Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Pesetkö kasvosi muovirakeilla?

Kuorintavoidetta kivetyksellä
Kuorintavoidetta kivetyksellä Kuva: Airi Saastamoinen Yle Kuningaskuluttaja kuorintavoide

Kuorintavoide kasvoille tai vartalolle löytyy monen kylpyhuoneen kaapista. Harva tulee ajatelleeksi, että kuorintavoiteen pienet rakeet voivat olla muovia. Kosmetiikan muovirakeet ovat osa ympäristöongelmaa, jonka laajuus on vasta paljastumassa tutkijoillekin. Yhdysvalloissa mikromuovien käyttöä ollaan jo rajoittamassa lailla.

Mikromuovilla tarkoitetaan alle 5 mm kokoisia, joidenkin määritelmien mukaan alle 1 mm kokoisia, liukenemattomia muovihippusia. Kosmetiikkateollisuus käyttää pieniä muovirakeita mm. ihon kuorintaan tarkoitetuissa tuotteissa. Yleisin kosmetiikassa käytetty muovi on polyetyleeni, jolla voi kuorivan ominaisuuden lisäksi olla myös tuotteen viskositeettiä lisäävä vaikutus. Muovia eri muodoissa löytyy myös luomivärien, ripsivärien ja hiusgeelien ainesosista.

Mikrokokoiset muovihiukkaset ovat haaste jätevedenpuhdistamoille. Niitä ei pystytä kokonaan suodattamaan jätevesistä, joten muovia päätyy vesistöihin. Planktoneliöt eivät erota muovinkappaleita luontaisen ravinnon joukosta ja syövät myös muovia. Ravintoketjussa kulkeutuva haitallinen aine saattaa lopulta päätyä meidän ruokapöytäämme.

Muovi kerää meristä ympäristömyrkkyjä

Muovi sisältää paljon erilaisia ainesosia, jotka vapautuvat helposti muovista veteen. Mereen päätynyt muovi hajoaa uv-säteilyn ja hankauksen vaikutuksesta pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes se on lopulta silmille näkymätöntä mikroroskaa.

Mereen päätynyt muovi itsessään voi sisältää ympäristölle haitallisia aineita, kuten ftalaatteja.

Vedessä kelluva mikromuovi saattaa myös kerryttää itseensä vedessä jo olevia ympäristömyrkkyjä, kuten pcb:tä. Meren mikromuovien ympäristömyrkkypitoisuudet ovat tutkimuksissa olleet jopa miljoona kertaa suurempia ympäröivään veteen verrattuna.

- Mikromuovit ovat pieniä, eikä niitä koskaan saada merestä pois kun ne ovat sinne menneet. Voi olla, että niistä ei ole vielä hirveästi haittaa. Mutta kun ne kerran ovat siellä ja koko ajan tulee lisää, niin voi olla, että olemme tekemisissä sellaisen ongelman kanssa, joka kumuloituu, toteaa Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Outi Setälä.

Kosmetiikan muovilla on monta nimeä

Älypuhelimella apua ainesosien tunnistamiseen

Suomalainen mobiilisovellus CosmEthics auttaa tunnistamaan kosmetiikan ainesosia ja avaa ainesosaluettelon selkokielelle. Käyttäjä määrittelee ne ainesosat joita haluaa välttää. Älypuhelimessa toimiva sovellus skannaa tuotteen viivakoodin ja hälyyttää, mikäli mukana on ei-toivottuja raaka-aineita.

Kosmetiikan raaka-aineina voidaan käyttää monenlaisia muoveja. Kuorintavoiteiden lisäksi muovia käytetään niin kynsilakoissa, ripsiväreissä, luomiväreissä kuin hiusgeeleissäkin.

Sanaa muovi ei kosmetiikkapurkista kuitenkaan yleensä löydy. Käytetyn muoviraaka-aineen olomuotoa tai partikkelikokoa valmistajan ei myöskään tarvitse ilmoittaa.

Kosmetiikkatuotteissa muoviin viittaavia termejä ovat esimerkiksi mikrokuulat, mikrorakeet tai erilaiset kristallit.

Ainesosaluettelossa muoviraaka-aineita ovat mm.

Saksalainen ympäristöjärjestö Bund on listannut mikromuovia sisältäviä kosmetiikkatuotteita.
Ruotsalainen ympäristösivusto Plastriot antaa neuvoja kosmetiikan muovien tunnistamiseen.

Kosmetiikkavalmistajat luopumassa muovirakeista

Monet isot kosmetiikkavalmistajat ovat jo reagoineet mikromuovien ongelmaan ainakin kuorintavoiteiden osalta.

Johnson & Johnson lopettaa asteittain polyetyleenimikrorakeiden käytön kaikissa ihonhoitotuotteissaan vuoteen 2017 mennessä. Mm. Neutrogena-kuorintavoiteen kuorivat rakeet ovat vielä muovia, mutta koostumusta ollaan muuttamassa jo vuoden 2015 aikana, kertoo Brand Activation Manager Sanna Lahtinen.

Unilever ilmoittaa luopuvansa kuorivista muovirakeista ihonhoitotuotteissaan arviolta vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä Suomen markkinoilla olevissa kuorintatuotteissa ei ole mikromuoveja. Tuotteet ovat poistuneet vuosien 2011-2013 aikana, joten mikromuovia sisältäviä Axe Snake Peel, Dove Energise tai Dove Men+Care Daily Purifying suihkusaippuoita saattaa vielä löytyä kaupoista, selventää viestintäpäällikkö Riitta Jantunen.

Tuotteidemme ainesosaluettelot ovat julkisesti saatavilla, mutta emme kommentoi asiaa yksityiskohtaisesti. - Nivean markkinointikoordinaattori

L’Oréal on päättänyt lopettaa muovirakeiden käytön kuorintatuotteissa vuoden 2017 aikana, kertoo yhtiön viestinnästä vastaava Tarja Kuusela. Ensimmäisenä ne poistuvat Biotherm-sarjasta vuoden 2014 aikana. Body Shop -tuotteista muovirakeet poistuvat vuonna 2015 ja kaikista muista tuotesarjoista vuoteen 2017 mennessä.

Beiersdorf ei suostu avaamaan Nivea-kuorintavoiteensa koostumusta muovin osalta. Voiteen pienten sinisten rakeiden voisi arvella olevan ainesosaluettelossa mainittua polyetyleeniä, mutta tätä Beiersdofilta ei haluta vahvistaa.

- Tuotteidemme ainesosaluettelot ovat julkisesti saatavilla, mutta emme kommentoi asiaa yksityiskohtaisesti muilta osin, toteaa markkinointikoordinaattori Nina Pärssinen.

Kaikesta mereen päätyvästä muovista tulee lopulta mikromuovia

Mikromuovia on löydetty kaikista maailman meristä. Arktisista jäistä on mitattu jopa merivesiä korkeampia pitoisuuksia mikrokokoista muovia. Muovia on löydetty myös hunajasta.

Kaikki mereen päätyneet muoviroskat hajoavat uv-sätelyn ja mekaanisen hankauksen myötä lopulta mikromuoviksi. Suomen rannoilta löytyneestä roskasta noin 75 prosenttia on muovia.

Keinokuituvaatteista irtoavat kuidut ovat myös mikrokokoista muovia, jota jätevedenpuhdistuksessa ei saada talteen.

Kotitalouksissa syntyy mikromuovia myös pyykinpesun seurauksena. Keinokuituvaatteista irtoavat kuidut ovat myös mikrokokoista muovia, jota jätevedenpuhdistuksessa ei saada talteen.

- Kun yhden fleece-vaatteen pesee, siitä voi irrota jopa 1500 kuitua. Ja kuidut ovat juuri niitä jotka pääsevät läpi kaikista sihdeistä ja siivilöistä, kuvailee tutkija Outi Setälä.

Mikromuovihiukkasia syntyy myös liikenteestä, esimerkiksi autojen renkaista, sekä maaleista ja asfaltista. Hulevesien mukana näitä päätyy vesistöihin.

Muokattu 22.10.2015: Ulkoasumuutoksia.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.