Hyppää pääsisältöön

Vihreät jätti hallituksen ydinvoiman tähden vuonna 2002

Vihreä liitto jätti hallitusvastuun ja siirtyi oppositioon eduskunnan päätettyä toukokuussa 2002, että Suomeen voidaan rakentaa uusi ydinvoimala. Puolueen poliitikot näkivät ydinvoiman rakentamisen esteeksi hallitustyölle.

Puolueen entinen puheenjohtaja ja ympäristöministeri Satu Hassi perusteli päätöstä näin:

"Tämä oli niin periaatteellinen kysymys, josta me olimme toista mieltä tehdyn päätöksen kanssa. Pidämme tätä päätöstä kestävän kehityksen vastaisena. Katsomme, tai siis minä katson, että emme voi olla panemassa tätä päätöstä toimeen."

"Ehkä he miettivät, mitä seurauksia tällaisella päätöksellä on sitten pitemmällä tähtäyksellä. Jos hallituksesta lähtee, voi palaaminen olla vaikeampaa kuin kuvitellaan", kommentoi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vihreiden mahdollista lähtöä ja puolueen tulevaisuutta heti eduskunnan ydinvoimapäätöksen jälkeen.

Puheenjohtaja olisi halunut jatkaa hallituksessa

Puolue päätti hallituksesta lähdöstä pitkän keskustelun jälkeen eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteiskokouksessa. Ajankohtainen kakkonen seurasi tapahtumia eduskunnan äänestyksestä aina hallituksesta jäämispäätökseen asti Satu Hassin matkassa.

"Hiukan on sellainen vapaa kuin taivaan lintu -fiilis", kertoi ministerin tehtävät jättänyt Hassi päätöksen jälkeen.

Aivan yksimielinen ei puolue hallituksesta lähtemisessään ollut, sillä sen puheenjohtaja Osmo Soininvaara olisi ollut halukas jatkamaan hallitustyötä.

Hallitukseen meno johtui virhearviosta

Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax kertoi A-studiossa, että hallitukseen meneminen johtui virhearviosta.

"Näin jälkeen päin se on helppo nähdä, että se oli virhe. Me oltiin suoraan sanottuna ihan varmoja, että ydinvoimahakemusta ei tälläkään vaalikaudella tule."

Luulo johtui siitä, että aiemmin hakemukselle ei ollut taloudellisia edellytyksiä.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto