Hyppää pääsisältöön

Äänitekniikalla tehtiin jo varhain ihmeitä musiikissa

Kuinka saadaan bassolaulaja kuulostamaan kellariin teljetyltä ja mieskvartetti muistuttamaan laulavia marsilaisia? Musiikkitoimittaja Paavo Helistö esitteli äänentallennuksen mullistavia mahdollisuuksia yhdessä varhaisimmista ohjelmistaan vuonna 1958.

Oivallinen esimerkki studiotekniikan merkityksestä aivan tavanomaisessakin äänitetuotannossa oli George Melachrinon huippusuosittu viihdeorkesteri. Elävästä esitystilanteesta uupui levytysten loistokas, kaikukammion avulla aikaansaatu sointi, Helistö arvioi.

Kaiulla kyettiin parantamaan esitystä mutta myös luomaan vahvoja efektejä tai tiivistä tunnelmaa. Viisikymmenluvulla yleistynyttä nauhakaikua viljeltiin tarmokkaasti etenkin varhaisessa rock and roll -musiikissa. Kaikuefekteissä kylpevä Elviksen Heartbreak Hotel -hitti innoitti koomikko Stan Frebergin levyttämään kappaleesta hervottoman parodiaversion vuonna 1956.

Kikkailevia päällekkäisäänityksiä kokeiltiin asetaattilevyjen avulla jo ennen magnetofonien aikakautta. Tenori Richard Tauber teki 1930-luvun alussa monia ällistyttäneen levytyksen, jolla hän lauloi duettoa itsensä kanssa. Suomessa samanlaisia keinotekoisia duettoja kuultiin ainakin Henry Theelin ja Pärre Förarsin joillakin levyillä.

Päällekkäistekniikka mahdollisti myös virtuaaliset yhden miehen yhtyeet, joissa kaikkia instrumentteja soitti sama muusikko. Orkesterinjohtaja Helmut Zacharias hoiteli eräässä levytyksessään muiden soitinten lisäksi kahdeksaa viulua.

Nauhatrikkien muuan kuriositeetti oli 1950-luvun koomisilla levyillä kuultu ns. pikkuoravaefekti. Kun päällekkäisäänitykseen yhdistettiin nauhanopeuden manipulointi, lauluyhtye saatiin helposti kuulostamaan piipittävältä pieneläinkuorolta – tai avaruusolioilta, kuten Paavo Helistö ohjelmassaan luonnehtii.

Magnetofonitekniikan varsinainen triumfi populaarimusiikissa koettiin kuitenkin Les Paulin ja Mary Fordin levyillä, joilla oli käytössä uusien trikkien koko arsenaali: jälkikaiku, päällekkäisäänitykset ja nauhanopeuksien muuntelu.

Niin populaarimusiikissa kuin elektronisen musiikin nauhakokeiluissa käytettiin 1950-luvulla aivan uudella tavalla hyväksi tallennustekniikan omia mahdollisuuksia. Pikkuoravatkin ennakoivat jo aikaa, jolloin äänilevyn tehtävänä ei enää ole pelkkä musiikkiesityksen toistaminen vaan studiosta tulee luovan toiminnan tila. Seuraavalla vuosikymmenellä Helistön profetia kävi populaarimusiikissa voimallisesti toteen varsinkin rockmusiikin mullistusten myötä.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto