Hyppää pääsisältöön

Polut katoavat metsistämme – nyt tarvitaan tallaajia

Metsäpolku.
Metsäpolku. Kuva: Yle/Asko Hauta-aho metsäpolku

Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkin kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

Poluilla kävely on ikivanha liikkumismuoto ja epätasaisella alustalla kulkeminen tekee ihmisvartalolle hyvää. Aidolla polulla kulkeminen on luontoelämys vailla vertaa; samanlaista ei koe leveällä sorapohjaisella väylällä.

Polut ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä

Suomalaiset kyllä liikkuvat paljon metsissä ja uusia polkujakin syntyy koko ajan. Varsinkin kaupunkien lähistöillä esimerkiksi koiranulkoiluttajat pitävät syntyneet polut hyvin auki. Samaan aikaan kuitenkin perinteiset polkureitit alkavat olla historiaa. Vielä 50-luvulla kotieläimet olivat polkujen parhaita hoitajia, mutta siihen aikaan ei enää ole paluuta.

Kysymys on kansallisesta kalleudesta, joka katoaa, ellemme tee mitään.

Eikö poluille enää riitä kulkijoita vai peittääkö tehometsätalous ne alleen? Mitä metsäpolkujen hyväksi olisi tehtävissä ja vieläkö niille löytyisi käyttäjiä kalastajien, marjastajien ja sienestäjien taholta? Tätä aihetta pohdittiin Luonto-Suomen suorassa lähetyksessä Radio Suomessa. Kokemuksistaan kertoivat metsänhoitaja Markku Meriluoto ja professori Pekka Laaksonen.

- Kysymys on kansallisesta kalleudesta, joka katoaa, ellemme tee mitään, sanoi professori Pekka Laaksonen.

Ehdotuksia vanhojen polkujen turvaamiseksi

Keskustelussa tuli esiin ideoita, joilla vanhojen polkujen tulevaisuus voitaisiin turvata. Tässä esimerkkejä:

  • POLKUpyöräily kunniaan. Maastopyöräily- ja myös ratsastusreittejä lisää.
  • Pitäisi tietää enemmän polkujen historiasta. Historiallisille poluille tarvittaisiin vetävät nimet, hyvinä esimerkkeinä mainittiin Ruijan polku tai Jäämeren polku. Reitit, joissa yhdistyy historia ja luonto, ovat kiinnostavia retkeilykohteita.
  • Ihmiset voisivat ottaa poluista kuvia ja merkitä niitä itse nettiin kartalle jaettavaksi muiden kanssa.
  • Vanhoista 60-luvun kartoista löytää hyviä polkumerkintöjä. Aikaisemmin kartoittajat kävivät enemmän maastossa ja käytössä oli myös useampia määritelmiä eri polkutyypeille (polku, kärrypolku ja kärrytie).
  • Suunnistuskarttoja ja suunnistajien tietoja poluista voisi käyttää hyödyksi.
  • Vanhat kirkkopolut pitäisi etsiä ja merkitä uudelleen.
  • Paikalliset järjestöt ja kotiseutujärjestöt, voisivat innostua turvaamaan vanhoja polkuja. Samoin kesämökkiläiset.
  • Tarvittaisiin valtakunnallinen linjapäätös metsäpolkujen turvaamiseksi. Voisiko metsäkoneenkuljettajat velvoittaa säilyttämään polut avoimena? Metsäsuunnittelua tehtäessä havaitut polut voitaisiin merkitä metsäsuunnitelmakarttaan. Leimikon suunnittelussa varmistettaisiin, että polut mahdollisuuksien mukaan turvataan.
  • Voitaisiin järjestää kirjoituskilpailu muistojen poluista, piirustuksia ja karttoja mukaan.
  • Kaunokirjallisuuden tutkimisesta on apua, kirjoista löytyy paljon merkintöjä poluista.
  • Voitaisiin järjestää enemmän polkutapahtumia, esimerkkinä polkujuoksut.

Osallistu polkujen kunnostustalkoisiin

Lähetyksessä julistettiin avatuksi polkujen kunnostustalkoot. Mukaan haastettiin näin alustavasti Suomen Latu, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Partiolaiset, Tapio, alueelliset metsäkeskukset, Metsäteho, Metsähallitus, MTK ja Metsästäjäliitto.

Kiinnostusta aiheeseen riittää, sillä Radio Suomen sähköpostiin tuli valtavasti viestejä, joiden aiheet vaihtelivat polkumuistoista metsäkoneiden jättämiin jälkiin. Tässä erään kuulijan tarina:

Tässä oli aiemmin ulkoinen upotus Facebookista. Nyt se on poistettu.

Millä tavalla sinä haluaisit olla mukana?

Kiinnostaisiko sinua tutkia oman lähiseudun historiaa ja etsiä polkuja vanhojen karttojen avulla? Lähdetkö valloittamaan maastopyörällä uusia reittejä? Osallistutko jollekin järjestetylle polkuretkelle tai perustatko oman polkujuoksutapahtuman? Keräätkö porukan tallaamaan auki jonkin umpeen kasvaneen kirkkopolun? Millaisilla vanhoilla polkureiteillä sinä olet jo retkeillyt? Missä kunnossa reitti oli?

Jaa ideoita, ajatuksiasi ja kokemuksiasi kommenttikentässä ja somessa #vanhatpolut. Kaikki ideat ja ajatukset aiheesta ovat tervetulleita.

Linkkejä:
Täydennetään listaa yhdessä!

Kommentit
  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.