Hyppää pääsisältöön

Jääkiekkotuomari Unto Wiitalan epäkiitollinenkin osa

Julkaistu . Päivitetty

Tämä on tarina entisestä huippumaalivahdista, sittemmin arvostetusta raitapaidasta nimeltä Unto Wiitala. Miltä tuomarista tuntuu, kun katsomosta huudellaan herjoja? Entäpä miten jääkiekon erotuomaritoiminta oli kehittynyt vuoden 1974 MM-kisoihin mennessä?

Wiitala torjui Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtina viidet maailmanmestaruuskisat ja yhdet olympialaiset. Pelaajauran jälkeen hän siirtyi erotuomariksi ja vuonna 1974 Wiitala tuomitsi jo tuomariuransa viidennen kansainvälisen turnauksen. MM-kisat järjestettiin Helsingissä ja Ylen urheilutoimitus pääsi haastattelemaan Wiitalaa turnauksen aikana.

Erotuomarin osa on kautta lajin historian ollut epäkiitollinen. Maaotteluissa on varmaa, että toinen puoli katsojista vähintäänkin kyseenalaistaa tuomioita. Wiitala kuitenkin toteaa, ettei kentällä tuomitessaan juurikaan huomioi katsomoista kaikuvia solvauksia.

Erotuomarit pidettiin MM-turnauksen aikana varsin eristettyinä, jottei kukaan vain pystyisi vaikuttamaan tuomareiden päätöksiin. Vuonna 1974 jääkiekko-otteluissa oli kentällä samanaikaisesti kaksi erotuomaria, puhetta siirtymisestä kolmen tuomarin järjestelmään myös Euroopassa oli kuitenkin jo olemassa.

Kenttäpelaajien ja erotuomareiden väleistä entinen maalivahti ei myöskään halua tehdä suurempaa numeroa: "Yhdessä me matkustamme ja syömme ja juomme kahvit ja puidaan yhteisiä asioita. Samassa harrastuksessa me olemme mukana."

Wiitalan tuomarinura kesti lopulta viisitoista vuotta ja hänet valittiin SM-sarjan parhaaksi erotuomariksi neljä kertaa. Suomen jääkiekkomuseo aateloi Wiitalan vuonna 1985 Suomen seitsemänneksitoista jääkiekkoleijonaksi ja hänen mukaansa on nimetty jääkiekon SM-liigan parhaan tuomarin palkinto. Wiitala on myös ensimmäinen suomalainen erotuomari, joka on nimetty kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fame -galleriaan.

Teksti: Ville Matilainen
Lähteitä: Suomen Jääkiekkomuseo

Katso myös

Kommentit

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008.

    “Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa” – PMMP nousi kymmenvuotisen uransa aikana sukupolvikokemukseksi

    Yhtyeen jälki Suomen populaarikulttuuriin oli merkittävä.

    "Helvetin hyvin menee!" huusi PMMP Rusketusraidat -hitissään 2003 ja hyvinhän kokoonpanon taival kokonaisuudessaan sujui. Yhtye ampaisi parissa vuodessa kotimaan kovimpien yhtyeiden joukkoon ahkeralla keikkailullaan ja täsmäiskuhiteillään. Monesti palkittu PMMP on myynyt urallaan liki 400 000 albumia. Elävä arkisto kokosi yhtyeen live-esiintymisiä, haastatteluita sekä musiikkivideoita vuosien varrelta.

    Kommentteja 2
  • Robert Plant Helsingissä 1990-luvulla.

    Kuinka heittää TV oikeaoppisesti ikkunasta, Robert Plant?

    Rokkilaulajan haastattelu 2001 ja musiikkivideo Kashmir.

    Led Zeppelin -rockyhtyeen laulajana 1960–70-luvuilla muistettu Plant esiintyi Porin Jazzeilla uuden yhtyeensä kanssa vuonna 2001. Ajankohtaisen kakkosen Petri Ahoniemi haastatteli rokkaria ja uteli tältä legendaarisen rockbändin mahdollisesta paluusta.

  • Juice Leskinen vedenneitona Lauantai-illan huumaa -sarjassa 1991

    Juice Leskinen vedenneitona

    Lauantai-illan huumaa -sarjassa tiputettiin ihmisiä veteen.

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä.

  • Jakon betonilla on toimitusvaikeuksia.

    Kummeli: Jankon betoni

    Jankon betonilla on pieniä toimitusvaikeuksia.

    Jankon betonilla on pieniä toimitusvaikeuksia. Yrityksen johtaja pyrkii kuitenkin suhtautumaan tilanteeseen kaikella "tyyneydellä".

    Kommentteja 8

Aiheeseen liittyvää

2018

2015

  • Lasse Oksanen jäällä ottelussa Lahden Kiekkoreipasta vastaan 1981.

    Mailataituri Lasse Oksanen oli kiekkomies parhaasta päästä

    Mailataikurin mietteitä uran toiseksi viimeiseltä kaudelta.

    Henkilökuvassa vuodelta 1981 seurataan Lasse ”Oka” Oksasen otteita tämän pelaajauran toiseksi viimeisellä kaudella. Suomessa aina vain Tampereen Ilvestä edustanut Oksanen oli tuolloin 38-vuotias, joukkueensa kapteeni ja jääkiekon SM-liigan vanhin pelaaja.

    Kommentteja 1
  • Juhani Tammisen luistimet ja ohjelman esittelyteksti

    Jääkiekon alkeet à la Tami Tamminen ja Tinke Lahtinen

    Huippukiekkoilijat esittelivät jääkiekkoilijan perustaidot.

    Juhani "Tami" Tammisen ja Timo "Tinke" Lahtisen suunnittelema ja toteuttama opetusohjelma vuodelta 1974. Huippukiekkoilijat esittelivät katsojille jääkiekkoilijan perustaidot.

Relaterade artiklar

2019

2017

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto