Hyppää pääsisältöön

Jyväskylän säkkipillisti

Englannin kylpyläkaupungissa Bathissa vuonna 1949 syntynyt Antero Perttunen arvelee innostuneensa säkkipillin soittamisesta kuultuaan Suomeen matkaavan laivan sumusireenin ulvovan. Jyväskylään kotiutunut Perttunen löysi itselleen ammatin ja musisointimahdollisuuden siviilipalveluksensa kautta.

Perttusen vanhemmat olivat akateemikkoja, mutta heidän kasvatustyylinsä ei ollut elitistinen. Nuori Atero kasvoi Suomessa 1960-luvun humaanissa hengessä ja aikakauden ideologia näkyy hänen elämässään kaikessa.

Työkseen Perttunen toimii näkövammaisten terapeuttina ja pistekirjoitusopettajana. Ammatin hän löysi siviilipalveluspaikan kautta. Sydäntyökseen mies soittaa säkkipilliä ja musisoi blues-bändin kitaristina.

Kotimaan katsaus tapasi Jyväskylässä asuvan Perttusen vuonna 1998. Perttunen kertoi haastattelussa sukunsa tarinan sekä esitteli säkkipillinsä ja puhui soittimen historiasta. Säkkipillissä on vain yksi äänenvoimakkuus ja se on varsin suuri. Harjoittelumahdollisuuksia pitääkin miettiä tarkemmin, kuin esimerkiksi kitaran kanssa.

Soittaminen on Perttuselle kuitenkin ensisijaisesti oman intohimon täyttämistä.

"Amatööripuolellahan se on mukavampaa siinä mielessä, että voi itse valita milloin ja missä soittaa. Siitä ei tule koskaan sellaista kirjoituskoneella kirjoittamista", katumuusikkonakin soittava säkkipillisti analysoi.

"Mulla on vapaus valita soittaako vai ei ja sitä kautta pitää se jatkuvasti mielenkiintoisena. Ja jos ei joskus huvita, niin voin olla hiljaa pikkuisen aikaa."

Uransa kohokohdaksi hän nostaa haastattelussa esiintymisen Tampereen kaupunginorkesterin kanssa vuonna 1997. Perttunen on myös keikkaillut Blues Bakers- ja Vellu Laitinen & Gapeful Living -yhtyeiden kanssa. Lisäksi hän on soittanut YUP:n ja Seminaarinmäen mieslaulajien levyillä.

Teksti: Ville Matilainen & Yle Basaari ohjelmatiedotus

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto