Hyppää pääsisältöön

Työelämän asiantuntijan painava huomio: Negatiivisuus tarttuu meillä erityisen hyvin

Eri asennoitumista viestivät laput kasvojen edessä
Kannustatko vai lannistatko? Eri asennoitumista viestivät laput kasvojen edessä Kuva: YLE/Pirjo Koskinen asenteet

Suomalainen tunneilmasto on aivan omanlaisensa, tämmöiseen ei muualla maailmassa törmää. Meillä negatiivisuus leviää kuin itsestään, varsinkin pelko tarttuu helposti. Sen sijaan positiivisia tunteita pitää tietoisesti oikein viljellä ja voimistaa.

Olemme tavallaan umpio, ja meidän jokaisen olisi syytä tutkia itsessämme sitä, miten negatiiviset tunteet tarttuvat.” Näin sanoo Filosofian tohtori ja vuorovaikutusasiantuntija Katriina Perkka-Jortikka, joka on kirjoittanut mm. kirjat Hankalan ihmisen kohtaaminen ja Reilu peli työelämässä.

Kukaan tai mikään muu ei voi meidän pärjäämistä ratkaista kuin me itse, olennainen tapahtuu meissä itsessämme. Jotta työelämään voidaan saada toimivia tiimejä, vuorovaikutusosaamista ja siihen liittyviä taitoja pitää opetella.

Tärkeää on, osaammeko käsitellä yhteisestä tunne-energiaa ja kääntyykö se positiiviseksi, voimaa antavaksi vai kääntyykö se toimintaa jarruttavaksi.

KTM Leena Masalin väitöstutkimus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa nostaa yhteisen tunne-energian aivan olennaiseksi tekijäksi jopa strategisessa tekemisessä. Hän muistuttaa, että vaikka meillä korostetaan järjen merkitystä, ihmisen toiminnassa tunteet näyttelevät tärkeää osaa. Tunteet seulovat asioita analyyttisempaan harkintaan, ja tämä pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin myös työyhteisöissä. :Erityisesti esimiehiltä vaaditaan kehittynyttä tunneälyä

Erityisesti esimiehiltä vaaditaan kehittynyttä tunneälyä
, jonka turvin kykenee tunnistamaan omat ja toisen tunteet, erittelemään niitä ja hallitsemaan omaa tunnemaailmaansa.

Hän korostaa, että muutokseen sopeutuminen ja uusien työtapojen kehittäminen vaativat työelämässä jatkuvaa yhdessä työstämistä. Tarvitaan sekä virallista että epävirallista kohtaamista. Erityisesti kasvokkain kohtaamisissa karttuu tunne-energiaa, joka antaa voimaa tekemiseen.

Tässä sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys. Yhteisöllisyyttä ja voimaannuttavaa tunne-energiaa tuottavat äänenpainoin, elein ja ilmein välitetty arvostus ja luottamus.

Vuorovaikutustaitoja voi oppia

Katariina Perkka-Jortikka painottaa, että suomalaiseen yleissivistykseen pitäisi kuulua myös tunteiden tunnistaminen ja tieto tunteiden ja niiden leviämisen dynamiikasta. Hän käyttää mielellään termiä vuorovaikutusosaaminen. Eli jos joku on taitava sosiaalisesti, tarkoittaa se sitä, että hän on jostain taitonsa oppinut: perheestä, kavereilta, koulusta tai jostain muusta ryhmästä. Kukaan ei ole tässä valmis, kaikilla on opittavaa ja kehitettävää vuorovaikutustaidoissaan koko elämänsä ajan.

Jokaisen olisi vähintäänkin tunnistettava oma vastuunsa vuorovaikutustilanteissa. Jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja siitä, ettei loukkaa muita. Mutta on tärkeää myös tunnistaa vallitseva energia- ja tunnetila, jossa asioita käsitellään.

Meillä sallitaan hirveän helposti se, että joku syö ryhmän energiaa kerrasta toiseen.

Meillä sallitaan hirveän helposti se, että joku syö ryhmän energiaa kerrasta toiseen
Kuka tahansa voi pilata tunnelman ja tehdä sen aina vain uudelleen ja uudelleen. Sen sijaan että mentäisiin eteenpäin, tyydytään siihen ettei tehdä sitten mitään kun kaikki eivät ole tyytyväisiä ja sanotaan, ettei ryhmä ole vielä valmis. Mutta se on osaamiskysymys, jos ei osaa käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa vastuuntuntoisesti

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös yhteiset pelisäännöt. Toiminnan tyssäämisen sijaan hedelmällisempää olisi antaa purnaajalle vaikkapa puoli tuntia aikaa, jolloin hän saisi purnata yksin muiden kuunnellessa, mutta ei yhtään enempää eikä missään muussa tilanteessa.

Negatiiviset tunteet eivät ole maailmanloppu

Myös harmistuksen saa näyttää, hyvät tunnetaidot eivät tarkoita tunteiden kätkemistä. Jos tilanne vaatii, saa myös suuttua, mutta se pitää perustella ja siitä pitää päästä yli. Suuttumalla osoittaa toisille, kuinka tärkeä kyseinen asia oli, ja kuinka sitoutunut on sen puolustamiseen.

Jos joutuu kohtaamaan paljon negatiivisia tunteita, on hyvin tärkeää että ne voi purkaa itsestään pois. Ihminen voi sairastua, jos tähän ei ole mahdollisuutta. Mutta negatiivisiin tunteisiin ei pidä jäädä piehtaroimaan, vaan ne pitäisi kohdata hallitusti. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmiö analysoidaan järjen avulla, myös sen tunne-energian puoli, ja tutkitaan yhdessä, mitä kaikkea siihen liittyy. Kun vaikeista asioista päästään eteenpäin, tulee tunne selviämisestä ja samalla oppii, että selviämme. Tämä vaikutus seuraa voimavarana mukana ja auttaa muidenkin ongelmien ylittämisessä.

Myös tappio koetaan meillä voimakkaasti, syyllisyys ja häpeän tunne ovat suomalaisissa yleisiä. Syyllistä etsitään itsestä tai olosuhteista sen sijaan, että todettaisiin myös tappioiden kuuluvan elämään. Tasapainoista ja onnistunutta elämää ei voi olla, jos ei joskus koe myös tappioita. Jos tappion tunteita ei tule, voi kysyä miten köyhää elämää on elänyt.

Artikkeli perustuu FT, organisaatiopsykologian asiantuntija Katriina Perkka-Jortikan ja kauppatieteiden maisteri Leena Masalinin haastatteluihin

Lue myös:
Sakke Pietilän vinkit hankalan ihmisen kohtaamiseen
Miltä tuntui olla ilkeä?
Kohtasin ilkeän ja selvisin

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.