Hyppää pääsisältöön

Merisaappaan koulussa tuetaan oppijan vahvuuksia

Tiina Korpela-Liimatainen
Tiina Korpela-Liimatainen. Kuva: Mirja Holste/YLE Tiina Korpela-Liimatainen Kuva: Mirja Holste/YLE psykologia,oppiminen,erityisopettajat

Espoolaisessa Merisaappaan erityiskoulussa on opeteltu puhumaan ”vahvuuksien kieltä”. Oppilaita vahvistetaan siinä, mikä menee hyvin.

Mikä meni hyvin?

Mikä meni hyvin? Merisaappaan koulussa sitä pohditaan heti aamulla ja viimeisenä iltapäivällä.

Mitä siis opettaja tekee, kun yläkoululainen tulee tunnille myöhässä? Nyt ei tainnut mennä kaikki ihan hyvin? Siispä pohtimaan: ”Mitä voit tehdä toisin, että huomenna ehtisit ajoissa? Miten voin auttaa sinua?”

Koulunjohtaja Tiina Korpela-Liimatainen kertoo, että myönteisyyteen ja vahvuuksiin keskittyvän koulun kehittäminen alkoi 5-6 vuotta sitten. Vaikka hän koki työn erityisluokan opettajana arvokkaaksi ja tärkeäksi, se oli myös energiaa vievää. Oli pysähdyttävä miettimään, voisiko työssä tehdä jotakin toisin. Voisiko työn lähtökohtana olla muukin kuin oppimisongelmat?

Vastauksia alkoi löytyä täydennys- ja jatkokoulutuksesta kuten ratkaisukeskeisestä työtavasta, positiivisesta psykologiasta ja työnohjaajan koulutuksesta.

Nykyisessä johtajan työssään ja koulussaan näillä taidoilla ja tiedoilla on käyttöä. Oppilaat harjoittelevat koulutunneilla oppiaineiden lisäksi tunnistamaan myös omia luonteenvahvuuksiaan ja hyveitä. Niitä vahvistetaan ja laajennetaan onnistumisten, hyvän kautta. Oppimistuokioiden lopussa tuttu kysymys on, mikä meni hyvin?

Koulun toimintakulttuuri muuttunut

Merisaappaan koulun kehittämiseen ja muutokseen on sitoutunut koko henkilökunta. Johtaja korostaakin, ettei näin suuri muutos ole mahdollista, ellei se ole koko yhteisön asia. ”Vahvuusajattelu näkyy kaikissa meidän opettajatiimeissä. Hyveet ja vahvuudet ovat kaikissa oppiaineissa läsnä.”

Tällainen muutoskehitys edellyttää opettajien tukemista ja kouluttamista, koulutuksellista työnohjausta ja paljon, paljon yhteistä suunnittelua. Myös opettajat ovat kartoittaneet omat vahvuusalueensa ja se näkyy myös koulun sisäisessä työnjaossa. "Olen ylpeä henkilökunnastani ja siitä, kuinka he ovat tähän heittäytyneet", kertoo johtaja.

Merisaappaan koulussa on tavoitteena lisätä oppimisen lisäksi kaikkien hyvinvointia koulussa.Tavoitteena on myös aivan konkreettisesti se, että jokainen oppilas saa yläkoulun päättötodistuksen, ja että hänellä on silloin myös käytössään omat vahvuutensa.Opetussuunnitelma noudattelee yleistä opetussuunnitelmaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: kaikki oppilaat käyvät yläkouluaikanaan myös elämäntaitokurssin.

Ehkä tärkeintä on se, että kouluvuosien aikana on saavutettu tunne ja tieto siitä, mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi.

Toimittaja: Mirja Holste

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?