Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää ja kirjainten historian ABC

Aakkosia.
Aakkosia. Kuva: Susanne Nilsson aakkonen

Moni meistä tuijottaa päivittäin jonkin sortin tietokoneen näppäimistöä, jossa päällimmäisenä ovat numerot yhdestä nollaan. Niitä sanotaan arabialaisiksi numeroiksi, koska meille eurooppalaisille ne lainattiin arabeilta.

Arabialaisessa perinteessä näitä numeroita taas nimitetään intialaisiksi numeroiksi, koska arabit lainasivat ne intialaisilta, jotka numerojärjestelmän aikoinaan keksivät. Numerot 1-9 keksittiin jo 400 eaa ja noin vuonna 500 matemaatikko Aryabhata otti käyttöön nollaa merkitsevän merkin. Tätä aiemminkin nollan idea oli tunnettu, mutta mm. Aristoteles piti sen merkitsemistä turhana, koska se ei ole mitään. Nollan keksimisen lisäksi Aryabhata muuten keksi, että aurinkokunta ei pyöri Maan vaan auringon ympäri. Meillä lännessä tämän oivaltamiseen vaadittiin tuhat vuotta kauemman.

Arabialaisessa kirjoitustavassa numeroille on useita erinäköisiä kirjoitustapoja, jotka kaikki ovat aivan eri näköiset kuin meillä ja myös intialaiset tavat kirjoittaa numeroita ovat erilaisia kuin muualla. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin numeroiden idea, joka on nerokas. Nehän eivät ole niin kuin kirjaimet, joilla muodostetaan sanoja eri kielille, vaan numerot ovat joka kielellä samat, ne eivät ole kieleen sidottuja. Numerot ovat siis kuvakieltä, vähän niin kuin liikennemerkit.

Näppäimistöllä numeroiden alapuolella sijaitsevat sitten kirjaimet, joiden historia taas on ihan oma tarinansa. Tämän tarinan kertoo meille seuraavassa Helsingin yliopiston seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen. Samalla selviää, mitä A-kirjaimella on alunperin kuvattu, miksi meidän pitä rakastaa veroja ja mihin hävisi viikinkien riimukirjoitus. Tästä lähtee siis kirjainten historian ABC, olkaa hyvä!
Elokuu 2011.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri