Hyppää pääsisältöön

Romusta raaka-ainetta muotoiluun

kaatopaikka, Ylöjärven kaatopaikka
kaatopaikka, Ylöjärven kaatopaikka Kuva: Arja Lento/Yle kaatopaikkaromu

Edessä häämötti putkiremontti ja muutto. Neljännesvuosisadan varrella kertynyt romu ja roipe sai lähteä. Kerrostalon pohjoispäätyyn ilmestyi jätelava, joka täyttyi ja tyhjennettiin kerta toisensa jälkeen. Tavaraa lähti pakettiautollinen tuttavien uusiokäyttöön, sitä kuskattiin polkupyörällä kierrätyskeskukseen ja sorttiasemalle. Tarpeellista tavaraa haettiin kuorma-autolla Pelastusarmeijalle ja survottiin jätesäkeissä uffaffaan konttien täytenä tursuaviin kitoihin. Ei koskaan enää mitään uutta, ellei ole aivan pakko.

Tapasin kerran erään vastavalmistuneen muotoilijan, jota huoletti tulevaisuudennäkymät, kaikkihan on jo keksitty. Ainahan voi valjastaa luovuutensa keksimään vanhasta uutta, kuten keraamikko Karin Widnäs toteaa:

- Tämä on ihana ammatti, jossa päivittäin keksitään jotain uutta ja käyttöä vanhalle tavaralle.

Kirjat joutuvat nykyään polttouuniin. Se on toisaalta kunniallinen tapa lähteä tästä maailmasta. -Isa Kukkapuro-Enbom

Karin Widnäsille raaka-aineen kierrättäminen muotoilussa on sekä kannanotto kestävän kehityksen puolesta että materiaali muiden joukossa. Widnäs oli mukana tämänvuotisen Habitare- sisustustapahtuman kierrätysmuotoilua esittävällä Trash Design-osastolla.

- Esimerkiksi lasituksissa käytän tuhkaa. Olen rakentanut taloni, polttanut ylijääneen rakennuspuun lämmityksessä, kerännyt tuhkan talteen ja tehnyt siitä lasitusta. Kierrätystä sekin!

Kirjan uusi elämä

Kirjasta on tullut kotien ongelmajätettä. Aalto- yliopiston opiskelijat olivat tehneet Trash Designiin kirjasta erilaisia käyttöesineitä kuten jykeviä penkkejä, barokkimaisia toteemeja ja valaisimia, kertoo näyttelyn miehensä Henrikin kanssa suunnitellut Isa Kukkapuro-Enbom.

- Kirjat joutuvat nykyään polttouuniin. Se on toisaalta kunniallinen tapa lähteä tästä maailmasta. Halusimme kuitenkin löytää uusiokäyttöä vanhoille yritysten vuosikertomuksille ja tietokirjasarjoille.

Habitaren osastoilla kierrellessä valmistajien uutuusmallistoista puuttuivat lähes kokonaan kirjahyllyt. Kirjan arvostuksen alasajosta Isa Kukkapuro-Enbom mainitsee metritavarana myytävän kirjan selyksien yhteismitallistavan suojakalvon! Tulee siistinnäköistä jälkeä olohuoneeseen.

Enbomien mikroyritys Dodo oy on keskittynyt muotoilutuotteisiin. Yrityksen päätuote on romumuotoilu. Dodo on avoin muotoiluyhteisö, jossa on tutkittu mahdollisuuksia saada kierrätetystä materiaalista vetävä markkinatuote. Seuraava askel onkin keksiä, miten linkittyä rahan kanssa. Se onkin jo iso kuvio, toteaa Isa Kukkapuro–Enbom.

- Jätebisneksessä liikkuu miljardit maailmalla. Teollisuudella on kyllä tahtotilaa kierrättää tuottamansa ylijäämä, mutta meiltä puuttuu tekijä, joka välittää valmistuksessa syntyvän jätteen niille yrittäjille, jotka voisivat hyödyntää tätä raaka-ainetta johonkin siitä alkuperäisestä poikkeavaan hankkeeseen.

Kohti kaatopaikatonta yhteiskuntaa

Jokainen suomalainen tuottaa vuodessa noin 300 kiloa sekajätettä. Kilo sekajätettä kaatopaikalla tarkoittaa noin puolta kiloa voimakasta kasvihuonekaasua metaania, kertoo Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n Opetin-sivusto.

Euroopan 7. ympäristöohjelma tavoittelee kaatopaikatonta yhteiskuntaa, jossa jäte on resurssi, tulevaisuuden raaka-aine. Tähtäimessä on vain kierrätyskelvottoman materiaalin hyödyntäminen polttamalla.

Jätteen energiahyödyntäminen ei ole kierrätystä, ja ylimitoitettu polttokapasiteetti on muodostumassa kierrätysyhteiskunnan suurimmaksi haasteeksi koko EU:n alueella, kirjoitti Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja ja Ympäristöyritysten liiton puheenjohtaja Jorma Mikkonen taannoin Taloussanomat-lehdessä.

Julkinen salaisuus on, että Fiskarsin hittituotteen, oranssien saksien muoviosa on aina valmistettu kierrätetystä materiaalista. -Isa Kukkapuro-Enbom

Kierrätettyä raaka-ainetta ei myöskään osata käyttää markkinoinnin argumenttina, kertoo Isa Kukkapuro-Enbom .

- Julkinen salaisuus on, että Fiskarsin hittituotteen, oranssien saksien muoviosa on aina valmistettu kierrätetystä materiaalista. Fiskars ei koskaan ole halunnut käyttää tätä markkinoinnissaan, koska se alentaisi tuotteen arvoa.

Kukkapuro-Enbomin mielestä jätteen käyttämisellä raaka-aineena on markkina-arvoa yksittäistuotteissa ja prottyyppeinä, mutta kun mennään sarjatuotantoon, asialla ei enää ole mitään merkitystä.

Ympäristöystävällisessä muotoilussa vielä elitistinen leima

Onhan se vähän outoa, että nykyään joudutaan puhumaan erikseen tuotteiden elinkaaresta, kun aiemmin oli itsestään selvää, että tuotteet tehdään kestämään. Arkkitehti Marco Casagrande kuratoi tämänvuotisen Habitaren EcoDesign-näyttelyn. Mukana oli kymmeniä eri materiaaleista valmistettuja tuotteita kuten huonekaluja ja valaisimia.

- Jos erikseen pitää mainita tuotteen elinkaari, niin sehän merkitsee sananmukaisesti sitä, että kaikki muu on roskaa tai suunniteltu tyydyttämään jotakin hetkellistä tarvetta tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ecodesignin suunnittelijat olivat käyttäneet materiaalinaan pääasiassa sertifioitua puuta, jossa puun elinkaarta valvotaan siitä kun se lähtee kasvamaan ja kulkee eri prosessointien läpi. Näin se on luonnon näkökulmasta järkevää.

Casagranden mukaan kaikissa Ecodesignin uniikkitöissä oli hieman elitistinen maku.

- Massatuotantoon niistä tuskin olisi, mutta kyseessähän olikin prototyypit, joita voi kehitellä eteenpäin.

Kai Ristola
Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman toimittaja

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.