Jääkiekkotuomari Unto Wiitalan epäkiitollinenkin osa

Julkaistu 17.09.2014 - 16:03. Päivitetty 05.02.2019 - 12:45

Tämä on tarina entisestä huippumaalivahdista, sittemmin arvostetusta raitapaidasta nimeltä Unto Wiitala. Miltä tuomarista tuntuu, kun katsomosta huudellaan herjoja? Entäpä miten jääkiekon erotuomaritoiminta oli kehittynyt vuoden 1974 MM-kisoihin mennessä?

Wiitala torjui Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtina viidet maailmanmestaruuskisat ja yhdet olympialaiset. Pelaajauran jälkeen hän siirtyi erotuomariksi ja vuonna 1974 Wiitala tuomitsi jo tuomariuransa viidennen kansainvälisen turnauksen. MM-kisat järjestettiin Helsingissä ja Ylen urheilutoimitus pääsi haastattelemaan Wiitalaa turnauksen aikana.

Erotuomarin osa on kautta lajin historian ollut epäkiitollinen. Maaotteluissa on varmaa, että toinen puoli katsojista vähintäänkin kyseenalaistaa tuomioita. Wiitala kuitenkin toteaa, ettei kentällä tuomitessaan juurikaan huomioi katsomoista kaikuvia solvauksia.

Erotuomarit pidettiin MM-turnauksen aikana varsin eristettyinä, jottei kukaan vain pystyisi vaikuttamaan tuomareiden päätöksiin. Vuonna 1974 jääkiekko-otteluissa oli kentällä samanaikaisesti kaksi erotuomaria, puhetta siirtymisestä kolmen tuomarin järjestelmään myös Euroopassa oli kuitenkin jo olemassa.

Kenttäpelaajien ja erotuomareiden väleistä entinen maalivahti ei myöskään halua tehdä suurempaa numeroa: "Yhdessä me matkustamme ja syömme ja juomme kahvit ja puidaan yhteisiä asioita. Samassa harrastuksessa me olemme mukana."

Wiitalan tuomarinura kesti lopulta viisitoista vuotta ja hänet valittiin SM-sarjan parhaaksi erotuomariksi neljä kertaa. Suomen jääkiekkomuseo aateloi Wiitalan vuonna 1985 Suomen seitsemänneksitoista jääkiekkoleijonaksi ja hänen mukaansa on nimetty jääkiekon SM-liigan parhaan tuomarin palkinto. Wiitala on myös ensimmäinen suomalainen erotuomari, joka on nimetty kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fame -galleriaan.

Teksti: Ville Matilainen
Lähteitä: Suomen Jääkiekkomuseo