Hyppää pääsisältöön

Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä toimii

Varpaat
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Varpaat Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE meret,saaret,Saaristo,varpaat

Filosofian tohtori Lotta Uusitalo-Malmivaara on kiinnostunut positiivisen psykologian soveltamisesta opetuksessa ja kasvatuksessa.

Miten tieteenala voi olla positiivinen?
Tieteenala sinänsä ei ole positiivinen tai negatiivinen, mutta positiivisessa psykologiassa keskitytään ennemmin toimivuuden kuin toimimattomuuden tutkimiseen, siis asioihin jotka menevät hyvin ja voisivat ehkä mennä vielä paremmin (vrt. terveyden- ja sairaanhoito).

Voisiko olla myös negatiivista psykologiaa?
Ei, mutta perinteisempi psykologian tutkimus on pureutunut poikkeavuuksien ja huonovointisuuden selvittämiseen eli usein aika negatiivisiin asioihin.

Mikä erottaa positiivisen psykologian joka puolella tarjolla olevasta onnellisuusniksihömpästä?
Tieteellinen tutkimus. Onnellisuutta ja sen tekijöitä tutkitaan samalla vakavuudella kuin vaikkapa masennusta.

Liittyvätkö positiiviseen psykologiaan kuuluvat hyveet jotenkin kristilliseen uskontoon ja kristillisiin hyveisiin?
Eivät erityisesti kristillisyyteen, mutta suuriin ajatustraditioihin yleisemmin. Hyveajattelua esiintyy jossain muodossa kaikissa tunnetuissa kulttuureissa ja filosofis-uskonnollisissa oppirakennelmissa.

Myös kreikkalaiset filosofit kirjoittivat hyveistä. Saako kurssin lopputentin vastaukseen kerrankin ujuttaa klassisen "jo muinaiset kreikkalaiset..." - aloituksen?
Kyllä. Plop, plop, plop! Aristoteles on kova sana tässä(kin).

Positiivinen psykologia korostaa luonteenvahvuuksia. Onko heikkous jotenkin halveksittavaa?
Päinvastoin, inhimillisyyden hyväksyminen on positiivisen psykologian keskeistä sanomaa. Joskaan positiivinen psykologia ei yleensä puhu heikkouksista vaan vahvuuksista, joita jokaisen on kehitettävä. Taipumus ahmia irtokarkkeja liittyy siis kohtuullisuuden hyveen ja eritoten itsehillinnän harjoittamistarpeeseen.

Jos on työtön nälkäinen ja/tai sairas, onko positiivisesta psykologiasta hyötyä?
Onnelliset ihmiset työllistyvät ja syövät leveämpää leipää kuin vähemmän onnelliset. Samoin positiiviset tunnetilat ovat yhteydessä parempaan terveydentilaan. Onnellisuutta kannattaa siis kaivaa, olipa elämäntilanne mikä tahansa. Tämä kaivuu tapahtuu parhaiten, kun omaa onnellisuutta ei itse asiassa mieti ollenkaan vaan sen sijaan auttaa muita.

Vahvuuksia kartoitetaan testillä, jossa vastaukset perustuvat subjektiivisiin arvioihin. Voiko tuloksiin silloin luottaa?
Sosiaalinen suotavuus eli vastaaminen oletettujen odotusten perusteella on yleinen ilmiö erilaisissa kykytesteissä.  Luonteenvahvuustestissä ei kuitenkaan voi saada huonoa tulosta, joten huijaamisesta ei ole mitään hyötyä.

Jos pyörästäsi puhkeaa rengas rankkasateessa, niin auttaako positiivinen psykologia?
Tietenkin. Voi saada apua joltain ystävälliseltä ihmiseltä ja tutustua näin uuteen lähimmäiseen. Tämä taas tulee onnellisemmaksi saatuaan auttaa sinua.

Lotta Uusitalo-Malmivaara on filosofian tohtori ja erityispedagogiikan dosentti. Hän on kiinnostunut positiivisen psykologian soveltamisesta opetuksessa ja kasvatuksessa sekä erityistä tukea vaativien oppilaiden luonteenvahvuuksien löytämisestä.

Merisaappaan koulussa tuetaan oppijan vahvuuksia

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?