Hyppää pääsisältöön

Jääkiekkotuomari Unto Wiitalan epäkiitollinenkin osa

Julkaistu . Päivitetty

Tämä on tarina entisestä huippumaalivahdista, sittemmin arvostetusta raitapaidasta nimeltä Unto Wiitala. Miltä tuomarista tuntuu, kun katsomosta huudellaan herjoja? Entäpä miten jääkiekon erotuomaritoiminta oli kehittynyt vuoden 1974 MM-kisoihin mennessä?

Wiitala torjui Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtina viidet maailmanmestaruuskisat ja yhdet olympialaiset. Pelaajauran jälkeen hän siirtyi erotuomariksi ja vuonna 1974 Wiitala tuomitsi jo tuomariuransa viidennen kansainvälisen turnauksen. MM-kisat järjestettiin Helsingissä ja Ylen urheilutoimitus pääsi haastattelemaan Wiitalaa turnauksen aikana.

Erotuomarin osa on kautta lajin historian ollut epäkiitollinen. Maaotteluissa on varmaa, että toinen puoli katsojista vähintäänkin kyseenalaistaa tuomioita. Wiitala kuitenkin toteaa, ettei kentällä tuomitessaan juurikaan huomioi katsomoista kaikuvia solvauksia.

Erotuomarit pidettiin MM-turnauksen aikana varsin eristettyinä, jottei kukaan vain pystyisi vaikuttamaan tuomareiden päätöksiin. Vuonna 1974 jääkiekko-otteluissa oli kentällä samanaikaisesti kaksi erotuomaria, puhetta siirtymisestä kolmen tuomarin järjestelmään myös Euroopassa oli kuitenkin jo olemassa.

Kenttäpelaajien ja erotuomareiden väleistä entinen maalivahti ei myöskään halua tehdä suurempaa numeroa: "Yhdessä me matkustamme ja syömme ja juomme kahvit ja puidaan yhteisiä asioita. Samassa harrastuksessa me olemme mukana."

Wiitalan tuomarinura kesti lopulta viisitoista vuotta ja hänet valittiin SM-sarjan parhaaksi erotuomariksi neljä kertaa. Suomen jääkiekkomuseo aateloi Wiitalan vuonna 1985 Suomen seitsemänneksitoista jääkiekkoleijonaksi ja hänen mukaansa on nimetty jääkiekon SM-liigan parhaan tuomarin palkinto. Wiitala on myös ensimmäinen suomalainen erotuomari, joka on nimetty kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fame -galleriaan.

Teksti: Ville Matilainen
Lähteitä: Suomen Jääkiekkomuseo

Katso myös

Kommentit

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Diplomaatti Tapani Brotherus kotonaan Helsingissä 29.3.2019. Brotherus pelasti vaimonsa Lysan kera n. 2000 chileläistä Chilessä sotilasvallankaappauksen aikan 1973.

    Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973).

    Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Chileläismies tupakoi lehtikioskin edessä (1971).

    Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

Aiheeseen liittyvää

2018

2017

2015

  • Lasse Oksanen jäällä ottelussa Lahden Kiekkoreipasta vastaan 1981.

    Mailataituri Lasse Oksanen oli kiekkomies parhaasta päästä

    Mailataikurin mietteitä uran toiseksi viimeiseltä kaudelta.

    Henkilökuvassa vuodelta 1981 seurataan Lasse ”Oka” Oksasen otteita tämän pelaajauran toiseksi viimeisellä kaudella. Suomessa aina vain Tampereen Ilvestä edustanut Oksanen oli tuolloin 38-vuotias, joukkueensa kapteeni ja jääkiekon SM-liigan vanhin pelaaja.

    Kommentteja 1

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto