Hyppää pääsisältöön

Onnellisuus syntyy hyvän tekemisen sivutuotteena

Hyvän elämän tutkija, filosofian tohtori Frank Martela.
Tyttö ja koira. Kuva: Smerikal/Flickr cc Hyvän elämän tutkija, filosofian tohtori Frank Martela. Kuva: Kaisu Jouppi. frank martela

Frank Martelaa kiinnostavat hyvän elämän elämiseen ja onnellisuuteen liittyvät kysymykset.

Onko onnellisuuden tavoitteleminen itsekästä?

Onnellisuuden tavoitteleminen on paitsi itsekästä, myös tyhmää. Liikaa omaan onnellisuuteen keskittyminen tekee ihmisestä itse asiassa onnettoman ja on helposti vahingollista myös hänen sosiaalisille suhteilleen. Sen sijaan kun ihminen keskittyy tekemään itselleen merkityksellisiä asioita ja kytkee tähän myös pyrkimyksen tehdä hyvää omille läheisilleen, onnellisuus tulee sivutuotteena.

Onko pakko olla koko ajan onnellinen? Olenko epäonnistunut, jos olen onneton?

Ei ole pakko olla onnellinen. Länsimaissa nykyään vallalla oleva onnellisuusfiksaatio itse asiassa tekee onnettomien elämästä kahta kauheampaa, kun he kokevat että he eivät täytä kulttuurimme asettamia normeja. Tarvitsemme oikeuden olla rehellisesti onnettomia silloin kun siltä tuntuu. 

Puhut erilaisista onnellisuuksista. Mitä sillä tarkoitetaan?

Helposti kuvittelemme että kun sinä ja minä puhumme ”onnellisuudesta", tarkoitamme samaa asiaa. Valitettavasti näin ei ole, vaan eri ihmiset ja eri tutkijat käyttävät samaa termiä tarkoittamaan hivenen eri asioita. Onnellisuus voi tarkoittaa ainakin myönteisiä tunnekokemuksia, tyytyväisyyttä elämään ja kykyä elää kokonaisvaltaisesti arvokasta ja tavoiteltavaa elämää. Välttäisimme monta väärinkäsitystä, jos ”onnellisuus”-sanan sijasta käyttäisimme jotakin sanaa, jolla on tarkempi sisältö.

Olen onnellinen uusista kengistä/sienisaaliista/hyvästä ruuasta/ Mutta olenko ymmärtänyt onnellisuuden oikein? Mikä on väärää onnellisuutta?

Kannattaa iloita pienistä asioista. Siinä ei ole mitään väärää. Onnellisuudella tarkoitetaan usein kuitenkin vähän pidempikestoista suhtautumista omaan elämään kuin hetkellisiä iloja. En kuitenkaan usko että on väärää onnellisuutta. Enemmänkin on joukko erilaisia myönteisiä psykologisia ilmlöitä, joiden osalta olisi edistystä jos puhuttaisiin niistä erikseen eikä yhden ’onnellisuus’-käsitteen kautta.

Voiko ulkopuolinen määritellä yksilön onnellisuuden?

Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät aina itsekään tiedä kuinka onnellisia he ovat. He voivat kuvitella olevansa, mutta myöhemmin ymmärtää erehtyneensä. Joissakin tilanteissa ulkopuolinen läheinen voi itse asiassa nähdä tarkemmin henkilön onnellisuuden kuin henkilö itse.

Ovatko kaikki ihmiset luonnostaan taipuvaisia auttamaan muita? Voiko olla ihmisiä, jotka eivät välita muista eivätkä ole luonnostaan taipuvaisia auttamaan muita?

Vaikuttaisi siltä että hyväntahtoisuus ja halu auttaa itselleen läheisiä ihmisiä on samanlainen evoluutiossa kehittynyt preferenssi kuin vaikkapa tarve itseilmaisuun. Meille läheisen ihmisen kärsimys aktivoi meidät haluamaan auttaa. Kulttuurisista ja kasvatuksellisista syistä tämä halu voi eri yksilöillä olla heikompi kuin toisilla, mutta kyllä se löytyy jokaisesta ihmisestä lukuunottamatta ehkäpä tiettyjä mielenterveydellisiä häiriöitä.

Oletko onnellinen?

Olen. Saan tehdä työkseni sitä mitä rakastan tehdä ja koen pärjääväni siinä hyvin. Minulla on lukuisia hyviä ihmissuhteita ja rakastava perhe ympärilläni. Koen myös pystyväni antamaan läheisilleni ja ihmiskunnalle ylipäänsä jotakin oman toimintani kautta. Olen erittäin onnekas että elämäni puitteet tarjoavat näin hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseäni, joten miksipä en olisi onnellinen.

Frank Martela on filosofian tohtori Filosofian Akatemiassa Aalto-yliopistossa. Häntä kiinnostavat hyvän elämän elämiseen ja onnellisuuteen liittyvät kysymykset.

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?