Hyppää pääsisältöön

Jääkiekkotuomari Unto Wiitalan epäkiitollinenkin osa

Tämä on tarina entisestä huippumaalivahdista, sittemmin arvostetusta raitapaidasta nimeltä Unto Wiitala. Miltä tuomarista tuntuu, kun katsomosta huudellaan herjoja? Entäpä miten jääkiekon erotuomaritoiminta oli kehittynyt vuoden 1974 MM-kisoihin mennessä?

Wiitala torjui Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtina viidet maailmanmestaruuskisat ja yhdet olympialaiset. Pelaajauran jälkeen hän siirtyi erotuomariksi ja vuonna 1974 Wiitala tuomitsi jo tuomariuransa viidennen kansainvälisen turnauksen. MM-kisat järjestettiin Helsingissä ja Ylen urheilutoimitus pääsi haastattelemaan Wiitalaa turnauksen aikana.

Erotuomarin osa on kautta lajin historian ollut epäkiitollinen. Maaotteluissa on varmaa, että toinen puoli katsojista vähintäänkin kyseenalaistaa tuomioita. Wiitala kuitenkin toteaa, ettei kentällä tuomitessaan juurikaan huomioi katsomoista kaikuvia solvauksia.

Erotuomarit pidettiin MM-turnauksen aikana varsin eristettyinä, jottei kukaan vain pystyisi vaikuttamaan tuomareiden päätöksiin. Vuonna 1974 jääkiekko-otteluissa oli kentällä samanaikaisesti kaksi erotuomaria, puhetta siirtymisestä kolmen tuomarin järjestelmään myös Euroopassa oli kuitenkin jo olemassa.

Kenttäpelaajien ja erotuomareiden väleistä entinen maalivahti ei myöskään halua tehdä suurempaa numeroa: "Yhdessä me matkustamme ja syömme ja juomme kahvit ja puidaan yhteisiä asioita. Samassa harrastuksessa me olemme mukana."

Wiitalan tuomarinura kesti lopulta viisitoista vuotta ja hänet valittiin SM-sarjan parhaaksi erotuomariksi neljä kertaa. Suomen jääkiekkomuseo aateloi Wiitalan vuonna 1985 Suomen seitsemänneksitoista jääkiekkoleijonaksi ja hänen mukaansa on nimetty jääkiekon SM-liigan parhaan tuomarin palkinto. Wiitala on myös ensimmäinen suomalainen erotuomari, joka on nimetty kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fame -galleriaan.

Teksti: Ville Matilainen
Lähteitä: Suomen Jääkiekkomuseo

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto