Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Tuiki tuiki

Tähtiä taivaalla. Kuva otettu Tharin autiomaalla.
Tähtiä taivaalla. Kuva otettu Tharin autiomaalla. Kuva: Tomi Eklund tähti

Yhä nykyäänkin tähtitiede – yksi vanhimmista tieteistä – tuottaa säännöllisesti uutisia, joita jopa niinkin epätieteelliset julkaisut kuin iltapäivälehdet julkaisevat innoissaan. Samaan aikaan kun yhä harvempi kaupunkilainen pääsee tähtitaivasta itse ihastelemaan, tieteenalan mittarit ovat kehittyneet niin tarkoiksi, että voimme saada tietoa miljoonien kilometrien päässä kimmeltäviä tähtiä kiertävien planeettojen ilmakehän koostumuksesta.

Tähtitaivaassa kiinnostavat yhä samat asiat kuin ammoisina aikoina: sen tuntemattomuus, sen mittaamattomuus ja tietenkin katastrofit. Iltapäivälehdistö on vain moderni tapa levittää pelkoa maailmanlopusta tai pienemmästä uhasta, kuten nyt maahan syöksyvästä bussinkokoisesta NASAn satelliitista, joka näinä päivinä on törmännyt ilmakehään jossain Tyynen Valtameren yllä. Mutta aivan yhtä suurta kauhua kansat ovat kokeneet kautta vuosituhansien pyrstötähtien, auringonpimennysten ja supernovien ilmestyttyä taivaalle ennakoimaan kaiken tuhoutumista. Nyt maahan putoava Upper Atmosphere Research Satellite eli UARS-satelliitti liittyy maailmanlopun maalailuihin sikälikin, että se laukaistiin taivaalle vuonna 1991 tutkimaan yläilmakehän otsonikerroksen muutoksia. Otsonikadosta oli tullut maailmanlaajuinen uhka vuonna 1985, kun havaittiin, että otsonikerros Etelämantereen yllä oli ohentunut vuosikymmenessä lähes puoleen.

UARS:n törmääminen ilmakehään ei näy Suomeen, mutta radoillaan kiertäviä satelliitteja saattaa tähtikirkkaana iltana nähdä taivaalla lentämässä paikallaan pysyvien tähtien joukossa kymmenittäin. Näiden keinotekoisten ”tähtien” lainausmerkeissä nimet ovat usein lyhenteitä toisin kuin oikeiden tähtien. Niiden nimet eivät ole yhtä tieteellisiä kuin satelliittien, mutta eipä oikeita tähtiä ole tieteen ihmiset nimenneetkään ennen kuin vasta muutaman vuosisadan ajan. Paimenet, maanviljelijät sekä papit nimesivät kaikki kirkkaammat tähdet jo vuosituhansia sitten ja tähtitieteilijät pääsivät tähtikastajaisiin oikeastaan vasta himmeämpien kohteiden kanssa.

Mitä nimiä tähdille on annettu? Mitä tähdille annetut nimet kertovat? Kuka niitä on antanut? Professori Tapio Markkanen luo valoa pimeyteen. Syyskuu 2011.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Wikipedia: Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri