mahdollista – se on viisainta taloyhtiön johtamista. Ja pidemmän päälle kannattavinta kaikkien kannalta.
JUHA SALMI
