Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Kolme unelmaa, kolme konkurssia

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina ovat kirjailija Annu Palmu, pehtori Juha Valkamo ja eläkeläinen Pertti Lindeman. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 lauantaina 31.1.2015 klo 17.10 - 18.00
Yle Areenassa vuoden ajan

Miten voittaa epäonnistumisen häpeä ja saada uudet unelmat lentoon? Annu Palmu, Juha Valkamo ja Pertti Lindeman ovat kaikki halunneet toteuttaa unelmaansa. Unelmat toteutuivatkin ja tuhoutuivat. Millaista on elämä konkurssin jälkeen?

Kolmikosta jokainen kertoo kokeneensa sielunpimeän yön. Tie kohti valoa on jokaisella erilainen.

Lama vei Annun asiakkaat

Annu Palmu teki pitkän uran huippujuristina Nokiassa, eteni johtoryhmään asti ja hyppäsi pois vuonna 2005 muhkeiden optioiden turvin.

Hän halusi toteuttaa unelmaansa paremmasta työelämästä, paremmasta johtajuudesta, uudenlaisesta yhteisöllisyydestä. Tätä unelmaa varten hän perusti Villa Felix-nimisen kurssikeskuksen.

Tuli taantuma, asiakkaat kaikkosivat ja yhtäkkiä Annu huomasi olevansa matkalla käräjäoikeuteen konkurssihakemus kourassaan. Konkurssi vei kaiken, itsetunnon, uskon elämään ja kohta myös rahat ja omaisuuden. Annu arveli kohta kävelevänsä Salon kaduilla tynnyriin pukeutuneena.

Juha menetti suvun rahat

Juha Valkamo oli sukunsa satavuotiaan Primula-leipomo ja -ravintolayrityksen toimitusjohtaja. Hän jatkoi suvun tarinaa jo neljännessä polvessa.

Juhan aikana yhtiössä tehtiin iso investointi moderniin tehtaaseen. Kun yhteistyökumppani vetäytyi, hanke kävi liian kalliiksi ja edessä oli konkurssi.

Kun Annu hukkasi konkurssissaan omat rahansa, Juhan konkurssissa paloivat myös suvun rahat ja omaisuus. ”Häpeästä on vaikea vieläkin puhua, se oli niin musertava tunne”, hän sanoo.

Pertti taisteli yrityksensä puolesta

Pertti Lindeman antoi kasvot 80-luvun menestystarinalle, kun hän loi Katinkullan kylpylä- ja viikko-osakejärjestelmän. Katinkulta oli rakas lapsi nuorelle Pertille, olihan se luotu suvun maille ja suvun turvin.

90-luvun alun lama muutti kaiken. Pertin yrityksellä oli velkaa, mutta myös omaisuutta. Silti pankki vei yrityksen konkurssiin ja jätti paitsi paljon kysymyksiä, myös Pertin ja suvun puille paljaille.

Pertti kävi pitkään taistelua yrityksen puolesta, mutta ilman tulosta. Konkurssi vei myös terveyden ja jätti Perttiin syvät haavat, joista toipuminen jatkuu edelleen.

Samanlaisia piirteitä ajassa

Annun ja Juhan mielestä Pertin kaltaisia laman veteraaneja pitää kuunnella. Moni ihminen tuhottiin, ja nyt ajassa on samanlaisia piirteitä.

Pertti muistuttaa tunteikkaasti, että haluaa kertoa kokemuksiaan siksi, ettei samaa enää koskaan tapahtuisi kenellekään.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että konkurssin tehneeseen suhtaudutaan edelleen kuin rikolliseen. Ihmiset ryhtyvät väistämään: on kuin olisi lakannut olemasta. Yrittäjistä halutaan kuulla vain menestystarinoita, sekin syventää epäonnistumisen häpeää.

Itsetuhoisia ajatuksia

Annu ja Pertti ovat käyneet syvällä, heillä on ollut itsetuhoisiakin ajatuksia. Pertti näki väkivaltaisia unia, hän oli milloin teloituskomppanian edessä, milloin suunnittelemassa pommihyökkäystä pankkiin.

Juhalle pahin ahdistus iski aina aamuyöllä. Hän selvisi läheisten tuella ja ryhtyi pikkuhiljaa miettimään elämäänsä eteenpäin. Myös Annulla ja Pertillä on ollut kriittisinä hetkinä lähellä ihmisiä, suorastaan enkeleitä, jotka ovat auttaneet. He sanovatkin, että konkurssi tuo esiin ihmisten parhaat ja pahimmat puolet.

Yrittäjälle ei sääliä liikene

Inhimillisen tekijän vieraat muistuttavat siitä, miten säälimättömästi konkurssiin ajautuneita yrittäjiä kohdellaan. Pankki ottaa aina omansa, ja Annu arvelee, että lama teki pankeista hyvin huonoja riskinottajia.

Moni yrittäjä selviäisi eteenpäin pienen tuen avulla, jos sitä vain haluttaisiin antaa.

Pertti sanoo, että hän on aina katsonut maailma aika luovin silmin: miten tuo asia voitaisiin tehdä paremmin. ”Oman luovuuden tukahduttaminen on ollut raskasta, kukaan ei enää niitä ideoita halua”, hän sanoo.

Juha on kaivannut ja antanut vertaistukea muille konkurssiin ajautuneille perheyrittäjille. Hän arvelee, että on oppinut puhumaan konkurssin jälkeen, ei vain asioista, vaan myös omista tuntemuksistaan.

Lopun jälkeenkin on elämää

Kun kaikki menee, miten rakentaa elämäänsä eteenpäin. Annulla, Juhalla ja Pertillä on ollut omat tiensä.

Pertti sanoo, että joka päivä ei jaksa olla surullinen, Annu taas haluaa katsoa oman tarinansa seuraavan luvun. Siksipä Annusta on nyt tullut kirjailija ja matkasaarnaaja, joka puhuu itsensä rakastamisen taidosta.

Juha jätti kantakaupungin valot ja ryhtyi pehtoriksi maalle. Pertti elää pääosin Tartossa ja suunnittelee kirjaa kokemuksistaan.

Lopun jälkeenkin on siis elämää.

Kommentit
  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.