Hyppää pääsisältöön

Flamencon filosofiaa ja tunnetta Andalusiasta Suomeen

Etelä-Espanjassa elää voimakas flamencoperinne. Tämä musiikista, runoista ja filosofiasta ammentava tanssilaji on erityisesti alueen romanien ominta perinnettä. Suomessa flamencon askellus alkoi viimeistään 1960-luvulla, mutta suosituksi tanssiharrastukseksi se nousi 1990-luvulla.

Flamenco jakautuu yli viiteenkymmeneen eri tyylilajiin joiden alalajeja on vielä lukematon määrä. Eräs vanhimmista flamencotyyleistä on siguiriyas. Tyylissä yhdistyy perinteisesti alasinta hakkaamalla synnytetty monotoninen rytmi sekä symbolistiset sanoitukset. Tunnelmaltaan siguiriyas on varsin primitiivinen ja se pohjautuu vanhoihin andalusialaisiin työlauluihin.

Yle omisti vuonna 1972 kokonaisen ohjelman siguriyas-famencolle. Ohjelmassa kerrottiin flamencon historiasta sekä seurattiin lausunta- ja tanssiesityksiä. Esityksessä tanssivat Mia Vasara ja Reima Nikkinen.

Toisen polven romaniaktivisti Nikkinen tunnetaan Suomen flamencon pioneerina. Nikkinen aloitti flamenco-opinnot Espanjassa jo 1960-luvulla ja jatkoi oppejaan Suomen kansallisbaletissa. Itseään Nikkinen pitää kuitenkin hyvin pitkälti itseoppineena tanssijana.

Nikkinen korostaa flamencossa sen tanssista ja musiikista irrallisia puolia eli filosofiaa sekä romanien kulttuurihistoriaa.

"Elämä on tässä ja nyt. Se ei ole huomenna, eikä ylihuomenna, vaan elämä on tässä ja nyt", Nikkinen kertoi Cappucino-ohjelman haastattelussa oman 50-vuotisjuhlaesityksensä yhteydessä vuonna 1994.

Nikkinen oli mukana Kari Huttusen Kaalengo Jambiba -radiosarjassa 1971, jossa niin ikään käsiteltiin Espanjan romanien flamencoa. Flamencomusiikkiin pureutuvassa ohjelmassa kuulemme perinteisen sepän laulun alasimen taonnalla tahditettuna sekä otteita hyvästä ja huonosta flamencosta. Ohjelmassa korostetaan erityisesti tunteen merkitystä flamencossa. Tekninen taidokkuus on toissijaista.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto