Hyppää pääsisältöön

Outolampi - vanhan kaivostoiminnan punaiset kasvot

Karmeusmatkailija tutustuu Outolampeen
Karmeusmatkailija tutustuu Outolampeen Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen outokumpu

Outokummun historiallisessa kaivoskaupungissa sijaitsee Outolampi. Yle Tieteen karmeimman paikan äänestyksessä tämä kaivostoiminnan jätteistä vuosikymmenien aikana saastunut vesistö nousi Suomen toiseksi karmeimmaksi paikaksi. Mikä tämä lampi oikein on? Olisiko toimittajan pitänyt ottaa uikkarit mukaan?

Mitä ihmettä vesistölle voi tapahtua kahdeksan vuosikymmenen aikana, että jäljet näkyvät vieläkin – ja näkyvät hamaan tulevaisuuteen?

Minulla on kaksi paksua historiakirjaa Outokummusta, joista yritän löytää mainintoja Outolammesta.

Paikkakunnalla toimi pääosin kuparia tuottava maanalainen luohos vuodesta 1912 vuoteen 1989 saakka. Kaivos oli jonkin aikaa Euroopan suurin kuparikaivos. Lähes 80 vuotta jatkunut toiminta tuotti aikoinaan paljon ympäristöongelmia varsinkin vesistöille. Alueella on edelleen havaittavissa raskasmetalleja, ja vesi on edelleen epätavallisen hapanta varsinkin Outolammessa. Myös lähistöllä oleva Sysmäjärvi on saanut osansa kaivostoiminnan kuormituksesta kalakuolemineen.

Kaivostoiminnan jälkiä on kuitenkin piilotettu: osa kaivosalueen rakennuksista on purettu, ja kaivosmaisemaa on maisemoitu puiden peittoon.

Keretin vanha kaivos Outokummussa.
Keretin vanha kaivos. Kaikki muut rakennukset on purettu paitsi korkea torni. Keretin vanha kaivos Outokummussa. Kuva: Kansallismuseon kokoelma outokumpu

Paikalla on kuuleman mukaan myös golfkenttä. Pitäisiköhän mennä puttailemaan?

Soitan Outokummun kaupungin ympäristösuojelusihteerille. Kysyn häneltä Outolammesta. Tuukka Tuominen vaikuttaa hämmentyneeltä.

- Mikä lampi? Odotas, nyt täytyy katsoa kartasta.

Epäilys hiipii mieleen.

Eikö Outolampi olekaan niin outo, jos nimeä ei tunnisteta paikkakunnalla? Ovatko ihmiset äänestäneet Outolampea tyhjän tähden? Saan kuitenkin selityksen.

- Jaa, olen minä tuolla käynyt.

Tuominen on aloittanut työt vasta muutama kuukausi sitten.

Totuus tarua kummallisempi?

Auto nousee korkealle, metsittyneelle kummulle ja nousemme autosta. Vieressä aukeaa näkymä koko matkan syyhyn - Outolampeen. Vesi on vahvan punaruskeaa, ja muutaman hehtaarin kokoinen lampi näyttää jännittävältä.

Täytyy sanoa, etten odottanut maisemalta suurta dramaattisuutta. Paikka ylittää odotukseni: lampi ei todellakaan näytä luonnontilaiselta – edes kaukaa.

Koko lampea ei nykyisellään olisi, jollei täällä olisi ollut kaivostoimintaa, kertoo Tuominen.

- Outolampi on täysin keinotekoinen, hän tiivistää.

Luonnontilainen lampi on viimeksi ollut vuosikymmeniä sitten, lapsuutensa vieressä asuneen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ismo Björnin mukaan.

Aikoinaan puhdasvetisen Outolammen alueelle perustettiin kaivostoiminnan jätteen varastointipaikka: rikastushiekka-alue. Metallia saadaan, kun se erotetaan malmista kaivosprosesseissa. Sivutuotteeksi jää rikastushiekkaa, joka on Outokummun tapauksessa dumpattu muun muuassa viereiseen lampeen.

Lampeen ja sen lähialueelle vietiin 4,3 miljoonasta tonnia kaivoksen jätteitä vuosina 1928-1954. Björn kertoo, että Outolampi on hävinnyt välillä kokonaan kartasta vanhan lammen täyttyessä rikastushiekalla.

Maailma kuitenkin kehittyy - niin metallinerotusprosessitkin.

Kaivosprosessien tehostuessa huomattiin, että rikastushiekkaa voisi hyödyntää uusiksi. Nykyinen outo lammikko syntyi, kun rikastushiekkaa kärrättiin pois 60-80 -luvuilla 3,6 miljoonaa tonnia. Björn kertoo, että samalla lampi siirtyi 200 metriä.

Uudelleen rikastettu jätehiekka on kärrätty muutaman kilometrin päähän toiselle rikastushiekka-alueelle. Toinen rikastushiekka-alue? Tieto yllättää. Kuinka laajalle kaivostoiminta onkaan ulottunut Outokummussa? Koko kaupunki on saanut nimensä Outokummun kaivoksesta, sillä se on rakentunut kaivoksen ja sen toiminnan ympärille. Nykyään paikkakunnalla on vain talkin rikastustoimintaa, mutta Tuomisen mukaan varsinaisen kaivostoiminnan jatkumistakaan ei ole pidetty täysin mahdottomana.

Finn Nickel Oy on suunnitteli ennen konkurssiaan vuonna 2009 kaivostoiminnan aloittamista Outokummussa Keretin vanhalla kaivosalueella sijaitsevan Hautalammen malmin hyödyntämiseksi. Tämän jälkeen Vulcan Hautalampi Oy on ollut kiinnostunut malmiosta, mutta projektilla ei ole aikataulua.

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Björn Soldanin kuvaama taltiointi kuparikaivoksen työstä vuonna 1933.

Lenkkeilyä kaivostoiminnan jälkien seassa

Koko paikkakuntaa leimaa erikoisen värinen, punertavankellertävä maa.

Kaivostoiminnasta löytyy jälkiä ympäri Outokummun kaupunkia, sillä paikkakunnalta löytyy kolme vanhaa kuparikaivosaluetta. Kaksi kaivostornia on jätetty muistuttamaan menneisyydestä: toinen kaupungin keskustaan ja toinen golfkentän kupeeseen. Kaikki rakennelmat liittyvät samaan kupariesiintymään, joka on noin neljän kilometrin mittainen. Kaivaukset liikkuivat malmiesiintymän mukana aina uuteen sijaintiin.

Outokummun kaivostoiminta ei herätä paikallisissa kovinkaan suuria tunteita - ei enää. Paikkakuntalaiset kävivät taistelua kaivosyhtiötä vastaan ympäristöongelmien vuoksi 1960 -luvulla pinta- ja pohjavesien saastumisen aikaan. Nykyään Outolampikaan ei herätä vastustusta. Lammikko on osa kaupunkilaisten vapaa-ajan virkistysmah: vieressä kulkee lenkkipolku. Tuominen ei ympäristösuojelusihteerin arkityössään ole törmännyt paikkakuntalaisten ihmettelyihin Outolammesta.

Eniten paikallisia näyttävät häiritsevän vanhan kaivostornin liepeillä viihtyvät korpit, jotka varastelevat golfpalloja viereiseltä golfkentältä.

Osa vanhasta rikastehiekka-alueesta on maisemoitu ja muutettu golfkentäksi 90-luvulla. Taustalla häälyy yksinäinen, rakennusuojelulailla suojeltu kaivostorni. Näkymä on jollain tasolla absurdi.

Tuleeko paikkakunnalla ongelmia kaivosmenneisyyden vuoksi vaikkapa rakennusprojektien yhteydessä?

Outokummun kaupungin rakennustarkastaja Matti Mustonen toteaa, että Outokummusta löytyy eksoottisia lukuja metallipitoisuuksista. Niissä ei ole hänen mukaansa mitään ihmeellistä, sillä ollaanhan sentään Outokummussa. Outokummun maaperässä on jo luontaisesti tavallista enemmän raskasmetalleja metalliesiintymien vuoksi. Pohjavedenkään saastumisesta ei tarvitse huolehtia – se on saastunut jo vuosikymmeniä sitten, 1950-luvulla.

Outokummussa on osattu muuttaa kaivostoimintaa turismiksi jo 60-luvulta lähtien, jolloin vanha kaivostorni Outokummun keskustassa avattiin yleisölle näköalapaikaksi. Nykyään kaupungin vanhin kaivosalue on täysimittainen turistikohde kiertoajeluineen, vanhoine kaivoskuiluineen ja lasten leikkialueineen.

Karmea vai ei?

Onko Outolampi karmea, Tuukka Tuominen? Ei, sillä hänen mukaansa päättyneen kaivostoiminnan jälkiä löytyy samalta paikkakunnalta muualtakin.

Koko lapsuutensa vieressä asunut Ismo Björn on samaa mieltä lammen karmeudesta.

- Paikkahan on valtavan kiehtova ja monipuolinen. Rumuuteen liittyy usein kauneuttakin: Outolampi on ihmisen muokkaama maisema.

Lampi on tehty maisemaan tarkoituksella 1980-luvulla, kun aluetta ja sen maisemointia suunniteltiin. Björnin mukaan paikalle suunniteltiin puistomaista maisemaa: rikastushiekan kaivamisen jättämä kuoppa jätettiin paikalle tarkoituksella maisemaelementiksi.

Outolammen rantanäkymä. Maisemaa ihastelee ympäristösuojelusihteeri Tuukka Tuominen.
Klikkaa panoraamaa, niin se avautuu.

Outolampi ei ole tällä hetkellä missään seurannassa. Todellako, sillä se näyttää melko hurjalta punaruskeine vesineen ja upottavine punaisine rantoineen? Outolammen vettä ei käytetä mihinkään eikä näytteeotolle täten ole ollut tarvetta Tuomisen mukaan.

- Periaatteessahan tuo Outolammen vesi voisi olla melko puhdasta ainakin bakteeritasolla - nehän eivät viihdy happamissa vedessä. Uimavesi voisi olla siis loistavan laatuista ainakin siinä mielessä, ei löyty koleja eikä kokkeja.

Olisikohan pitänyt ottaa uimapuku mukaan. Voisiko sinne siis mennä uimaan?

- No ei. Käyttövedeksikään en suosittelisi lammen vettä. On Outokummussa viihtyisämpiäkin uimarantoja.

Kukaan ei siis tarkalleen tiedä, mitä aineita lammessa lymyää.

Outolammen rantaan mentäessä maisema tarkentuu eikä näytä enää niin harmittomalta kuin ylempää. Ranta on punainen, ja vesi on paikoitellen vihreää ja sinistä. Vihreä väri ei ole levää, vaikka se siltä nopeasti katsottuna näyttää. Näyttää metallilta.

Outokummun Outolammen ranta on täynnä eksoottisia värejä.
Outolammen omituista rantaa metallijäämäsine vesineen Outokummun Outolammen ranta on täynnä eksoottisia värejä. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen punainen ranta

Täälläkö ei ole mitään kylttejä varoittamassa Outolammesta? Paikalliset toisaalta varmasti tietävät olla käyttämättä vettä. Ranta ei näytä lainkaan houkuttelevalta.

- Onhan tämä tällainen paikallinen erikoisuus, Tuominen vitsailee.

Outolampi on ollut nykyistä isompi. Kaivostoiminnan loppuessa louhostunneleiden annettiin täyttyä vedellä. Lammikko on vuotanut viime vuosina vanhan kaivostunnelin sisään. Sieltä likavesi ohjataan edelleen puhdistettavaksi, joten Outolampi puhdistuu – pikkuhiljaa.

Onko vuosikymmenien päästä jäljellä enää pieni lätäkkö, jos sitäkään?

Lammen kuivuessa rannalta paljastuu yhä enemmän vanhaa rikastushiekkaa. Punaiselta rannalta löytyy paikallisten alkuasukkaiden rakentama lautta, kaljakeissin kääreet ja sekalaista roskaa. Kengät uppoavat punaiseen liejuun.

Miksi lampi on saanut olla tässä vuosikymmeniä?

- Lammella on tehtävä: se estää rautasulfidien hapettumista, Tuominen perustelee.

Björnin mukaan lampi myös sitoo rikastushiekan, ettei se pääse pölyämään kaupunkilaisten keuhkoihin.

Kaiken kukkuraksi Outolammen kunnostaminen saattaisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä - ruoppaus saisi pahimmassa tapauksessa raskasmetallikertymät liikkeelle ympäristöön. Tuomisen mukaan jätemaamassa täytyisi joka tapauksessa varastoida jonnekin - mikä olisi nykyistä parempi paikka?

Outolampi on eristetty muista vesistöistä purkuväylät tukkimalla, joten mahdollisten epäpuhtauksien ei pitäisi olla mahdollista levitä yhtään minnekään. Paitsi mahdollisesti pohjaveteen, mutta nehän olivat jo saastuneet. Joten ei huolta.

Outolampi saa jatkaa outoa eloaan – kaivostoiminnan muistona. Vai onko lampi vaarassa hävitä taas kartalta? Björnin mukaan on olemassa mahdollisuus, että Outolammen alueelle varastoitu rikastushiekka saatetaan rikastaa toisen kerran, jos kaivostoiminta lähtee liikkeelle taas kerran.

Silloin lammen tilalle jää kuoppa.

Miltä lampi ja koko rikastushiekka-alue näyttäisi, jos kaivostoimintaa ei olisi ollut? Sormia napsauttamalla mielikuvamatkalle?

- Voisi kuvitella että tässä voisi olla peltoa. Tai metsää, Tuominen miettii.

Vieressä ei välttämättä olisi Outokumpu-nimistä kaupunkiakaan.

Korjaus 18.09.2014 Kello 15.58. Keretin torni ei ole museoviraston suojelema, vaan ympäristöhallinnon rakennussuojelulain nojalla suojelema rakennus.

Artikkeli on toinen osa Yle Tieteen Suomen karmeimmista paikoista tehdyistä artikkelisarjasta. Lue sarjan edellinen juttu Suomen kolmanneksi karmeimmasta paikasta, Vantaan Korsosta, ja sarjan viimeinen juttu Sotkamon Pysäyttävästä Talvivaarasta linkeistä.

Muokattu 14.11.2016: Korjattu EA-upotus

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.