Hyppää pääsisältöön

Vain tämä hetki. Ei tulevaisuutta.

Täynnä elämää - balladi Jyri Honkavaarasta. Rooleissa Tomi Alatalo ja Antti Laukkarinen.
Täynnä elämää - balladi Jyri Honkavaarasta. Rooleissa Tomi Alatalo ja Antti Laukkarinen. Kuva: © Mitro Härkönen täynnä elämää. circus maximus.

Koko-teatterin täpötäydessä katsomossa on hilpeä, odottava fiilis. Tuntuu, kuin olisi rokkiklubilla eikä teatterissa ensinkään. Yleisön joukossa näkyy irokeeseja, tatuointeja, mustaa nahkaa, vahvoja meikkejä. Lavalla on kaksi miestä farkuissa ja kulahtaneissa t-paidoissa. Lisäksi tarvitaan vain rummut, kitara ja mikrofoniteline, jossa roikkuu nahkarotsi. Ja keikalta tuntuu itse esityskin, nimeltään Täynnä elämää. Jyrki Pylväksen kirjoittama ja Perttu Leinosen ohjaama show kertoo Jyri Honkavaarasta (1960-1997), joka nousi 1970-luvun lopussa hetkeksi maineeseen Ratsia-yhtyeensä kanssa.

Tomi Alatalo. Kuvat Mitro Härkönen.

Sorina salissa hiljenee, kun miehet tarttuvat soittimiin, ja vetäisevät ensimmäisen biisin: ”Ne sanoo sä oot toivoton, mut sullon jotain mitä niil ei oo: tämä hetki ja tulevaisuus!”  Noissa sanoissa kiteytyy esityksen aihe ja sen herättämä päällimmäinen tunne: nuoruuden riemukas uho - jota leikkaa haikeus tuhlatusta elämästä, liian lyhyestä lennosta. Tulevaisuudesta, jota ei tullutkaan.

Tarina alkaa vuodesta 1976, Pihtiputaalta. Honkavaara on pikkykylän 16-vuotias Johnny Rotten, joka kulkee sonnustautuneena mustaan nahkatakkiin ja rautakaupasta ostettuun kettinkiin. Biisit nauhoitetaan kasetille kaverin iskän kelanauhurilla, kannet rustataan tussilla. Lehtijuttujen pohjalta kirjoitettu esitys kertoo Ratsian ja Honkavaaran tarinan niin kuin bändi- ja koulukaverit sekä muut läheiset sen näkivät. Näyttelijä-muusikot Tomi Alatalo ja Antti Laukkarinen esittävät kaikkia näitä vaihtuvia puhujia, ja tekevät sen rouheasti, vilpittömästi, konstailemattomalla punk-asenteella.

Käänne tapahtuu vuonna 1979, kun Ratsia voittaa Rockin SM-kisojen uuden aallon sarjan. Tehokkaassa sikermässä bändi kiitää Tavastialta Provinssirockiin ja Saapasjalkarockiin ja ties mihin pikku kinkereille. 185 keikkaa vuodessa. Yllätyn kun tajuan, että tunnen melkein kaikki kuultavat laulut: Lontoon skidit. Täältä tulee yö. Täynnä elämää. Yleisöstä aistii ilon, joka syntyy vanhojen biisien kuulemisesta. Tekee mieli kuulla lisää.

Antti Laukkarinen ja Tomi Alatalo. Kuva Mitro Härkönen.

Jo vuonna 1981 Ratsia hajoaa. Stoori jatkuu katkelmina, väläyksinä, sillä ne ovat ainoa mitä tiedetään. Jyri Honkavaara juuttuu versioimaan Kirkan Leijat-hittiä. Kukaan ei ymmärrä miksi. Hän perustaa uusia bändejä, mutta Ratsia-ajan suosioon ei ole paluuta. Esitys on täynnä musiikkia, joka vie sinne, missä päähenkilön mieli liikkuu. Honkavaara käyttää viinaa, huumeita ja lääkkeitä, hän katoaa maailmasta. Hän putoaa parvekkeelta sekavissa oloissa, sairastuu, lihoo, ei tunnista ystäviään. Soittokaverit ovat päässeet elämässään eteenpäin: yksi kerrallaan he kertovat, missä näkivät Honkavaaran viimeisen kerran. Halikossa huoltoasemalla, metrossa, baarin nurkassa. Katsoja saa kuvitella, mitä apeitten väläysten välillä tapahtuu.

Kerronnan keinoja on tässä esityksessä tasan kaksi: suora puhe, ja vielä suorempi soitto. Hetkittäin esitys pysähtyy jutusteluksi. Mutta esiintyjien innostus ja energia on vastustamatonta. Ja rosoinen kotikutoisuus on yhtä aiheen kanssa. Tämä on oli ensimmäinen teatteriesitys, jonka tahdissa olisin halunnut tanssia.


Circus Maximus: Täynnä elämää. Balladi Jyri Honkavaarasta.  Käsikirjoitus Jyrki Pylväs, ohjaus Perttu Leinonen. Valo- ja äänisuunnittelu Jere Kolehmainen. Rooleissa Tomi Alatalo ja Antti Laukkarinen. Ensi-ilta oli Koko-teatterissa Helsingissä 2.5.2014.

Esitys on kiertueella lokakuussa 2014. Aikataulut löytyvät osoitteesta http://taynnaelamaa.tumblr.com.

 

 

Penkkitaiteilija

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.