Etätyöstä tuli arkea

Tekniikan kehitys ja hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yhä paremmin työn, joka ei ole paikkaan sidottu. Entistä useammalle työntekijälle tulevat käytännössä tutuiksi termit etätyö, e-työ ja hajautettu työ. Reportaaseissa 1990- ja 2000-luvuilta seurataan etätyöpisteen perustamista ja e-työläisten elämää sekä pohditaan pelastaako etätyö autioituvan maaseudun.

Etätyöstä on kohistu jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien, joilloin siitä haettiin Amerikassa vastausta työmatkaliikenteen vähentämiseen. Suomessa etätyöstä on puhuttu laajemmin internetin tulon myötä. Kotimaan katsauksessa vuodelta 1992 esiteltiin etätyön mahdollisuuksia.

Etätyön tekeminen Suomessa on seitsenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2008. Vuonna 2013 etätyötä teki satunnaisesti jo 28 % palkansaajista.

Etätyön hyötyinä nähdään muun muassa työn joustavuuden lisääntyminen työrauhan ja keskittymiskyvyn parantuminen ja säästöt työmatkoissa. Haasteina puolestaan ovat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, eristyneisyys ja etäjohtamisen vaikeudet.

Pallo Hallussa -ohjelmassa (2004) testattiin, miten etätyöpisteen perustaminen kotiin sujuu ja mitä asioita etätyöntekijän tulisi ottaa huomioon. Hitaat ADSL-yhteydet ja nettioperaattoreiden ruuhkaiset asiakaspalvelut hidastivat alkuunpääsyä. Kun etäkonttori oli vihdoin saatu kuntoon toimittaja Juho Lehto demonstroi etätyön vapautta loikoilemalla välillä kylvyssä ja tekemällä töitä paidatta.

Suomessa etätyöstä on kaavailtu myös maaseudun pelastajaa, mutta kehitys ei ole ollut yhtä nopeaa kuin kuviteltiin. Kotimaan kasvot -ohjelmassa vuodelta 2003 käydään läpi uusimpia tutkimustuloksia etätyöstä sekä esitellään maaseudulla etätyötä tekeviä ihmisiä.

Katso myös

• Onko työllä tulevaisuutta?
• Palkkatyö määrittelee ihmisiä ja yhteiskuntia
• Alaistaidoilla työviihtyvyyttä
• Ihmisen työ
• Suomalainen työ
• Etätyö (fi.wikipedia.org)
• Etätyöpäivä-sivusto (etatyopaiva.fi)