Hyppää pääsisältöön

Viikon sitaattivinkki: Hipsterin sumea logiikka ja hevonperse

Gwen Harlowin teos "Hipster heaven".
Gwen Harlowin teos "Hipster heaven". Kuva: Gwen Harlow gwen harlow

Keskustelu hyvinvointiyhteiskunnasta käy kiivaana. Niin kiivaana, että viime viikolla tämä keskustelu itsessään nousi laajan huomion keskipisteeseen.

Tiistaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen tuomitsi Helsingin Sanomien kolumnissaan Madventures-mies Riku Rantalan näkyvät tempaukset hyvinvointivaltion hyväksi. Rantalahan oli aiemmin arvostellut Lastenklinikan rahoitusmallia ja vienyt valtiolle muovipussillisen rahaa vapaaehtoisesti.

Apunen arvosteli Rantalaa naiiviksi, kun tämä luulee valtiota hyvää tarkoittavaksi instituutioksi. Hän otti esiin taloustieteen nobelistin James M. Buchananin, joka Apusen mukaan jo osoitti, että ”valtio on itsekäs ja juonikas”. Rantala oli päättelyssään tuominnut myös Laura Rädyn osinkokeinottelun, joka Apusen mukaan ei kuitenkaan liity yhteiskunnallisen itsekkyyden teemaan.

Paitsi tietysti hipsterin sumeassa logiikassa, jossa asenne tasoittaa aukot ajattelussa, niin kuin Apunen sivalsi. Seuraavaksi Rantala hahmotteli Apusta keskiviikkona Yle Puheen haastattelussa mm. näin:

Matti Apunen ei tiedä yrittämisestä hevonpersettä.

Keskustelu hyvinvointivaltiosta tuntui hiljenevän tähän. Syykin selvisi. Filosofian ja retoriikan tutkija Severi Hämäri eritteli blogissaan Apusen puheenvuoron puhki. Kiinnostavassa selvityksessä Hämäri kuvaa Apusen hipsteri-heittoa näin: Apunen käyttää ad hominen -loukkausta.

Nyt pitää kaivaa hyllystä Wikipedia ja kaivaa esiin hakusana ad hominem. Se on väittelyn muoto, jossa väittelijä viittaa vastapuolen piirteisiin, joilla ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta. Ad hominem määritellään usein argumentointivirheeksi.

Pitääkö Apusta nyt siis moittia argumentointivirheen käytöstä? Ehkä Rantalan hevonperse-kommentti riittää. Ja se, että keskustelu tärkeästä aiheesta muuttui keskustelijoiden keskinäiseksi haistatteluksi.

Severi Hämäri: Apunen argumentaatioanalyysissä

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri