- Kengät on aika ratkaiseva ja vaatteet. Ne vaikuttavat olemiseen: ryhtiin ja liikkumiseen, Helena Rängman kuvailee roolihahmon rakentamista.
Kun pitkä, siro ja kaunis Marika pyyhältää kohtaukseen, on jälleen kerran tiukka, raivoisa tai yltiöpäisen innoissaan, on vaikea nähdä ihmistä roolihahmon takaa. Onko Helena oikeasti kuin Marika? Ajatuskin naurattaa näyttelijää: - Sehän ei laita ruokaa, ei siivoa, sotkee vaan. Minä olen tämmöinen käsillä näprääjä, leipomista ja ruuanlaittoa harrastava Helena kuvailee.
Musiikkiluokat ja -opistot kolunnut Sibelius-lukion kasvatti löysi tanssin vasta lukiossa. - En mahtunut koulun orkesteriin tai kuoroon, mutta halusin opiskella taideaineita. Lukujärjestyksessä olikin sitten joka iltapäivä nykytanssia, sambaa, klassista tai kansantansseja, Helena luettelee. Nykyään repertuaariin kuuluu myös irlantilainen tanssi. Tanssi- ja musiikkipainotteisessa koulussa kokenut kuorolaulaja tutustui ensi kerran myös yksinlauluun, ja nyt Helenalla on taskussaan tuore muusikon ammattitutkinto klassisesta laulusta.
Helena harrastaa edelleen tanssia, laulua ja soittoa ja tarvitsee taitojaan myös työssään. Siksi rajanveto harrastamisen ja työn välillä onkin vaikeaa. - Aiemmin ajattelin, että harrastuksia ovat ne jutut, joista en saa palkkaa, mutta ei se ihan niinkään mene, Helena pohtii ja kuvailee viimeisintä - palkatonta - kotoiluharrastustaan: - Villivihannekset! Vuohenputki ja voikukka ovat jo niin vähissä tontilta, että pitää varmaan mennä soittamaan naapurin ovikelloa!
